Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
Pasilan kirjavarasto on kaikkien Helmet-kirjastojen yhteinen seutuvarasto. Siellä olevia kirjoja voi varata Helmetin kautta kuten mitä tahansa kirjoja. Kirjat voit siis tilata omaan lähikirjastoosi. Poikkeuksen tekevät käsikirjastostokirjat, joita ei laitanata vaan niitä täytyy käydä paikan päällä lukemassa. Näitä käsikirjastokirjoja on toki vähän ja niiden tiedoissa lukee EI LAINATA. Näitä kirjoja voi pyytää Pasilan kirjastoon luettavaksi. Mainitsemiasi kirjoja voit ihan vapaasti tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Pasilan kirjavarastoon kuka tahansa voi päästä myös tutustumaan. Kirjavarastossa on avoimet ovat joka keskiviikko klo 15-19.
Lähteet:
Pasilan kirjavarasto. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Ilmeisesti olisi pääasiassa hyvä huolehtia, että virtsa ei pääse vesistöön. Tällöin virtsa voi saastuttaa mahdollisia uima- ja juomavesipaikkoja. Lähde: Puskapissaajan etiketti
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952...
Matematiikan lakeja uhmaava 1+1=11 on erityisesti ihmissuhteisiin liitetty metafora eli vertauskuva. Kun kaksi henkilöä on ikään kuin samalla taajuudella, heidän yhteinen energiansa tai voimansa on suurempi kuin kummankaan yksin. Kaksi henkilöä vaikuttavat toisiinsa niin, että syntyy positiivinen synergia eli yhteisvaikutus, jonka pohjalta voi kasvaa esimerkiksi kestävä parisuhde tai yhteistyökumppanuus. Ajatus voidaan liittää mihin tahansa ihmissuhteisiin. Taustalla on siis vanha viisaus, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.Hieman toisin ilmaistuna 1+1=11 kuvaa sitä, kuinka kaksi yksilöä (1) tulee yhteen kuitenkaan menettämättä omaa identiteettiään. He eivät sulaudu kahdeksi (2), vaan ovat kaksi yksilöä yhdessä (11)....
Näkemiin vaan muru -sarjan tuotantokaudet 1-2 ja 4 ovat lainattavissa Piki-kirjastoissa. Yksi dvd-levyistä on vain Ylöjärvellä, joten siihen voit tehdä seutuvarauksen (2 €). Kausi 3 näyttää puuttuvan, olisiko levy mennyt huonoon kuntoon ja poistettu. Sen siis joudut kaukolainaamaan. Kaukolainan voi tilata kirjaston tiskiltä tai oheisella lomakkeella: E-lomake - PIKIn kaukopalvelutilaus (tampere.fi)
Lisätietoa ja Piki-kirjastojen kaukopalvelun hinnaston löydät tästä linkistä: kaukopalvelu - Arena - PIKI-verkkokirjasto
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
Hampurista Aumühleen, jossa Bismarck mausoleum ja museo sijaitsee, pääsee junalla S21. Juna lähtee Hampurin päärautatieasemalta ja matka kestää arviolta 32 minuuttia. Ausmühlen asemalta Bismark mausoleumille ei näytä menevän julkisia kulkuneuvoja, joten sieltä voi ottaa taksin tai kävellä mausoleumille 1,9 kilometrin matkan. Reittiohjeet löytyvät Google Mapsista täältä. Juna-aikatauluja voi tutkia myös The Hamburg Public Transport Associationin verkkosivulla täällä.
Saksan Flensburgista Tanskan Sønderborgiin pääsee bussilla 110. Matka-aika n 1 h 14 min. Bussiaikatauluun voi tutustua tanskalaisella Rejseplanen.dk-sivustolla (saatavilla myös englanniksi).
Vuoden 1644 Koldingin taistelulle ei ole omaa muistomerkkiä tai...
Maanila (Mannböle) oli kylä Karunassa lähellä Turkua. Se sijaitsi lähellä nykyisten Maaluntien ja Sauvon-Kemiöntien risteystä. Löydät Maanilan kartalta menemällä Vanhat kartat -palveluun osoiteessa vanhatkartat.fi ja etsimällä sieltä esimerkiksi Karunan alueen kartan vuodelta 1925.
Kela on linjannut 11.5.2020, että kuntoutuspalveluja voi alkaa toteuttaa lähipalveluina 1.6.2020 alkaen.
https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista/-/asset_publisher/Aw8qiePfWs1Y/content/kelan-kuntoutuspalvelujen-toteuttaminen-1-6-2020-alkaen
Hallitus linjasi 23.6.2020, että suositus yli 70-vuotiaiden fyysisten kontaktien välttämisestä kumotaan ja matkailurajoituksia puretaan edelleen heinäkuun alussa. Myös yleinen etätyösuositus kumoutuu 1.8.2020 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-linjasi-neuvottelussaan-rajakysymyksista-etatyosta-ja-yli-70-vuotiaita-koskevista-suosituksista
Osa kuntoutuspalveluista on siis jo käynnistänyt toimintaansa 1.6. ja monet varmaan...
