Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
Oikea eräpäivä on se, joka nyt näkyy Helmetissä omissa tiedoissasi. Koska kirjastoissa on käytössä vain rajoitetut palvelut 30.11-20.12, niin lainat eivät eräänny tällä välin vaan niiden eräpäiviä on siirretty automaattisesti eteenpäin.
Valitettavasti meillä ei Helmet-kirjastoissa ole mahdollisuutta kopioida kuvia suoraan kankaalle.
Voisit ehkä käyttää kaupallisia palveluja esim. Verkkokauppa tai Ifolor
Voit myös itse maalata kuvan kankaalle ja käydä prässäämässä sen kiinni lämpöprässillä kirjaston pajassa tai verstaassa https://varaamo.espoo.fi/
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
Modibo Keïta ja Mariam Travélé solmivat avioliiton vuonna 1937 ja he olivat naimisissa vielä kun Keïta vuonna 1977 kuoli hämärissä olosuhteissa. Keïtalla oli myös kaksi muuta vaimoa.
Lähteitä:
Modibo Keïta. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Modibo_Ke%C3%AFta
Mariam Travélé . Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Mariam_Trav%C3%A9l%C3%A9
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen.
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Kaarlo Viljasen kirjoittaman Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys- kirjan mukaan Hietasaarenkatu 4 on rakennettu vuonna 1889 ja sen on suunnitellut August Lassel.
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years...
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomeksi Bedlamista juurikaan mitään. Finnasta tuli pari osumaa, mutta nekään eivät olleet tietokirjoja, vaan pari pienkustantamon 70-luvulla julkaisemaa salapoliisiromaania:
bedlam | Hakutulokset | Finna.fi
Englanniksi taas tietokirjallisuutta Bedlamista löytyisi.
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
