1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Kirja ja elokuva ovat tietenkin aina kaksi erillistä taideluomusta, mutta Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva Kärpästen herra vuodelta 1963 noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 valmistunut elokuva Kärpästen herra sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon. Suurin ero kirjan ja Brookin elokuvan välillä on se, että elokuvassa on aikuisia läsnä: pojat huolehtivat loukkaantuneesta lentäjästä.
Lisätietoa: Nicola Presley: Film adaptations of Lord of the Flies
Tilastokeskuksen Tieto&trendit -verkkojulkaisusta löytyy monia asiantuntija-artikkeleita aiheesta: https://www.stat.fi/tietotrendit/avainsanat/lapset-suomessa/. Esimerkiksi Minna Keski-Petäjän artikkeli "Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot" vuodelta 2017 tarkastelee asiaa mm. elintason, koulutuksen ja terveyden kannalta vertaillen vuosien 1985 ja 2015 tilannetta: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/tytoista-ja-pojista-po….
Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden arvoja ja asenteita vuodesta 1994 lähtien. Tulokset löytyvät täältä: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/.
Nuorisotutkimusseuran sivuilta löytyy linkkejä julkaisuihin: https://www.nuorisotutkimusseura....
Ainoat Säkkijärven sukat, jotka löysimme, ovat Instagramissa käyttäjän finnish_sock_fairy -tilillä julkaistut kirjoneulesukat. Julkaisujen teksteistä päätellen kuvio pohjautuu ryijyyn. Kuva sukista: https://www.instagram.com/p/CCESJWCl3AO/?utm_source=ig_web_copy_link&ig…Samalla tilillä on julkaistu myös kaaviokuva kirjoneuleesta: https://www.instagram.com/p/CCEp_HcFS-e/?utm_source=ig_web_button_share…
Finna-aineistohakuun tehty "Lappeenrannan lastenkoti" -haku johdatti Lappeenrannan kaupungin kuva-arkiston valokuvaan Pienen Lamposaaren lastenkodista 1930-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyi Koditon lapsi -lehden artikkeli, jossa mainitaan Lappeenrannan Lamposaaressa olleen lastenkodin vuosina 1932-1937. Sen jälkeen lastenkoti muutti Myllymäelle.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895303?term=lastenk…
Lappeenrannan kaupunginarkiston asiakirjaluettelossa ei näyttäisi olevan mainintaa lastenkodin aineistoista. https://www.lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietopalvelu/k…
Ehkä aluksi voisi kuitenkin lähestyä Lappeenrannan kaupunkia ja kysyä ovatko asiakirjat kaupungin arkistossa...
Helppolukuisia eläinkirjasarjoja:Holly Webbin eläinkirjasarja (Max, pikku karkulainen, sarjan aloittava kirja)Tittamari Marttisen Leon lemmikit lukemaan opettelevilleRiina Kaarlan Pet Agents-sarja (Täältä tullaan, lemmikit!, sarjan ensimmäinen kirja)Lin Hallbergin Maaginen eläinkauppa -sarja sekä Sinttu-hevoskirjasarja Edistyneempien lukijoiden kirjoja: Lauren St. Johnin Martine-kirjat (Valkoinen kirahvi, Delfiinien laulu, Viimeinen leopardi)Erin Hunterin karhuista kertova Etsijät-sarja (Matka alkaa, sarjan ensimmäinen kirja)Margit Auerin Maagisten eläinten koulu-sarjaJorma Kurvisen klassikko Susikoira Roi Thomas Brezinan Seitsemän tassua ja Penny -sarjaVille Suhosen elokuvanakin tunnettu Poika ja ilves ...
Pär Lagerkvistin runo Kauneinta on hämärtyissä illoin (suom. Lauri Viljanen) sisältyy esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926). Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim. Jarkko Laine, 1991).Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Vaski-kirjastojen varausjärjestelmästä lähetetään noutoilmoitus asiakkaalle hänen toivomallaan tavalla joko tekstiviestillä, sähköpostitse tai kirjepostina. Nopeiten viestin saa tietysti sähköisesti. Varausta pidetään viikko ja noutamatta jättämisestä laskutetaan 2 € sakkomaksu.
Ranskalaisen Gerad Danyelin säveltämä ja useilla kielillä levyttämä Butterfly oli Euroopan laajuinen menestys vuonna 1971. Suomeksi laulun levyttivät melko tuoreeltaan Paradise sekä Fredi. Suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.
Butterflyta ei ole julkaistu suomalaisena nuottiversiona, mutta ranskan- ja saksankielisin sanoin sen nuotit löytyvät mm. näistä kokoelmista:
140 deutsche Schlager der 70er und 80er Jahre (978-3-86543-978-9, 2018)
Chanson d'amour : 16 famous French pop songs (978-3-79575-937-7, 2000)
Nuotteja voi tiedustella kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kyseessä voisi olla Pentti Saaritsan runo Luxembourgin puistossa. Tosin runossa patsas ei sulje silmiään, vaan painaa käden sydämelleen.
Netistä runoa en löytänyt. Runo on Saaritsan kokoelmasta Oltava on (1995) ja löytyy myös kokoelmasta Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (1998). Molemmat kirjat löytyvät Keskikirjastoista https://keski.finna.fi/
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Vuoden 2019 lopun tietojen mukaan mainituilla viidellä alueella asui 1 215 343 asukasta. Koko maan asukasluku oli tuolloin 5 525 292, joten alueiden väestö edusti noin 22 prosenttia koko maan väestöstä.
https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaestotiedot
Ainakin Satu Hovin teoksessa Omavaraista (Kirjapaja, 2023) käsitellään myös tuontimausteiden korvaamista lähiluonnon raaka-aineilla. Kannattaa siis tutustua tähän kirjaan, teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28Omavaraista%20%3A%2…
Tästä linkistä löytyy myös tietoa mausteiden käytöstä ennen tuontimausteita: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viljely.html
Jean Cocteaun näytelmää "Kaunotar ja hirviö" esitettiin Tampereen teatterissa kaudella 1992-1993. Ensi-ilta oli 23.09.1992. Kaunottaren roolissa oli Mira Kivilä.Lähteitä:Kaunotar ja hirviö -näytelmän esitykset Tampereen teatterissa Ilona-esitystietokannan mukaan (http://ilona.tinfo.fi):http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=7456Rajala, Panu: Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904-2004 (Tampereen Teatteri, 2004)
Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Kunniapuheenjohtajuus on jokaisen yhteisön omien sääntöjen määrittämä asia, yleisiä määräyksiä esimerkiksi lainsäädännössä ei asiasta ole. Tässä tapauksessa kysymys siitä, kuinka monta kunniapuheenjohtajaa Suomen opasliitolla voi kerrallaan olla, riippuu ensi sijassa liiton säännöistä. Jos niissä ei mainita asiasta mitään, päätösvalta asiassa on liiton laillisilla päättäjillä.
Heikki Poroila
Otin yhteyttä kirjailija Kirsti Manniseen ja kysyin koska tämä hänen seuraava kirjansa "Taiteilijan vaimo" ilmestyy. Kirjakauppoihin kirjan pitäisi tulla myyntiin huhtikuun viimeisellä viikolla. Netissähän on jo nähtävissä kirjan kansi ja juoniseloste. Omasta kotikirjastostasi voit kysyä missä vaiheessa heille voi jättää varauksen tästä kirjasta.
Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa on mahdollista digitoida VHS DVD:ksi, joka on mahdollista sitten tallentaa joko tikulle tai suoraan koneen kiintolevylle.
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.