Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Helmet-sivustolla on tiedot tulostus- ja kopiomaksuista kaupungeittain. Tässä tiedot:
- Espoossa tulostaminen asiakaskoneilta on maksutonta 20 kpl/asiakas.
- Vantaalla tulostaminen asiakaskoneilta maksutonta 20 kpl/asiakas (ei tulostuspalvelua Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa).
- Helsingissä tulosteet 0,40 € / kpl, 3D-tulosteet 0,70 € / kpl.
- Kauniaisissa tulosteet 0,40 € / kpl.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kaupungit päättävät itsenäisesti näistä maksuista, eivätkä ne siksi ole yhtenevät.
Tässä muutamia suosituksia "ei tyttömäisistä" kirjoista, jotka sopivat 6. luokkalaiselle pojalle:
Timo Parvela: Kepler62 -sarja
Timo Parvela: Helähdys (Varjot-sarjan 1. osa)
Mike Pohjola: Maailman hauskin
David Walliams: Keskiyön jengi
Sam Copeland: Sami muuttuu dinosaurukseksi
Jani Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani ja Salamasankari
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja pelikielto
Pauli Kallio: Kalle, pallo ja sello (sarjakuvaromaani)
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Löytyy pianonuotti Carl Czerny: Die Kunst der Fingerfertigkeit, op. 740.
Yhteisluettelon mukaan se löytyy Joensuun maakuntakirjastosta. Sibelius Akatemian kirjastossa tämä on myös. Saat halutessasi nuotin lähimpään kirjastoosi kaukolainaksi.
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
Kyseessä voisi olla Eeva Kilven runo Legenda kokoelmasta Animalia (1987). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2008)
Saat runon sähköpostiisi.
Nuotti Laila Kinnusen kappaleeseen löytyy ainoastaan JAPA musiikkiarkistosta Helsingistä: "Collazo, Bobby (säveltäjä) : Etkö voisi alkaa uudelleen". Nuottia ei voi lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä. Osoite on: Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, sähköpostiosoite: info@musiikkiarkisto.fi.
Anneli Mattilan kappaletta "Kuihtuu ruusu kauneinkin" ei valitettavasti löydy nuottina.
Kognitiivisessa tietojenkäsittelyssä pyritään jäljittelemään inhimillistä ajattelua tietokoneellisesti ja luomaan ihmisaivojen tapaan toimivia automatisoituja järjestelmiä, jotka kykenevät ongelmanratkaisuun ilman ihmisen panosta.
http://www.alykassuomi.fi/2016/02/tervetuloa-kognitiivisen-tietojenkasi…
http://whatis.techtarget.com/definition/cognitive-computing
Laskentatapaa voi tiedustella Valtioneuvoston palautelomakkeen kautta tai soittamalla Valtioneuvoston puhelinvaihteeseen, josta osaavat ohjata kysymyksesi eteenpäin https://valtioneuvosto.fi/yhteystiedot , p. 0295 16001 .
Kirjastot hankkivat kokoelmiinsa kyllä myös omakustannekirjoja, joskin hyvin valikoivasti, koska omakustanteita julkaistaan nykyisin niin paljon.
Jos haluat myydä teostasi kirjastoille, kannattaa ilmoittaa teos Kirjavälityksen ja Kirjastopalvelun tarjontaan, jolloin teos tulee kirjastoille toimitettaville valintalistoille ympäri Suomen. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei tee suorahankintoja tekijöiltä, vaan kaikki hankinnat tehdään Kirjavälityksen kautta.
Kirjavälityksen ja Kirjastopalvelun listoille otetuilta teoksilta vaaditaan ISBN-numero ja EAN-koodi.
Lisätietoja löytyy em. yritysten verkkosivuilta:
https://www.kirjavalitys.fi/
https://www.kirjastopalvelu.fi/
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa teokset, jotka selvittelevät vanhoja käsialoja, sijaitsevat
joko sukututkimuskirjallisuuden joukossa lk. 99.3 tai kirjoitustaidon historiassa lk. 00.1 ja
00.109.
Tässä muutamia esimerkkejä: "Vanhat käsialat ja asiakirjat" (lk. 00.1), "Vanhojen käsialojen
lukukirja" (lk. 00.109) ja Arontaus, E.: "Askel sukututkimuksen pariin: wanhan käsialan opas"
(lk. 99.3).
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen...
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” |...
