Kysy kirjastonhoitajalta- palvelussa on vastattu muistiriimejä koskevaan kysymykseen joitakin vuosia sitten, ja vastauksesta löytyy loru Suomen rannikkokaupungeista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kirjastoista-runoja-jotka-muista…
Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden."
Sally Bauer (1908-2001) oli ruotsalainen uimari, joka ui Englannin kanaalin yli juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hänestä kertoo tänä vuonna valmistunut elokuva Nainen ja meri, jonka on ohjannut Frida Kempffi.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-elokuva/sally-bauer-oli-nainen-joka-rakasti-uimista-poikaansa-ja-haasteita-arviossa-nainen-ja-meri/Ruotsalainen Sara Strindberg on kirjoittanut romaanin Hally Sally, joka perustuu Sally Bauerin elämään. Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 eikä sitä ole suomennettu. Kirjaa löytyy kyllä Suomen kirjastoista. Se on tilattavissa ainakin kaukolainana. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au54816eb3-f51b-4071-8348-83cb4e3b125cEva-Karin Gyllenbergin kirjassa Svenska...
Esimerkiksi alla olevissa lastenkirjoissa on aiheena teatteri tai sirkus. Lisää löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Satumetso-sivuston haulla:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/satumetso
- Muusan ja Maestron teatteriseikkailu / Kirkkopelto Katri
- Hertta leikkii nukketeatteria / Veittikoski Niina
- Pekka Töpöhäntä teatterissa / Knutsson Gösta
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja / Nuotio Eppu
- Vaarallinen juhannus / Tove Jansson
- Sirkusnorsu Rani / Dolan, Penny
- Miina ja Manu sirkuksessa / Koivisto Jari
- Sirkus saapuu kirjastoon / Majaluoma Markus
- Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu / Numelin, Kristiina, Lehtonen Annemari
- Dumbo
- Tyttö ja valkoinen hevonen (Kuuluu teokseen: Laulajainen, Leena. - Tulen ja jään saari)
-...
Kaunokirjallisuuden löytäminen eri aiheista on hieman hankalaa, koska romaaneja ei ole asiasanoitettu tietokantoihin kovin kauan. Löysin kuitenkin "kirjaston kätköistä" erilaisia listoja, jotka eivät kuitenkaan ole kattavia.
Seuraavassa listassa kuvanveisto/veistokset ja maalaustaide/maalaukset ovat hyvin sekalaisessa roolisssa suhteessa kirjan tarinaan:
Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi, 1963//Alasalmi, Päivi: Onnellisia ihmisiä, 1992//Backlen, Marianne: Ninjan varjo, 1989//Fowles, John: Eebenpuutorni, 1975//Bastider, F.R.: Valo ja ruoska, 1952 //Bärman, Annikki: Neljä muotokuvaa, 1994// Carpelan, Bo: Kuvanveistäjä (novelli)//Cary, Joyce: Jimson ja valaskala, 1955//Cronin, A.J.: Ristiretkeläisen hauta, 1957//Davis, Jonathan: Madridin...
ISBN-tunnukset löytyvät numerojärjestyksessä International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section. Suomalaisten kustantajien tietoja voit hakea myös ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä http://kontti.helsinki.fi:8822/atkonew/plsql/kikuju.runko.alkusivu
Sulkakynä : antologia löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Sen julkaissut Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri Sulkakynä on saanut tilapäisesti kustantavien kustantajatunnuksen. Sama tunnus on siis monella muullakin tilapäisesti kustantavalla. ISBN-keskuksen sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ löytyy tietoa ISBN-tunnuksesta, sen hankkimisesta ym.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Pirkka-lehden lailla näköislehtenä Ruoka-liitettä ei näytä olevan luettavissa, mutta reseptit löytyvät kyllä Pirkka.fi -sivustolta linkistä KRuoka ja sieltä reseptit.
https://www.k-ruoka.fi/reseptit.
