Etsimäsi kirja voisi olla Irma Salon kirjoittama ja Riikka Tuomarin kuvittama lastenkirja Santeri ja hevonen (1990).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Santeri asuu vanhan apteekin yläkerrassa monien enojen ja tätien ja muiden sukulaistensa kanssa. On uuden vuoden aatto ja valetaan tinaa. Santeri ei halua sulattaa kaunista tinakenkää, vaan säästää sen ja toivoo sen avulla saavansa kerran oikean hevosen. Kun hän pääsee Enon kanssa museoon, hän näkee vanhan keinuhevosen. Keinuhevonenkaan ei saa Santeria mielestään vaan karkaa museosta Santerin kotiin öisin."
Kuvan kirjan kannesta löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Kirja näyttää olevan lainattavissa verkkokirjastoalueellasi.
https://helle....
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Porvoon pääkirjastossa on pieni arkisto, johon on kerätty Kevätkummun kirjastoa koskevaa materiaalia. Myös Kevätkummun kaupunginosasta löytyy vähäinen määrä arkistomateriaalia, mutta juuri 2000-luvun alkupuolelta sitä on hyvin rajatusti. Pääkirjastossa sijaitsevaa arkistoa pääsee katsomaan tulemalla paikan päälle kirjastolle. Olin yhteydessä myös Porvoon museoon asiasi tiimoilta. Valitettavasti Porvoon museon kokoelmapalvelut ovat väliaikaisesti suljettu. Palvelut avautuvat uudelleen 2.3.2026. Sulun aikana museo ei vastaanota kyselyitä. Kannattaa siis olla yhteydessä museoon sulun jälkeen. Mahdollisesti myös Porvoon kaupunkisuunnittelulta voisi löytyä materiaalia koskien Kevätkummun kaupunginosaa (ehkä lähinnä kuvia)....
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavalliset Ixodes-puutiaiset kuolevat nopeasti huoneilman kuivuuden takia. Suomeen on kuitenkin ilmaantunut Välimeren alueelta ruskea koirapunkki, Rhipicephalus sanguineus, joka on tottunut kuivaan ja kuumaan ilmastoon. Se saattaa selviytyä sisäilmassa ja munia huonekaluihin ja seinänrakoihin.
Alla linkki sivustolle:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00004#s24
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva haluaa kaukolainata Helmet-kirjastojen aineistoa, hän ei tarvitse siihen Helmet-korttia. Kaukolainanpyyntö tehdään omassa lähikirjastossa. Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan Helmet-kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Muistiinpanosi viitannee tähän:
Carlo Ginzburg: Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva (Gaudeamus, 2007)
1500-luvulla Italiassa eläneen mylläri Domenico Scandellan eli Menocchion omintakeiset ajatukset herättivät historiantutkija Carlo Ginzburgin uteliaisuuden, kun tämä törmäsi niihin udinelaisessa paikallisarkistossa 1960-luvulla. Noin 400 vuotta aikaisemmin Menocchion ajatuksista oli kiinnostunut myös inkvisitio, jolle mylläri joutui tekemään tiliä käsityksistään Jumalasta, uskonnosta ja maailmankaikkeudesta.
Inkvisition kuulustelupöytäkirjojen perusteella Ginzburg hahmottelee Menocchion maailmankuvan, joka ei ollut sopusoinnussa katolisen kirkon eikä kerettiläisten lahkojen oppien kanssa. Hänen mukaansa se heijastaa...
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
Valtakunnallisista luetteloista ei löydy Heidi Rehn -nimisen henkilön kirjoja. Onkohan nimi varmasti näin - tai
olisiko henkilöstä jotain lisätietoja? Esim. minkä alan tai minkä ajan kirjoittajasta on kyse?
Naavat muodostuvat muiden jäkälien tavoin symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Naavat ovat päällyskasveja, epifyyttejä, saaden ravintonsa suoraa ilmasta ja sadevedestä. Isäntäkasvi - naavojen tapauksessa puut - tarjoavat niille siis vain kasvualustan, joskin valuva vesi voi irrottaa myös puun pinnasta ravinteita naavojen käyttöön.Suomen Luonto. Naava vai luppo), 19.2.2018.Wikipedia. Naavat.Wikipedia. Päällyskasvit.
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan Careless in red tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa. Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin...
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.
Kysymyksesi on hyvin laaja. Näyttäisi siltä, että kaikki Suomen yleiset kirjastot ovat kehittyneet jotenkin 2010-luvulla. On tullut uusia palveluita, on otettu käyttöön uusia järjestelmiä paikallisesti ja koko maan laajuisesti, on perustettu kirjastokimppoja ja rakennettu paljon uusia kirjastoja.
Voisit alkaa tiedonhaun Kirjastot.fi -sivuilta. Sieltä löytyy mm. lista paikoista, joissa koulutetaan kirjastoammattilaisia https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
KirjastoPro osiosta saat kuvan siitä, mitä kirjastoissa on parhaillaan kehitteillä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala
Nopean katsauksen netissä julkaistuihin tutkimuksiin saat scholar.google.fi -haulla. https://...
Toni Edelmann on säveltänyt Tommy Tabermannin runon Minä haluaisin. Laulun sanat ja nuotti sisältyvät teokseen Niitylle minä sinut veisin (2012).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vahva-Jussista kertova sarjakuvalehti esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1949 Aku Ankka -tarinassa Super Snooper, jonka on piirtänyt ja käsikirjoittanut Carl Barks. Tarinasta käy ilmi, että kyse on supersankarisarjakuvasta. Vahva-Jussi pystyy mm. hyppäämään kokonaisen rakennuksen yli ja murskaamaan kiviseinän nyrkillään.
Barksin Vahva-Jussi -tarina ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 5/1952 ja sen jälkeen mm. kokoelmateoksissa Aku Ankan parhaat 46 (1993), Aku Ankka - Näköispainos 1951-52 (1994), Carl Barksin kootut 6 (2008) ja
Ankkalegendat 1 (2014).
Piirtäjä-käsikirjoittaja Don Rosa on tehnyt tarinalle jatko-osan nimeltä Super Snooper Strikes Again, joka on julkaistu suomeksi nimellä Sankari ylitse muiden. Se on...
