Valitettavasti tähän on todella haastavaa löytää vastausta. Tiedustelin asiaa k-kauppiasliitosta ja sieltä vastattiin ettei heillä ole tällaisia listoja. K-kauppoja pyörittävät yksityisyrittäjät ja vaihtelu on todella suurta. K-kauppiaita on tällä hetkellä yli tuhat ja viime vuonna aloitti 56 uutta yrittäjää. Mitään rekisteritietoja kauppiaista entisistä tai nykyisistä ei voi ulkopuolisille antaa.
Lähde: https://www.k-kauppiasliitto.fi/
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
Erilaisia foorumeita, joilta apua voi pyytää, on olemassa varsin paljon. Yksi aktiivisimmista tällaisista foorumeista on https://math.stackexchange.com/Foorumien lisäksi https://www.wolframalpha.com/ on mainitsemisen arvoinen sivusto - kyseinen laskentakone on suosittu niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Kun opiskelin itse yliopistossa fysiikkaa pidin erityisen hyödyllisenä WolframAlphan tarjoamaa "step-by-step" -toimintoa, joka näyttää hyvin yksityiskohtaisesti, miten koneen antamiin tuloksiin päädytään. Kyseisen toiminnallisuuden rajaton käyttö vaatii maksullisen jäsenyyden, mutta henkilökohtaisen kokemukseni mukaan se on silti harkitsemisen arvoinen.
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty...
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti."
Discogs-tietokannan mukaan pasuunasoolon soittaa Maynard Ferguson venttiilipasuunalla.
Äänitteen Ferguson, Maynard: M.F. Horn Two tiedot Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Maynard-Ferguson-MF-Horn-Two/release/1171365
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön.
Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
Kollegalle tuli mieleen kappale Kirjeitä kaivatulle, jonka esittää Satu & Sateenkaari. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Jäppinen. Kappaletta ei löytynyt suoratoistopalveluista, mutta se on yhtyeen cd-levyllä Unohduksen majatalo (Polydor 531628-2, 1996). Levyä ei ollut hänen eikä minun kirjastossani, joten emme pystyneet tarkistamaan asiaa.
Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa.
Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista:
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html
(yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan)
-http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm
Kauhujen yön ritari -arvostelu
-http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm
Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu
Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
Englanniksi Al Bundy -hahmon ammatti on women's shoe salesman eli hän työskentelee myyjänä naisten kenkäkaupassa. Hänen esimiehensä on Gary.
Kauppias-sanalla on kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä:
1) kauppaa ammatikseen harjoittava henkilö
2) kaupustelija, kaupittelija, kauppaaja.
Ykkösvaihtoehdossa kauppias voidaan tulkita yrittäjäksi eli hän on taloudellisesti vastuussa liiketoiminnasta kun taas myyjä on yrittäjän työntekijä ja alainen. Mutta kakkosmerkityksen huomioon ottaen myös termi kenkäkauppias kelpaa luonnehtimaan Bundya.
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
Näkemiin vaan muru -sarjan tuotantokaudet 1-2 ja 4 ovat lainattavissa Piki-kirjastoissa. Yksi dvd-levyistä on vain Ylöjärvellä, joten siihen voit tehdä seutuvarauksen (2 €). Kausi 3 näyttää puuttuvan, olisiko levy mennyt huonoon kuntoon ja poistettu. Sen siis joudut kaukolainaamaan. Kaukolainan voi tilata kirjaston tiskiltä tai oheisella lomakkeella: E-lomake - PIKIn kaukopalvelutilaus (tampere.fi)
Lisätietoa ja Piki-kirjastojen kaukopalvelun hinnaston löydät tästä linkistä: kaukopalvelu - Arena - PIKI-verkkokirjasto
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
