Tiedustelimme asiaa Geologian tutkimuslaitoksen kirjastolta, mutta sieltäkään ei kysymykseesi osattu antaa vastausta. Aihetta pohditaan monissakin verkosta löytyvissä artikkeleissa, mutta mitään täsmällistä hiilijalanjälkeä eri jalokiville ei niissäkään ilmoiteta.
https://www.linkedin.com/pulse/whats-carbon-cost-your-jewellery-benn-ha…
https://yle.fi/uutiset/3-6429335
https://slate.com/technology/2010/08/how-to-pick-an-environmentally-fri…
https://www.theguardian.com/sustainable-business/diamonds-conflict-mine…
https://blog.nationalgeographic.org/2012/01/12/conservation-gemstones-b…
Kysymyksesi on kovin laaja. Asiaa on varmasti selvitetty, mutta tyhjentävää vastausta en osaa antaa. Poimin joitakin asiaa sivuavia kirjallisuusvinkkejä sinulle perehtymistä varten:
Nawa, Fariba : Oopiumin maan - erän naisen matka lapsimorsianten ja huumekeisareiden Afganistaniin. Alligaattori, 2014.
HS 27.2.2022 Tyttäret kaupan (Afganistan9
Ruohomäki, Olli 2016. Näkökulma: Kurkistus maailmanlaajuiseen ihmiskauppaan. Teoksessa Saari, Merja (toim.): Orjuus tänään. Keuruu: Otavan kirjapaino
YK:n alainen United Nations Office on Drugs and Crime on julkaissut tutkimuksen, jossa selvitetään ihmiskaupan jja lapsiavioliittojen yhteyttä. Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage (2020). Tutkimus ei tosin...
Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse...
"Sire" on ollut kuninkaan puhuttelusana ainakin Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Englannin kielessä se merkitsee myös urospuolista vanhempaa, ja sitä käytetään erityisesti puhuttaessa hevosista ja koirista.
Lähteet:
The Britannica Dictionary: https://www.britannica.com/dictionary/sire
Larousse: https://www.larousse.fr/dictionnaires/francais/sire/72928
Tampereen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa Ylöjärven kirjastoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että muihin PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluviin kunnankirjastoihin palautetuista lainoista peritään 2 € seutukuljetusmaksu.
Markkola on ollut alunperin talonnimi, joka on annettu isännän nimen (Markus, Markko) mukaan. Siitä se on siirtynyt sukunimeksi. Se esiintyy sekä talon- että sukunimenä Kaakkois-Hämeessä ja Kangasalan seudulla sekä Kannaksella. Ensimmäiset merkinnät ovat 1500-luvulta. Muualla Hämeessa ja Satakunnassa esiintyy samaa perua oleva Markkula-muoto.
Etunimi Markus (lat. Marcus) on johdettu roomalaisen sodanjumala Marsin nimestä ja sen merkitys on "Mars-jumalalle pyhitetty." Suomessa sitä on käytetty jo keskiajalla, ja nimi on tuolloin tullut tutuksi Raamatun kautta. Markus-nimestä on johdettu meillä nimet Markku ja Marko.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vilkuna, Kustaa: Etuniimet (Otava, 2001)
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikasta. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (alle 18-vuotiailta kaksi euroa).
Uudessa kortissasi ei voi olla sama numero kuin vanhassa kortissa oli. Lainasi ja varauksesi siirtyvät automaattisesti uudelle kortillesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Sipoon ja Askolan kirjastot kuuluvat Helle-kirjastokimppaan. Niistä lainattua ei valitettavasti voi palauttaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Aineisto tulisi palauttaa mihin tahansa muuhun Helle-kirjastoon.
https://www.helle-kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Radio- ja televisiotoimittajan työ sisältää paitsi lähetykset myös taustatyötä ja usein juontajat saattavat olla tekemässä useampaakin kuin yhtä ohjelmaa. Tietoa radiotoimittajan työstä löytyy esimerkiksi ammattinetistä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/124_ammatti
Radiojuontajien palkat vaihtelevat, tunnetummat juontajat saattavat tienata sievoisiakin summia. Näin muutamien eturivin juontajien palkkoja vertailtiin vuonna 2015:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jaajo-linnonmaa-on-radiojuontajien-tulokuningas-lahes-30-000-euron-matkyt/5536828#gs.2hrmby
Radio Rockin sivuilta löytyy tietoa Jone Nikulasta, tällä hetkellä työn alla näyttää olevan paitsi päivävuoro klo 11-15 myös muun muassa vaalistudio -ohjelmia:...
Tämä lehti on vain Kansalliskirjastossa ja muutamissa yliopistokirjastoissa. Tiedot löytyvät hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=Psykoanalyyttinen+Psykoterapia&type0%5B0%5D=Title
Kansalliskirjaston lehden voi pyytää lukusalikäyttöön:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Verkosta lehden kansi ja sisällysluettelo löytyvät, mutta itse artikkelia ei:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedostot/Psykoanalyyttinen_psykoterapia_nro_11_2015.pdf
Vaikuttaa siltä, että vanhoja Gloria-lehtiä ei löydy digitoituina eikä sen artikkeleja ole myöskään asiasanoitettu Finnaan. Fyysisiä lehtiä löytyy vapaakappalekirjastoista, esimerkiksi Turun yliopiston kirjastosta. Voidaksesi lukea lehteä, sinun pitää ensin tehdä siihen varaus (sitä varten tarvitaan kirjastokortti Turun yliopiston kirjastoon). Lehteä saa lukea vain kirjaston tiloissa. Vanhoja Gloria-lehtiä säilytetään myös Helmet-kirjavarastossa Pasilassa. Näitäkään lehtiä ei lainata kotiin, mutta niitä saa lukea paikan päällä.
Hei
Tässä suora lainaus Hankasalmen kirjaston verkkosivuilta:
"Pidä yhteystietosi ajan tasalla. Jos yhteystietosi muuttuvat, ilmoita muutoksesta kirjastoosi tai päivitä tietosi verkkokirjastossa. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus."
https://keski.finna.fi/Content/info
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Renny Harlin työskenteli Yhdysvaltojen uransa jälkeen jonkin aikaa myös Kiinassa. Suomessahan hän ohjasi vuonna 2021 Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily -elokuvan. Harlinin Komisario Palmu -filmatisointia odotellaan viimeisten tietojen mukaan ensi-iltaan loppuvuodesta 2024. Tänä vuonna sai ensi-iltansa Harlinin Yhdysvalloissa ohjaama The Bricklayer -toimintaelokuva. Hän on työskennellyt myös valmistaen kauhuelokuvatrilogiaaThe Strangers. Vuonna 2021 Bulgariassa kuvattu kauhuelokuva Refuge ei Suomessa päässyt elokuvateatterilevitykseen, kuten ei myöskään edellä mainittu The Briclayer.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Renny_Harlin
https://www.imdb.com/find/?q=renny%20harlin&ref_=nv_sr_sm
https://www.is.fi/viihde/art-2000008610801.html...
