Kotuksen ruotsinkielinen nimineuvonta ei löytänyt tietoa. He olisivat tarvinneet lisää tietoa, joten ehdotan, että kysyt asiasta osoitteesta namn@sprakinstitutet.fi.Tässä heidän vastauksensa: Jag kan gärna försöka hjälpa, men behöver i så fall få mer kontext. Jag hittar nämligen inte namnet Surkkubacken i några av våra källor och skulle behöva närmare information om var backen finns och så vidare. Om du inte har sådan information föreslår jag att du svarar till frågeställaren att vi tyvärr inte lyckats hitta någon information om namnets bakgrund. Med tanke på att det handlar om en (liten?) backe är det allra mest rimligt att tänka sig att hitta information om bakgrunden i just Namnlexikonet, där du redan sökt. Med så här lite...
1700-luvulla eläneen kirjailija Samuel Johnsonin mukaan Lontoossa on kaikkea mitä elämä on suonut. Jopa siinä määrin, että jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään.
Tätä ajatusta vaalitan yhä mm. matkailumarkkinoinnissa. Pelkästään Lontoon taide-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on kieltämättä niin laajaa, että vaihtelua riittää moneen makuun vuoden joka päiväksi. Samoin sen elinkeinorakenne on monipuolinen, työmarkkinat ja palvelut laajat. Mutta samaa sanotaan myös New Yorkista: siellä on kaikkea ja sinne haluavat "kaikki".
Tällaiset väittämät ovat yleistyksiä, niistä voi perustellusti olla toista mieltä ja ehdottaa muita paikkoja tilalle. Jotkut taas eivät pidä suurkaupungeista, "ihmisten eläintarhoista". Todella suurissa...
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Hei!
Kysymääsi kirjaa on Pirkanmaan kirjastoissa vain yksi kappale, joka löytyy Valkeakosken kirjastosta. Olen ottanut sinne yhteyttä, ja he lupasivat lähettää sinulle vastauksen sähköpostissa mahdollisimman pian, viimeistään ensi viikon alussa. Jos haluat, voit myös tilata kirjan seutulainaksi (2 €).
Etsiskelin kirjasarjaa eskimoista Kirjasammosta ja muista palveluista enkä löytänyt muita kuin Jörn Rielin sarjan, Hupaisa juttu koristaa kasvot (1971), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kertomuksia%20isieni%20talosta. En saanut sitä käsiini enkä löytänyt kuvauksista tuollaista sisältöä kuin mainitsemassasi. Muita romaaneja eskimo- ja inuittiympäristöstä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap72302
Saimme lukijaltamme ehdotuksen, että kyse on Sue Harrisonin romaanisarjasta Ensimmäiset ihmiset. Sarjaan kuuluvat teokset: 1.Äiti maa, isä taivas 2.Sisar Kuu 3.Veli Tuuli.
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural...
Sana ”täysi” on suomenkielessä tuttu jo Mikael Agricolasta lähtien. Sanaa ”täysistunto” on käytetty tarkoittamaan eduskunnan tai muun edustajiston tai viranomaisten kokousta, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja myös velvollisuus, ellei erityistä estettä ole, osallistua asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Täysistunto -sanaa on käytetty 1800 -luvulta lähtien ja käytetään myös muissa yhteyksissä kuin eduskunnassa. Esimerkiksi kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, järjestetään nykyisinkin täysistuntoja. Myös eri seuroilla tai yhdistyksillä saattaa olla täysistuntoja. 1800-luvulla tapana oli puhua myös senaatin täysistunnoista, jolla nykyisin tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistuntoja.
Eduskuntakieleen...
Suomen kirjastoissa oli käytössä erilaisia käsikäyttöisiä lainausjärjestelmiä on Suomessa ollut yleisesti 1970-1980 luvuille asti. Niistä siirryttiin kameralainauksen kautta ATK-aikaan 1980-1990-luvuilla. Siirtymät tapahtuivat hieman eri aikoina. Niihin vaikuttivat mm. kirjaston koko ja kunnan varallisuus. Linkit: Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi. Rovaniemen kirjasto 150 vuottaMaisa Hopeakunnas: Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa (Slidesheare 15.8.2014) Angelika Nikkinen opinnäytetyö Digitalisaatio kirjastoissa - Case omatoimikirjaston palvelupolku (syksy 2016)Pauliina Pietarilan opinnäytetyö VIhkosta viivakoodiin - Suomen lainakirjastojen käsin käytetyt lainausjärjestelmät (kevät 2020 )
Kyseessä on mahdollisesti Carl Barksin tarina Aku Ankka kengurujen maassa (julkaistu myös nimellä Kengurujen maassa). Lisää tietoa sekä kirjat, joissa tarina on julkaistu: inducks.org
Ilmeisesti tarkoitatte siis, että kirjojen pitäisi olla fyysisesti kevyitä.
Opiskelutarkoitukseen soveltuisivat varmaankin hyvin juuri Alexander McCall Smithin kirjat, joita itsekin ehdotatte. McCall Smithin tuotantoa on suomennettu runsaasti. Myös Agatha Christien teokset ovat pienikokoisia ja kevyitä. Christien teoksia on helppo löytää sekä suomeksi että englanniksi.
Mikäli haluaisitte lukea muuta kuin jännityskirjallisuutta, niin esimerkiksi Ernest Hemingway'n Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) tai John Steinbeckin Helmi (The Pearl) voisivat sopia luettaviksi. John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Connery Row) tai Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) ovat niin ikään melko suppeita teoksia ja soveltuisivat kokonsa puolesta hyvin...
Näyttää olevan minkki, joka on jo vaihtanut talvikarvaan. Perhosen kotelo on haastavampi tunnistaa. Kannattaa tutustua kirjaston perhoskirjoihin tai verkossa oleviin sivustoihin. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää sivustoa Laji.fi, jonka foorumille voi lähettää kysymyksiä. Kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Ötökkätieto-sivustolle on koottu tiedot yli 1000 lajista.
Minkistä lisää teoksessa Lahtinen, Jukka: Turkisriista ja sen metsästys
Suomen Lajitietokeskus https://laji.fi/
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/about
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65).
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että...
Kyseessä on varmaankin Albert Camus'n novelli Jonas ou l'artiste au travail, suomeksi Jonas eli taitelija työssään. Novelli sisältyy Camus'n novellien kokoelmaan Maanpako ja valtakunta (1960) Maija Lehtosen suomentamana.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=camus+maanpako&type=AllFi…
Albert Camus: Jonas ou l'artiste au travail
