Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Tämä Taika ja Jukka Kuoppamäen yhteislevy löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta Tikkurilan musiikkivarastosta. https://luettelo.helmet.fi/record=b1354486~S9*fin Jos ei pääse itse varaamaan ja noutamaan jostain HelMet-kirjastosta, tätä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Porin pääkirjaston seminaarihuoneessa (2. krs.) kokoontuu joka maanantai senioreiden tablettipiiri klo 13-15. Omaa laitetta ei tarvitse olla mukana. Opastus on maksutonta.
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki...
Kaikille avoimia, Suomen kansalais-, kansan- ja työväenopistojen tapaisia oppilaitoksia on erityisesti Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. Wikipedia listaa artikkelinsa lopussa eri maiden kansalaisopistosivuja: http://en.wikipedia.org/wiki/Folk_high_school :
- Itävalta http://www.vhs.at/
- Tanska http://www.danishfolkhighschools.com/ > kurssit: http://www.hojskolerne.dk/courses
- Saksa http://www.vhs.de/
- Suomesta Skynet-sivusto: http://www.folkhogskolor.fi/
- Ranska http://www.u-p.asso.fr/
- Norja http://www.folkehogskole.no/
- Etelä-Tiroli http://www.volkshochschule.it/
- Ruotsi http://www.folkhogskola.nu/
- Sveitsi http://www.vhs.ch/ (sivusto ei tällä hetkellä toimi)
- sekä Yhdysvalloista Pohjois-Carolina (https://www....
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila
"Kytäjän kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha."
Tämä tieto on lainattu kartanon omilta nettisivuilta: https://www.kytaja.fi/miksi-kytaja/kartanon-tarina/
Esimerkiksi näistä kirjoista löydätte vastauksia aiheeseenne:
HARJU, Leena: Työelämän hyvät tavat - 2. uud. p. - Helsingissä : Otava, 2004. ISBN 951-1-19278-7.
- s.85 istumajärjestys
- s. 41 puheet
KÄMÄRÄINEN, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat : käytöksen kultainen kirja. - Helsinki : WSOY, 2005. - ISBN 951-0-28169-7.
- s. 224 istumajärjestys
- s. 271 puheet
LASSILA, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja : hyvät tavat - luonteva käytös. - Uud. laitos, 1. p. Porvoo : WSOY, 1997. - ISBN 951-0-21181-8
- s. 270 istumajärjestys
- s. 325 päivällisten kulku ja s. 327- puheet
PIKI-verkkokirjastosta voitte tarkastaa em. teosten saatavuuden. Se in Internetissä sivulla: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 . Verkkokirjaston avulla voi etsiä...
Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Viimeisten viidentoista vuoden aikana espanjalaisesta kirjallisuudesta on suomennettu esimerkiksi Gabriela Ybarean, Fernando Aramburun, Ildefonso Falconen, Milena Busquetsin, Albert Sanchez PInolin, Nerea Riescon ja Maria Duenasin teoksia.Mikäli olet kiinnostunut jännityskirjallisuudesta, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin, Carmen Molanin teoksiin.Voit tarkistaa teosten saatavuuden oman kirjastoaluesi aineistohaulla:Etusivu | Kirkes-kirjastot
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu...
Voisiko kyseessä olla Gerald Durrelin Eläimet ja muu kotiväkeni? Finlandiakirja
Tosin pojan perhe muuttaa kirjassa Korfulle eli kenties ei.
Toivottavasti joku tunnistaa kirjan, jos se ei ole Durrelin.
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää...
Ainakaan suomenkielisen tieteiskirjallisuuden käännöstietokanta ei tunne käännöstä tästä Le Guinin novellista. Tietokantaa näytetään kootun vuoteen 2020 asti.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan kyseinen novelli on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1985 The New Yorker -lehdessä sekä kokoelmissa Buffalo Gals and Other Animal Presences (1987) ja The Unreal and the Real (2012), joista kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi.
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Naiskuoroista tai naisten osallistumisesta kuorotoimintaan kerrotaan lähteissä, joissa käsitellään kuoroja tai kuorolaulua yleensä. Suomen osalta hyvä lähde aiheeseen on Reijo Pajamon kirja, joka on takakannen tekstin mukaan ”ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta kuorolaulusta” alkaen keskiajalta. Kirjassa on myös lyhyt katsaus varhaisesta naiskuorotoiminnasta.
Keskiajalla laulu oli tärkeä oppiaine koulussa ja koulua kävivät pojat. Ensimmäiset neliääniset mieskuorot aloittivat toimintansa Saksassa ja Sveitsissä vuonna 1809. Ruotsissa mieskuorolaulu liittyi ylioppilaiden lauluharrastukseen ja sieltä harrastus levisi Suomeen. Kuoroja perustettiin myös eri ammattikuntien keskuudessa. Kuten ylioppilaat myös ammattikuntien jäsenet olivat...
Tarkoitatko ehkä Aira Savisaaren kuvakirjaa "Isokämmen ja pikku Onni" (Kirjapaja, 1997)? Kirjan on kuvittanut Salli Parikka. Isokämmen on karhu, jota kaikki pelkäävät, mutta se ystävystyy Onnin kanssa. Kirjan kansikuvassa ja alussa Isokämmen paistaa lättyjä. Kellarissa on hunajapurkkeja ja hilloja ja puutarhan antimia, joita susi tunkeutuu ahmimaan.