Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Hevostietokeskuksen sivut (https://hevostietokeskus.fi/) sisältävät paljon vapaasti luettavissa olevaa tietoa hevosen hoidosta, ruokinnasta ja valmennuksesta. Sivustolta löytyy lisäksi maksullinen Hopti-palvelu, jonka avulla voi laatia hevoselle optimaaliset ja yksilölliset ruokintasuunnitelmat.Tietoa löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:Hevosen ruokinta ja hoito (ProAgria Keskusten liitto, 2017)Ravivalmennus (Suomen Hevosurheilulehti, 2016)
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Ei ole. Kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti ja tiettyjen kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. On mahdollista saada julkaisut Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto julkaisuista leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin.
Pienkustantajien uutuuksia -palstalla voi myös ilmoittaa uusista julkaisuistaan. Kuntien kirjastojen yhteystiedot saa halutessaan excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
HelMet-kokoelmassa on vain samojen tekijöiden koko Savoa käsittelevä osa, joka on sivumäärältään puolet etsitystä Pohjois-Savoa käsittelevästä kirjasta, jossa on melkein 1500 sivua. Tämä Pohjois-Savoa käsittelevä julkaisu näyttää löytyvän julkisista ja lainattavista kokoelmista vain Kuopiosta ja Tampereelta. Kysymys siitä, saako sen maksuttomana kaukolainana, selviää, kun menet pyytämään teosta kaukolainaksi siitä kirjastosta, josta haluat kirjaston noutaa. Helsinki hoitaa kaukolainoja maksutta, mutta antavalla kirjastolla on oikeus periä pientä maksua ja tällaisen valtavan järkäleen kohdalla se vaihtoehto voi olla houkutteleva.
Kirjaa pääset joka tapauksessa lukemaan maksutta Kansalliskirjastossa. Kun katsot kirjan tietoja Fennica-...
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Vaasan kaupunginkirjasto on ottanut käyttöön Cineast-suoratoistopalvelun, jossa voi Viddlan tapaan katsoa elokuvia. Tässä linkki palveluun: https://www.cineast.fi/fi Valitse pudotusvalikosta Vaasa / Vasa ja paina Jatka. Tämän jälkeen voit selailla etusivulla näkyvää elokuvavalikoimaa. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa avataksesi elokuvan tiedot. Paina Aloita katselu! ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi niille varattuihin kenttiin. Paina ”Vahvistan lainan”. Halutessasi voit ohittaa tilin luomisen painamalla Ohita.Elokuvan laina-aika on 48 tuntia. Tänä aikana voit katsoa elokuvan vaikka useita kertoja. Voit halutessasi pitää taukoja ja vaihtaa katselulaitetta kesken katselun. Voit siis esimerkiksi aloittaa elokuvan...
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
Täysin varmaa vastausta paavalinkukkien värin muutokseen ei löytynyt. Erilaisilla keskustelupalstoilla värinmuutoksen kuitenkin ajateltiin johtuvan esim. kasvin mullan pH-arvojen muutoksesta. Jos kukkaa pidetään samassa mullassa ilman lisäravinteita ja mullan vaihtoa hyvin pitkään, niin vaikuttaisi olevan mahdollista, että ainakin jotkin paavalinkukkien lajikkeet vaihtavat aikojen kuluessa väriä. Samoilla keskustelupalstoilla ehdotetaan myös ratkaisuja tähän värin vaihtumiseen, jos niin ei halua tapahtuvan.
https://puutarha.net/keskustelut/2190307/paavalinkukka_saintpaulia_sain…
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3481994/saintpauliasta
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan.
Näiden tietojen perusteella ehdottaisin kokoilemaan esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Jännitys:
Ruth Ware (esim. Rouva Westaway on kuollut), Paula Hawkins (esim. Nainen junassa) ja Evie Wyld (esim. Kaikki laulavat linnut). Tai miten olisi Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin, Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää tai S. K. Tremayne: Jääkaksoset.
Kauhu:
John Ajvide Lindqvist (esim. Ystävät hämärän jälkeen) ja Joe Hill (joka sattuu muuten olemaan Stephen Kingin poika)
Tai kokeile klassikoita, kuten Richard Matheson: Olen legenda tai E.A. Poen tai H.P. Lovecraftin tuotantoa.
Internetistä löytyy monenlaisia suosittelusivustoja. Esimerkiksi psykologisesta jännityskirjallisuudesta löytyy...