Kirjoissa on ollut omistuskirjoituksia tärkeiksi koetuille henkilöille ja tahoille jo antiikin ajoista alkaen eli käytännössä niin kauan kuin on ollut kirjojakin. Vanhimmissa kirjoissa omistuskirjoituksille ei ollut vielä välttämättä erillistä omistuskirjoitussivua tai -kappalettakaan. Omistuskirjoitukset ovat voineet olla kirjan lopussa, mutta tavallisin paikka nykyään on kirjan alussa, omalla sivullaan.
Historiassa kirjoja voitiin kirjoittaa palkkatyönä eikä kirjoittajan nimeä aina edes mainittu. Kunnioittamalla omistuskirjoituksessa työnantajaansa, kustantajia ja muita arvovaltaisia tahoja kirjoittajat saattoivat toivoa saavansa lisätienestejä tai muita etuja. Kirjapainotaidon kehityttyä myös kirjojen painajat...
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja löytyy Kokkolan kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.82346?sid=4744735366
Veikko Samulin säveltämästä ja Aappo Piipon sanoittamasta kappaleesta "On lupa toisesta huolta kantaa" ei löydy nuottia Suomen kirjastojen kokoelmista. Ilmeisesti sellaista ei ole edelleenkään julkaistu.
Viihtyisyyden ja kodikkuuden määritelmästä en valitettavasti onnistunut lähteitä löytämään, mutta Vaski-kirjastoissa on saatavilla useita kahviloihin ja kahviin liittyviä kirjoja, joista voisi olla apua. Tässä joitakin lupaavalta vaikuttavia - voit hakea Vaskin verkkosivulta (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena) lisää kirjoja esim. hakusanoilla "kahvi" ja "kahvilat":
Peti & safka : hotelli- ja ravintola-alan perusteet. 2002. Helsinki: Tammi. (luku kahvilapalveluista)
Cafés and bars : the architecture of public display. 2007. London: Routledge.
Let's go out! : interiors and architecture for restaurants and bars. 2012. Berlin: Gestalten.
Interior pop!. 2011. Berkley: Gingko Press.
Nieminen, Petri. 2014. Kahvi : suuri suomalainen...
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Runoa, joka alkaa tuolla rivillä, käytetään Ruotsissa esimerkiksi kuolinilmoituksissa. Joillakin sivuilla kirjoittajaksi manitaan Nils Ferlin, mutta näyttää siltä, että runo ei ole Ferlinin kynästä. Runosta on kyselty myös Ruotsin Bibblan svarar -palvelusta, mutta kirjastonhoitajat eivät ole pystyneet selvittämään runon kirjoittajaa. Myöskään runon suomennosta ei löydy.
http://bibblansvarar.se/sv/svar/vem-har-skrivit-dikten-vart-liv-ar-en-vindflakt
http://bibblansvarar.se/sv/svar/hej-jag-skulle-veta-vad-folja
Voit hakea vaikkapa Googlesta eläinkuvia. Yleensä sellaiset kuvat, jotka ovat julkisilla hakukoneen sivuilla, ovat vapaasti käytettävissä.(www.google.fi - kuvahaku)
Emme ikävä kyllä löytäneet ainuttakaan lastenkirjaa, jossa isoisää kutsuttaisiin äijäksi.
Kirjasammon kautta voit hakea kaunokirjallisia teoksia, joissa on henkilöhahmona, tekijänä tai aiheena esimerkiksi juuri 'äijä':
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%C3%A4ij%C3%A4
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 -kirjassa kerrotaan että ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja haki Helsingin lisäksi toisena kaupunkina vain Stuttgart. Päätös tehtiin maaliskuussa 1980 Pariisissa. Em. kirjan mukaan IAAF:n hallitus "jätti syrjään kaiken politiikan, punnitsi vakavasti kahden hyvän ehdokkaan esityksiä ja valitsi Helsingin äänin 11-6." Politiikalla viitataan erityisesti vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin, joita varjostivat kylmä sota ja 47 länsimaan boikotti. Helsinki tuli valituksi sillä perusteella, että Suomen yleisurheilulla oli vakiintuneet ja laajat perinteet. Lisäksi Helsingin stadionin yleisön hyvä maine vaikutti asiaan.
Lähde:
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 (International...
