Varausmaksu 2 euroa muodostuu, jos varausta ei noudeta määräajassa. Kirja oli lainattu noutoajan umpeuduttua, jolloin järjestelmästä tulee asiakkaalle tuo maksu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä vuorokaudelta aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Jos lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia eikä se ole esimerkiksi Bestseller, voit uusia lainan verkkokirjastossa. Tämä edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi ja ettei tiedoissasi ole maksuja yli 30 euroa.
Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:
sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi
Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:
Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi)
Sutinpurikka mainitaan myös...
Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmasta Suurimmat hitit sanoin ja sävelin / Suvi Teräsniska ; toimitus: Ari Leskelä.
Helmet -- Suurimmat hitit sanoin ja sävelin teräsniska
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Olisikohan etsimäsi kirja Joshua Doderin kirja Koira nimeltä Grk? Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2008 Tanja Falkin kääntämänä. Kirjan takakansiteksti sopii melko hyvin kuvailuusi. Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä. Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512349838&qtype=b
https://vaski.finna.fi/
Kysymäsi kohta J. R. R. Tolkienin kirjasta Taru sormusten herrasta. 1 : Sormuksen ritarit (The fellowship of the Ring) on kirjan luvusta Konkari.
Tässä runoa vähän pidemmälti:
All that is gold does not glitter,
Not all those who wander are lost: (---)
Panu Pekkanen on suomentanut kyseisen kohdan seuraavasti:
Ei kaikki kulta kiiltävää...
Helsingin Sanomien digilehdessä (on maksumuurin takana ja vaatii kirjautumisen) on julkaistu Anu Seppälän kirjoitus Margareta "Navarran ja renessanssin henkevä kuningatar" 3.11.1990 Sunnuntai-sivulla. Seppälän kirjoituksessa esitellään lyhyesti Navarran kuningatar Margareta ja hänen kirjoituksensa Heptameron ja sitten seuraa esipuheen omaista tekstiä ehkä 4 A4 -liuskan verran mutta HS tekstissä ei näy onko teksti käännöstä Heptameronista. Teksti löytyy HS:n Hae -toiminnolla hakusanalla Heptameron. Emme voi tekstiä tekijänoikeussyistä tähän kopioida.
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
WSOY:n toimituksen mukaan Michael Scottin sarjan suomentamisen jatkaminen ei ole toistaiseksi suunnitelmissa. Jotkut käännössarjat eivät nouse riittävän suosituiksi, vaikka ne olisivat kuinka hyviä ja sarjat jäävät valitettavasti kesken.
Englanniksi Kanaalisaarille sijoittuvaa kirjallisuutta löytyy enemmän kuin suomeksi - ymmärrettävistä syistä. Löysin kuitenkin jo mainitsemiesi teosten lisäksi muutaman suomennetun teoksen, jotka sijoittuvat vähintään osittain Kanaalisaarille:Victor Hugo - Meren ahertajatElizabeth Goudge - Vihreän delfiinin maaJack Higgins - Taistelu kunniasta
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole ainakaan painettuna lehtenä enää luettavissa kirjastoissa.
E-lehtipalvelu Ziniossa on GQ-lehden arkisto vuoden 2015 alkuun, mutta Ziniossa oleva GQ on lehden amerikkalainen painos ja kysymäsi Beckham oli lehden brittiversion kannessa mainitussa numerossa.
En valitettavasti tiedä, miten yhtenevät versiot amerikkalainen tai brittiversiot ovat keskenään, mutta ainakaan amerikkalaisessa kesäkuun 2015 numerossa ei ole Beckhamia kannessa.
Täältä löydät GQ-lehden Ziniosta: https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?mag_id=6096
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995...
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita...
Lahden pääkirjastossa on edelleen asianajajapäivystys Ellilä-huoneessa (2.kerros) tiistaisin klo 17-19.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
"Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee", sanotaan - ja aivan samoin taitaa olla tiikerin nimen laita: tiikeri on tiikeri, synonyymejä sanalle ei tunnu löytyvän. Sanan turvin on kyllä luotu vastineita muille sanoille - esimerkiksi seepran varhainen nimitys oli "tiikerihevonen".
Agricola sepitti 1500-luvulla kieleemme leijonan vastineeksi "jalopeuran", mutta tiikerille hänellä ei valitettavasti tainnut olla käyttöä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat lähes kaikki uskonnollisia; leijona on raamatullinen eläin, tiikeri ei. Tiikeri-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1678.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat
Laila Lehikoinen, Kirjasuomen kehitys
The ultimate list of animals mentioned in the bible
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Singerin (1904-1991) Orjan "tapahtumaympäristönä on menneiden vuosisatojen Puola ja päähenkilönä juutalaissyntyinen Jaakob, jota korkeammat voimat heittelevät äärimmäisyydestä toiseen. -- Rakkaus Wandaan tuo mukanaan --sekä onnen että ylipääsemättömiä vaikeuksia." Näin sanotaan kirjan takakannessa ja tämänhän saat itsekin nopeasti selville. Mutta kirjasta itsestään, siitä miten kertomus on kerrottu ja minkälainen on Jaakob ja hänen Wandansa, ei takakansitekstin perusteella tai toisen selostamana saa oikein mitään selvää. Kirja avautuu vain lukemalla. Vain itse kirjan lukemalla ja lukemasi analysoimalla voit saada aikaiseksi kiinnostavan ja hyvän esitelmän.
