Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin satukirja Tomtebobarnen (1910). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Eila Kivikk'ahon suomentamana nimellä Tonttulan lapset.
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Elsa_Beskow_-_Tomtebobarnen,_f%C3%A4…
https://www.europeana.eu/fi/item/2048005/Athena_Plus_ProvidedCHO_Nation…
Makeutusaineet ovat käytännössä kalorittomia aineita, koska niitä käytetään niin pienissä määrissä ruoassa. Niissä ei siis ole energiaa.
Lähde: Jain, T., & Grover, K. (2015). Sweeteners in human nutrition. International Journal of Health Sciences and Research, 5(5), 439-451. (linkki)
Ihmiskeho imeyttää ravintoaineet ja siten siis kalorit eli energian pääasiallisesti vasta suolistossa.
Lähde: Muto, T. (1988). Digestion and absorption. Tokyo: Daiichishuppan Co., Ltd, 228. (linkki)
Näillä perustein hammastahna ei keskeytä paastoa.
Kyseessä saattaisivat olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö."Korkeilla kukkuloilla Italian Rivieralla Liguriassa on ränsistynyt, oliivipuiden ympäröimä talo joka on – täysin vastustamaton. Annie ja hänen sisarensa Lucy ostavat sen puoliksi sattumalta pilkkahintaan: alkaa pitkä ja monivaiheinen sopeutuminen Diano San Pietron, paikallisen pikkykylän, tavoille. Ruuhkainen Lontoo jää taakse ja italialainen maalaiselämä haasteineen odottaa. -- Annie Hawes kertoo lämpimästi ja ironisesti elämästään, talostaan ja ihmissuhderyteiköstä Ligurian oliivilehdoissa. Lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen hän asuu siellä edelleen."Extra virgin | Kirjasampo Kypsä poimittavaksi |...
Kainuun Väisäsistä löytyy tietoa internet-sivustolla, jonka osoite on http://vaisasten-tarinoita.blogspot.fi/2014/04/keita-vaisaset-ovat.html .
Sivuston mukaan Väisäsillä on kaksi sukuseuraa, joista toinen on Etelä-Savossa toimiva Savon Väisäset ry. ja toinen Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseura. Sukuseurat julkaisevat yhteistä
sukulehteä.
Ensiksi mainitulla on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan. Muitakin alueellisia tutkimuksia on. Niistä saa parhaiten tiedon käymällä edellä mainitulla sivustolla.
Savo/Kainuun Väisästen Sukuseura ry:n osoite on http://www.savokainuunvaisaset.fi/ . Sivustolla voi
lähettää viestiä sukuseuralle.
Franz Kafkan (1883 - 1924) päiväkirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Kafkan päiväkirjoja löytyy Suomen kirjastojen kokoelmista ainoastaan ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Kafka
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin...
Joudut ehkä täsmentämään kysymystäsi. Missä (maassa) kielletyt ja / tai kenelle
kielletyt? Kirjaston aineistosta löytyy tästä aiheesta vain "Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa" (tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta). Kaikenkattavaa
yleismaailmallista luetteloa en käytössä olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt.
Netistä löytyi http://www.liite.com/ , Suomen antidoping toimikunnan sivu, ei kuitenkaan
mitään lääkelistaa. Asiaa kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta (1911* ,
Haartmannink. 4). Jos haluat tarkentaa kysymystäsi voit kysyä lomakkeella uudestaan.
Tuohon ei ole mitään yksiselitteisen selkeitä vastauksia. Kaivostoiminnassa on aina kyse siitä mikä on suhde kaivoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen ja kaivoksen tuottaman hyödyn välillä. Kaivoksilla on tietyt kiistattomat vaikutukset ympäristöön ja on varsin olennaista, onko ne osattu jo etukäteen huomioida riittävästi ja myös toteuttaa käytännössä oikein. Tätä monimutkaista ongelmakenttää on käsitelty esimerkiksi seuraavilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työ- ja elinkeinomisteriön sivuilla:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta
Yleensä kaivoksia vastustetaan vähemmän, jos niiden ympäristöhaittojen selvitykset on tehty...
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole tätä palvelua. Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista VHS-kasetin digitointimahdollisuus on Lahden pääkirjastossa, Asikkalan, Nastolan ja Sysmän kirjastoissa. Alla lisää tietoa:
http://www.lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101333
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
DeLorean DMC-12 -auton moottorissa on kyllä 12 venttiiliä, mutta nimeen luku 12 tuli autolle aiotusta 12 000 dollarin hinnasta. Kun auto tuli myyntiin vuonna 1981, hinta oli kaksinkertaistunut, mutta nimi pysyi. DMC puolestaan viittaa yhtiön nimeen DeLorean Motor Company. Sen perusti vuonna 1973 aiemmin General Motorsilla työskennellyt John DeLorean.
Lähteet:
Volo Auto Museumin kotisivut: https://www.volocars.com/blog/history-of-the-back-to-the-future-delorean
Classic Car History -sivusto: http://classic-car-history.com/delorean-car.htm
Ultimate Specs -sivusto: https://www.ultimatespecs.com/car-specs/Delorean/17644/Delorean-DMC-12-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/John_DeLorean
Olli Rehn oli vastasi EU:n laajentumisesta komissaarina vuosina 2004–2010.
Hän johti EU-jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa vuodesta 2005 alkaen. Suomen poliittinen johto kannatti Turkin jäsenyyttä.
Turkkia ja Kyprosta ei kuitenkaan saatu samaan neuvottelupöytään. Lopulta Saksa alkoi Ranskan tavoin vihjata, että Turkin kanssa kannattaisikin tavoitella jonkinlaista erityiskumppanuutta jäsenyyden sijaan.
Käsite ontologia tulee monien muiden sivistyssanojen tapaan kreikan kielestä (to oon =se mitä on, logos =oppi, sana periaate). Filosofi Esa Saarinen määrittelee ontologian seuraavasti: ”Metafysiikan osa-alue, joka tutkii olevaa ja olemassaoloa pyrkien selvittämään, mikä on todella olemassa ja mitä oleminen oikeastaan on. Ontologiassa eritellään olemisen yleistä luonnetta, erotukseksi erillisten olioiden ja asioiden olemassaolosta.” (Esa Saarinen : Symposium. WSOY). Esimerkiksi kysymystä jumalan olemassaolosta voi pitää ontologisena ongelmana.
Helposti omaksuttavan esityksen ontologiasta löydät vaikkapa teoksesta ”Ajatus: Johdatus filosofiaan” / Jussi Kotkavirta, Seppo Nyyssönen.Weilin&Göös, s. 47-77. Kirjan saatavuustiedot saat...
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä...
"Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö, tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät"
Kivijalka : Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. Hki 2000.
Määrittely löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teema_(kirjallisuus)
Kirjan teema selviää parhaiten, kun lukee itse kirjan.
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
