Hei,
turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
24.12.1961 Kotkan Sunilassa oli tuolla päivämäärällä 1-19.6 astetta pakkasta eli lämpötilassa oli todella paljon vaihtelua päivän aikana. Sademääräksi on ilmoitettu 1.1mm ja lumensyvyys 8cm
Kotkan Rankissa oli tuolloin lämpötila -0.2 ja -16 asteen välillä, sademäärä 1,1mm ja lumensyvyys 3cm.
Finnasta löytyy haulla ufot ja unet seuraava tulos, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Niiden joukossa on mm. teos
Outojen kokemusten psykologia/Häkkinen, Jukka, kirjoittaja, 1969. Docendo [2018], jossa tutkitaan kokemuksia havaintopsykologisesta näkökulmasta.
Makupalat.fi:stä löytyy verkkomateriaalia ufoista ja niiden tutkimisesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/7258/hae?category=113716&sort=title&order…
ja parapsykologiasta, https://www.makupalat.fi/fi/k/15335%2B29849%2B7159/hae?category=113715&…
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
O. E. Nyman näyttää suomentaneen teoksia vuosina 1921–1925. Osasta on ilmestynyt myöhemmin uusia painoksia. ”Suomen kirjailijat 1917-1944” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981) ei mainitse häntä, enkä löytänyt häntä muistakaan tutkimistani kirjallisuuden lähdeteoksista.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905 – 1907 osoitteessa http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/yomatrikkeli_1900_1907… sisältää yhden mahdollisen henkilön, joka voisi olla O. E. Nyman. Hän on Onni Edvard Nyman, joka on syntynyt Suomussalmella 16.9.1888.
Onni Edvard Nymanista ei kuitenkaan löytynyt kovin paljon tietoja. Muutamilla netin sukututkimussivustoilla hänet mainitaan. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun...
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Malmin kirjastossa ei ole asiakkaiden käyttöön tarkoitettua paperisilppuria. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Töölön kirjastossa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää omien papereidensa hävittämiseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
HelMet-palvelusivustolla voit tarkistaa, missä HelMet-kirjastoissa on käytettävissä paperisilppuri.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kansalliskirjaston tietokannasta Overdisc Oy:n tiedoilla ei löydy kyseisen kokoelmakasetin tietoja:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Discogs-äänitetietokanta tuntee kuitenkin taiteilijanimen Mirjam, joka on esittänyt ainakin saman nimisen kappaleen joka on julkaistu erilaisilla kasettikokoelmilla samoihin aikoihin 80-luvun lopulla:
https://www.discogs.com/artist/9521029-Mirjam-20
Valitettavasti tällä hetkellä tarkempia tietoja ei oikein löydy, mutta toivottavasti tästä voi olla jotakin apua.
Fermentoitumisella tarkoitetaan menetelmää, jossa elintarvike hapatetaan mikrobien avulla. Tällöin elintarvikkeen pH laskee käymisreaktion vuoksi. Hapattamisessa tarvittavat mikrobit voivat olla tuotteessa jo valmiiksi tai ne voidaan lisätä. Fermentointi/hapattaminen on yleinen tapa säilöä ja valmistaa elintarvikkeita. Voit lukea aiheesta lisää Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/hygieeninen-toiminta/tuotanto--ja-kasittelyhygienia/fermentointi/
Etikkaa tai alkoholia ei fermentoitumiseen tarvita. Ohjeita hapattamiseen löytyy esimerkiksi marttojen sivuilta: https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/hapansailonta/
Kaasusäiliötä ei todellakaan voi kuljettaa edes lentokoneen ruumassa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan ostaa kaasukeittimen kaasu paikan päältä. Sivulla http://www.kideve.fi/kittilan-yritykset on palveluhakemisto, josta voi etsiä Kittilän yrityksiä, esim. valitsemalla kategorian "Erikoisliikkeet" tai "Polttoaineasemat ja huoltamot". Kannattaa vielä varmistaa, onko jostain niistä saatavilla juuri mainittuja kaasusäiliöitä.
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Tarina ei ole historiallinen. Veljekset Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios toivat kirjaimiston Kiovan Venäjälle 800-luvulla. Kyrillos ja Methodios olivat kotoisinThessalonikista, joka oli Konstantinopolin jälkeen Bysantin valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Veljekset osasivat erinomaisesti vanhaa kreikkaa, joten on varsin epätodennäköistä, että heidän olisi pitänyt tallentaa kreikkalaiset aakkoset pajunvitsoin.
Se totuus tarinassa tietysti piilee, että kyrilliset aakkoset ovat kehittyneet kreikkalaisista, https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kyr…
Sturenkadun suuntainen osoitenumero 19 Helsingin karttapalvelussa viittaa siihen, että kadunpätkä on Sturenkatua. Osoitetta Satamaradankatu 19 ei karttapalvelusta löydy. Satamaradankadun numerointi päättyy kahdeksaan.
https://kartta.hel.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta helmet.finna.fi. Heti etusivulla on hakulaatikko, voit kirjoittaa siihen kappaleen nimen. Nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, niin haku hakee sanoja peräkkäin (esim. "Surun pyyhit silmistäni"). Kun olet tehnyt haun, vasemmalle puolelle tulee rajaa hakua -valikko. Valitse Aineistotyyppi-kohdasta nuotti. Jos valikossa ei ole vaihtoehtona nuottia, se tarkoittaa ettei kirjastossa ole nuottijulkaisua, jossa kappale on.Jos kappaletta ei löydy Helmetistä, voit kokeilla Suomen kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonka osoite on finna.fi. Näitä nuotteja voi mahdollisesti saada kaukolainaksi tai käydä katsomassa kirjastoissa paikan päällä. Lisäapua kannattaa kysyä suoraan...
Kirjoja hankitaan kirjastoon monella tavalla, mutta suurin osa kirjoista ostetaan Kirjastopalvelun kautta, https://www.kirjastopalvelu.fi/ Kirjastopalvelu julkaisee uutuudet palvelussaan, josta kirjaston kokoelmasta vastaavat työntekijät valitsevat aineiston ja tilaavat sen.
Suurten kotimaisten kustantajien kirjat (mm. WSOY, Otava, Karisto) tilataan useita kuukausia ennen niiden ilmestymistä. Tällä hetkellä olemme jo tilanneet keväällä ja alkukesästä ilmestyvät suurten kustantajien kirjat. Toukokuun lopussa tilataan syksyllä ja loppuvuodesta ilmestyvät kirjat. Vieraskieliset kirjat käymme ostamassa pääsääntöisesti Akateemisesta kirjakaupasta.
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
