Hei
Finavian ohjeistuksen mukaan jäätyneitä nesteitä ei saa kuljettaa käsimatkatavaroissa. Jäätyneet nesteet noudattavat nesteiden käytäntöjä matkatavaroissa. Ohjeistus on yhdenmukainen EU:n alueella.
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
Olisiko kyseessä Bertolt Brechtin runo Äidilleni, jonka viimeinen jae kuuluu "miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!". Runo löytyy ainakin kokoelmasta Brecht, Bertolt: Runoja 1914-1956 (1964, 6.korj.p. 1999). Suomentaja on Brita Polttila.
Veli, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on velipuoli. Samoin sisar, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on sisarpuoli.
Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaisia ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen. Nykysuomen sanakirjan mukaan joskus myös pikkuserkku-nimitystä käytetään yleisemmin kaukaisista sukulaisista.
Lähteet:
Suomen kielen perussanakirja (1994)
Nykysuomen sanakirja (1992).
Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Jules Verne on kirjoittanut kirjan Maailman ympäri 80 päivässä. Samanniminen kertomus sisältyy myös erääseen Aku Ankka -sarjakuvaan (Parhaat sarjat, osa 48).
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
Kirja on Aale Tynnin "Heikin salaisuudet" (WSOY 1956). Kuvitus Usko Laukkanen.
Heikki tapaa ystäviensä Kissa Kissimirrin, Vasikka Lillukan ja Pässi Iivarin kanssa Jokke-nimisen peikkopojan, joka tutustuttaa hänet metsän eläimiin. Kirjan lopussa Heikki viettää syntymäpäiväänsä tarjoamalla metsän eläimille äidin leipomaa "kaakkua".
Särkänniemen laitelista löytyy heidän omilta verkkosivuiltaan osoitteesta sarkanniemi.fi. "Huvit ja ruokailu" -välilehden alta pääsee selaamaan laitteita.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on muutama kuukausi sitten vastattu samanlaiseen kysymykseen. Tässä linkki vastaukseen:Mihin kellonaikaan olen syntynyt? | Kysy kirjastonhoitajalta
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suurten kustantajien kirjoista tehdään tilaukset jo ennen ilmestymistään monta kuukautta aikaisemmin, ja ne tulevat välittäjän kautta ilmestyttyään. Kirjastossa kirjat käsitellään vielä lainauskuntoon, mihin menee muutama päivä. Uusien kirjojen kirjalähetyksiä tulee viikoittain. Jos saapuneista kirjoista on varauksia, ne käsitellään ensin lainattaviksi. Kirjastoon tilatut kirjat näkyvät aineistorekisterissä maininnalla "hankinnassa", mutta niihinkin voi tehdä varauksen ennakkoon.
Järjestelmä ei ota uusia varauksia, koska yhtään liikkuvaa kappaletta ei ole tarjolla. Toinen on merkitty kadonneeksi, toinen on KORJATTAVANA eli siinä on jotain teknistä vikaa. Näkyvillä oleva varaus on todennäköisesti tehty siinä vaiheessa, kun ainakin toinen on näyttänyt olevan saatavana hyllyssä. Jos tuo korjattavana oleva nide palaa kiertoon, varauksia voi jälleen jättää.
Heikki Poroila
Sukututkimus on aina hieman haasteellista.
Oletan, että kyse on 11.3.1751syntyneestä ja 13.10.1804 kuolleesta Georg Napierista? https://www.geni.com/people/Colonel-Hon-George-Napier/6000000000003325370
Hänestähän on tietoja myös Wikipediassa Perheen tyttäristä ei sen sijaan näytä löytyvän tietoa netistä. (ainakaan kovin helposti)
Englannin historiasta paras tieto löytyy tietenkin englannista. BBC on koonnut vinkkejä 1700- ja 1800-lukujen sukututkimuksesta kiinnostuneille. http://www.bbc.co.uk/history/familyhistory/next_steps/adv_07_17_and_18_01.shtml
Kenties myös Englannin kansalliskirjastosta tai Family history Federatiosta voisi olla asijantuntija-apua.
Suomessa voisit kokeilla British Councilia....
Kyseessä on varmaan Lapin runoilijan V.E.(Vilho Edvard) Törmäsen (1886-1967) runo, joka on tullut tunnetuksi Yrjö Kilpisen säveltämänä lauluna. En löytänyt runosta kuin alkusanat "Hillankukka, hillankukka, miksi täällä tyttö rukka", mutta kokonaisuudessaan sen pitäisi löytyä Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (vuoden 1925 painos!) ja Kilpisen laulukokoelmasta Tunturilauluja : Op53 ; Sanat kirjoitti V.E. Törmänen. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kikherne ranskalaisten ohjeita kannattaa jatkossa etsiä myös nimellä Panisset. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan blogissa Sofia on jakanut niiden valmistamisen suomenkielisen ohjeen. Samalla ohjeella saa kuulemma myös hyviä vege-pihvejä, joissa vain kypsennystapa vaihtuu. https://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/tag/ranskalaiset/
