Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
Olisiko kyseessä lastenkirja nimeltä ”Muistojen Sarah Kay” (Kirjalito, 2005)? Sen ranskankielinen alkuteos on ”Le grand livre de Sarah Kay”. Osoitteesta http://kirjavainen.jns.fi/cgi-bin/select3.cgi?id=4209 löytyy lyhyt selostus kirjasta, ja osoitteesta http://www.info.fi/tiedot.aspx?Tieto=1524953 voit vilkaista, muistuttaako se kansikuvaltaan yhtään ennen omistamaasi kirjaa.
Valitettavasti kirjan saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, eikä verkkokaupoista näyttänyt sitä löytyvän lainkaan. Jos haluat kirjan omaksesi, antikvariaateista sitä voisi yrittää metsästää, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www...
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa, joka löytyy alla olevasta osoitteesta.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
Hei!
Antamiesi tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1978 valmistunut kokoperheen elokuva Water Babies. Elokuva on brittiläispuolalainen yhteistuotanto, jonka esityskielenä on englanti. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka seikkailee vedenalaisessa maailmassa, jossa ilkeä hai ja ankerias pitävät pieniä lapsia vankeina. Elokuva muuttuu animaatioksi pojan sukeltaessa veteen.
Ohjaus Lionel Jeffries ja Miroslaw Kijowicz, pääosissa James Mason, Bernard Cribbins, Billie Whitelaw, Joan Greenwood, David Tomlinson, Tommy Pender ja Samantha Gates
Elokuva perustuu löyhästi Charles Kingsleyn vuonna 1863 julkaistuun lastenkirjaan The Water-Babies, A Fairy Tale for a Land Baby.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Hei!
Uuden 50 euron tarkkaa julkaisuajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.
Euroopan keskuspankin sivuilla https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/europa/html/index.fi.html sanotaan näin:
"Uuden sarjan muiden setelien tarkka liikkeeseenlaskuajankohta päätetään ja ilmoitetaan myöhemmin".
Helsingin sanomien nettisivulta: http://www.hs.fi/talous/a1447307281727
löytyi Suomen Pankin rahahuolto-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkisen haastattelu, jossa hän toteaa näin:”Uudet viisikymppiset otetaan käyttöön runsaan vuoden kuluttua, ei kuitenkaan välttämättä vielä vuonna 2016” (Talous 25.11.2015)
Tämän tarkempia tietoja en onnistunut löytämään.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten...
Luultavasti ei rahoitettu, vaan kyseessä oli muistoraha tai mitali, joita myytiin kaupoissa patsaan paljastamisen jälkeen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 1.5.1894 kerrotaan seuraavaa:Uusia muistorahoja. Helsingissä on kauppaan ilmestynyt kaksi eri lajia mitalleja Aleksander II:sen muistopatsaan paljastuksen johdosta. Toiset owat hopeasta, toiset kullatusta messingistä. Toisella puolella on Aleksander II:sen kuwa, jonka alle on kirjoitettu „Helsinki 18 29/4 94" sekä reunoilla „Muisto keisari Aleksander II:sen kuwapatsaan paljastuksesta".Toinenkin muistoraha oli tehty, ks. Uudenkaupungin sanomat 29.3.1899:Muistoraha. Niille maamme wirkamiehille, joilla w. 1894 eli Aleksanterinpatsaan paljastamisaikana oli wakinainen waltionwirka, on...
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
Pohjois-Virossa sijaitsee Jägalan vesiputous, jonka ympäriltä voi löytää kivettyneitä fossiileja.
https://www.visitestonia.com/fi/jagalan-vesiputous
"Pohjois-Viro on osa Baltian klinttiä. Baltian klintti on noin 1200 kilometriä pitkä kalliotörmä, joka ulottuu Öölannista Laatokalle. Törmä paljastaa sedimenttikivilajeja, jotka ovat säilyneet maankuoren liikkeiltä turvassa. Klinteistä voi löytää fossiileita erityisesti kambri- ja ordoviikkikausilta."
https://suomenluonto.fi/fossiilien-jaljilla/
Eve Hietamiehen Numeroruuhka-kirjassa yhtenä aiheena on perhe-elämä. Kun sillä hakee Helmet Finnassa, haku tuottaa muun muassa seuraavat kirjat, jotka voisivat kiinnostaa sinua:Milly Johnson: Kaiken keskellä elämä (kirja Helmet Finnassa)Beth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalle (kirja Helmet Finnassa)Carl Mesterton: Metsolat-kirjasarja, ensimmäinen osa Tie kotiin (kirja Helmet Finnassa)Näiden lisäksi suosittelen vielä joitain itse lukemiani kirjoja, joiden uskon myös sopivan. Kaikissa keskitytään nykypäivän perhe- ja ihmissuhteisiin:Claire Powell: Yhdessä pöydässä (kirja Helmet Finnassa)Adrienne Brodeur: Villi jahti : Äitini salasuhde ja minä (kirja Helmet Finnassa)Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (kirja Helmet Finnassa)Hilary Boyd...
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin".
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.
Suosittelisin sairauteen, sairastamiseen ja sairaudesta selviytymiseen liittyvää elämäkerrallista kirjallisuutta. Sitä löytyy kokoelmatietokanta Jokusesta kirjoittamalla asiasanaksi jokin seuraavista sairaus sairastaminen tai jonkin sairauden nimi tai jokin muu aiheeseen liittyvä sana kuten esim. sosiaaliset ongelmat. Toiseksi hakuehdoksi kannataa valita valikosta luokka ja laittaa siihen 99.1, joka on elämäkertojen, muistelmien ja henkilöhistorian luokka. Vaihtoehtoisesti voi käyttää näitä asiasanoina. Asiasanoja voi hakea lisää myös YSA-verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html ja löytyneiden teosten asiasanoista. Tarkempia kuvauksia (ja kansikuvia) on vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä kirjoista.
Kertomakirjallisuutta...
Ainakin piparkakkutaikinaan tai muuhun keksitaikinaan saa kohokuvioita kuvioivan kaulimen, erilaisten keksileimasimien tai silikonmuottien avulla. Kannattanee kokeilla muihinkin taikinoihin. Varsinaista leivontatekniikkaa kohokuvioiden tekemiseen emme löytäneet.
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
