Tietokannasta hakusanoilla tuhoeläimet tai rikkakasvit löytyy aineistoa.
Suurissa puutarhanhoitoa yleisesti käsittelevissä kirjoissa on myös tavallisesti oma lukunsa näille ongelmille. Tässä muutamia aiheen teoksia:
Jansson, Lasse;Lindqvist, Bengt; Markkula, Irmeli: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012). "Sopii kiinteistön hoidosta vastaaville henkilöille, omakotiasujille ja viljelijöille."
Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013)
Suomalainen viherpiha : ammattilaisten ohjeita pihanhoitoon (2006, 5.p.2019)
Turunen, Merja: Puutarhanhoito poropeukaloille (2010)
Fanqvist Skubla, Eva: Puutarhan ystävät ja viholliset : hyötyeläinten ja tuholaisten luonnollinen tasapaino (2014). Kirja...
Sanat ovat peräisin Jarkko Laineen runosta Lennosta kii, joka on yksi Laineen 60-luvun lopulla sävellettäväksi kirjoittamista teksteistä. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Eero Koivistoisen vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-albumilla, jolla sen laulaa Eero Raittinen. Sittemmin kappaleesta on tehty useita muitakin levytyksiä. Laineen painetuissa runokokoelmissa Lennosta kii ei ole ollut mukana, ei edes kokoelmien ulkopuolisia runoja sisältävissä koosteissa Runot 1967-1987 ja Tähden harjalta : valitut runot.
Sana ”täysi” on suomenkielessä tuttu jo Mikael Agricolasta lähtien. Sanaa ”täysistunto” on käytetty tarkoittamaan eduskunnan tai muun edustajiston tai viranomaisten kokousta, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja myös velvollisuus, ellei erityistä estettä ole, osallistua asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Täysistunto -sanaa on käytetty 1800 -luvulta lähtien ja käytetään myös muissa yhteyksissä kuin eduskunnassa. Esimerkiksi kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, järjestetään nykyisinkin täysistuntoja. Myös eri seuroilla tai yhdistyksillä saattaa olla täysistuntoja. 1800-luvulla tapana oli puhua myös senaatin täysistunnoista, jolla nykyisin tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistuntoja.
Eduskuntakieleen...
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila
Kysyin asiasta Helsingin Yliopiston matemaattiselta laitokselta. Sieltä todettiin, että asia selviää helpoiten kirjoittamalla alan asiantuntijalle. Sopivan asiantuntijan löytämiseksi pitäisi tietää matematiikan osa-alue jolle asia kuuluu, eli onko kyse lukuteoriasta, geometriasta, algebrasta, topologiasta, analyysistä, jne.
Toinen vaihtoehto on katsoa kyseisen matematiikan osa-alueen oppikirjoja. Pääalueilla on myös käsikirjoja joissa on katsauksia siihen, mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä.
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Jalkapallosta ymmärtämättömän piti ihan lukea sääntökirjaa.
Siellä mainitaan: "Rangaistuspotku tuomitaan sitä joukkuetta
vastaan, joka pallon ollessa pelissä
syyllistyy omalla rangaistusalueellaan yhteen
niistä kymmenestä rikkomuksesta,
joista on tuomittava suora vapaapotku."
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Piiri-Pohjois-S…
eli rangaistuspotku on todella rangaistus ja tavallaan vapaapotkun erikoistapaus.
Tasapelissä rankkarit ovat saaneet nimensä varmaankin siitä, että ne lauotaan rangaistuspotkupisteeltä.
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Valitettavasti kyseisillä tuntomerkeillä ei pystytty varmuudella tunnistamaan elokuvaa tai sarjaa.
Suomalaisia elokuvia voi selata ja etsiä Kansallisfilmografiasta (Elonet).
Yleisradion tv-kanavilta tulleita ohjelmia voi etsiä KAVIn Radio- ja TV-arkiston Ritva-tietokannasta ja niitä on mahdollista katsoa suoratoistona asiakaspisteiltä, joita on eri puolella Suomea.
Päivitys:
Yksi vaihtoehto voisi olla Rauni Mollbergin vuonna 1972 ohjaama elokuva "Sotaerakko", esitetty ainakin 11.8.1999 (YLE TV2). Kyseinen tv-elokuva on kuitenkin tuotantotietojen mukaan mustavalkoinen.
Kenties joku lukijoistamme voisi tunnistaa tai vahvistaa tämän evakkokohtauksen?
Helmet haku sanalla introvertti löytää vain tietokirjoja.
Siksi kokeilin eri sanoilla, joita liitetään introverttiyteen. Sanalla ujous (rajaus kaunokirjallisuus ja aikuisten kokoelma) löysin kirjat Ujous ja arvokkuus / Dag Solstad ; suomennos Tarja Teva, Muita hyviä ominaisuuksia / Petri Tamminen, Jimi / Janne Huilaja, Elämäni seinäruusuna / Stephen Chbosky ; suomentanut Jussi Korhonen, Joutilaita mietteitä / Jerome K. Jerome ; suomennos: Asmo Koste sekä sarjakuvakirjan En koskaan pitänyt sinusta / Chester Brown. Helmet
Haulla erakot löytyy monenlaisia kirjoja (useimmat jostain syystä jännäreitä) Tähän aiheeseen liittyviä löytyy ainakin muutama mm. Lyyralintu /...
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
Kirjasammon kautta voi hakea romaaneja, joiden teemana on korttipelit. Alla on linkki teoslistaan. Saat lisää näkyviin painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap36745
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap31371
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Työhön perehdyttämisestä löytyy melko runsaasti kirjallisuutta. Kirjastojen hakupalveluissa voit käyttää hakusanana "perehdyttäminen". Tässä helmet-kirjastojen tarjontaa järjestettynä uusimmat ensin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sperehdytt%C3%A4minen__O-da…
Myös asiasana "työnopetus" antaa samansuuntaisia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6nopetus__O-date__U…
Särkänniemen laitelista löytyy heidän omilta verkkosivuiltaan osoitteesta sarkanniemi.fi. "Huvit ja ruokailu" -välilehden alta pääsee selaamaan laitteita.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on muutama kuukausi sitten vastattu samanlaiseen kysymykseen. Tässä linkki vastaukseen:Mihin kellonaikaan olen syntynyt? | Kysy kirjastonhoitajalta
Kollegat ehdottivat Bengt Anderbergin ja Jan Mogensenin kirjaa Satu pienen pienestä tytöstä. Kirjassa tyttö mm. hakee isän jalkapallokentältä. Kirja kuuluu sarjaan Lasten parhaat kirjat, ja se on vuodelta 1994. Alla linkki, josta näet kansikuvan (,jossa isä syö voileipää)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=923325