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor, 1958 ). Teoksessa on Ilon Wiklandin kuvitus ja se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Marja Makkosen suomennoksena.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Taina Tomera auttaa mummia Kirjasammossa
https://www.helmet.fi/fi-FI
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Pelin ja muutkin lainat voi palauttaa esim. Palokan kirjastoon. Keski-kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten lainat voi maksutta palauttaa myös muuhun kirjastoon, kuin mistä ne on lainattu.
Lainoihin liittyvät kysymykset kannattaa laittaa kirjaston asiakaspalvelusähköpostiin Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi
Itse asiassa SM-hiihtojen viestikilpailut käytiin vuonna 1977 Joutsassa. Kisojen kilpailuohjelmaa oli pilkottu useammalle paikkakunnalle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiihdon_Suomen-mestaruuskilpailut_1977
Joutsan viestikisa, jossa Kuhmon Kiva voitti miesten sarjan 4x10 km viestihiihdon televisioitiin 12.2.1977 TV1-kanavalla klo 15.00.
Helsingin Sanomat 12.2.1977
Kirja Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola) on hyvä ja perusteellinen lähdeteos, josta käy ilmi, että monet nykyhäiden perinteet ovat kotoisin Englannista, eivätkä ole kovin vanhoja. Matti Sarmelan toimittama Pohjolan häät -kirjasta saa tietoa entisaikojen pohjoisten kansojen (saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten, venäläisten ja norjalaisten) häistä.Kirja Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] perustuu Helsingin kaupunginmuseon Häät-näyttelyyn vuodelta 2011, ja sisältää myös runsaasti tietoa hääperinteistä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Myös naimisiin.fi-sivustolta saa tietoa hääperinteistä. Sivuston...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy ainakin nämä merenkulkualan sanastot:
- Holger E. Eklund: Merenkulkualan sanakirja: englanti-suomi-ruotsi
- Sirke Lohtaja-Ahonen: Suomalainen purjehdussanasto.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on vanhat Ilta-sanomat mikrofilmeinä vuodesta 1932 alkaen (29.2.-). Mikrofilmejä voi tulla kirjastoon lukemaan kirjaston aukioloaikoina lukulaitteelta. Kuvan löytäminen voi tosin olla iso urakka, jos lehden päivämäärä ei ole tiedossasi.
Lukulaitteita on kaksi, toiselta voi myös tulostaa ja skannata. Lukulaitteen voi varata Varaamo-palvelun kautta. Alla lisää tietoa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600468__Siltasanomat__P0%2C3__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Hei! Jos varaus ei ole vielä matkalla tilassa tai odottaa noutoa tilassa, voit vaihtaa noutokirjaston omissa tiedoissa helmet.fi sivuilla. Jos varaus on jo matkalla tai noudettavissa kirjastoautosta, voit soittaa kirjastoauto-osastolle puh. 043 825 1752 tai lähettää sähköpostia auto.kirjasto@vantaa.fi ja kysyä, onnistuuko varausten noutopaikan vaihtaminen.
Kielellisen vaikeuden arvioiminen on melko vaikeaa, mutta jos haluaa aloittaa helpommasta päästä, suosittelen kokeilemaan espanjankielisiä lastenromaaneja tai hakemaan verkkokirjastosta easy reader -hakusanalla ja sitten rajaamaan tulokset espanjankielisiin. Tutun kirjan lukeminen uudella kielellä voi myös toimia, jotkut tuttavani käyttävät niin sanottua Harry Potter -metodia kielenopiskelussa - eli lukevat tutun mutta sanastoltaan melko monipuolisen kirjan uudella kielellä.
Espanjankielisistä romaaneista esimerkiksi Julia Navarron, Carlos Ruiz Zafónin, Cecilia Samartinin tai espanjaksi käännetyn Ken Follettin kirjoja ovat muutamat lukijat kuvanneet selkeälukuisiksi. Chileläisen Isabel Allenden Henkien talo eli La casa de los...
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
