Pito-perunalajikkeesta (Solanum tuberosum L. cv. Pito) on olemassa oma Wikipedia-sivunsakin, jonka (valitettavasti monin osin vanhentuneesta) lähdeluettelosta löytyy linkkejä esim. seuraavaan tietokantaan, joista löytyy lajikkeesta lisätietoa:
The European Cultivated Potato Database: Pito
Tietokannasta selviää, että Pito on suomalainen perunalajike. Se on Golden Wonder ja Ella -lajikkeiden risteytys. Jalostuskaaviosta löytyy tieto, että Pito on vuodelta 1964.
Paavon Perunasivulla sanotaan, että Pito on otettu lajikeluetteloon vuonna 1976.
Vuosina 1976-1988 Pito oli yksi viljellyimmistä perunalajikkeista. Nykyisin Pitoa ei ilmeisesti enää juurikaan viljellä/myydä, kuten Aamulehden jutusta vuodelta 2018 käy ilmi: Tuttuja...
Kyseessä lienee Yrjö Jylhän runo Varjot, joka alkaa "Kuun paisteessa varjolleni olen mustasukkainen". Löytyy ainakin kokoelmista Yrjö Jylhän kauneimmat runot. (Otava, 1957) ja Runoja rakkaudesta / toim. Jarkko Laine (Otava, 1979).
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
Laulun nimi on Vihanneslaulu, säveltäjää tai sanoittajaa ei tiedetä. Se alkaa näin: Kukkuu, kukkuu pikkupottu nukkuu. Laulu on ainakin Armi & Lemmikit –äänitteellä (c-kasetilla vuodelta 1993), jolla on muitakin lastenlauluja. Nämä tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Laulua lauletaan samalla nuotilla kuin suomalaista kansanlaulua Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu. Sen nuotit löytyvät muun muassa Kultainen laulukirja - 400 suosikkilaulua ja Laula, laula lapseni - 44 lastenlaulua -laulukirjoista.
Kasettia ei näytä kirjastoista löytyvän, eikä sitä ilmeisesti ole nuottinakaan kirjastoissa. Laulun sanat (ainakin pari erilaista versiota) löytyvät esim. Ylex...
Kristiina Vuoren Näkijän tytär, Kaari Utrion Sunneva ja Philippa Gregoryn Valkoinen kuningatar saattaisivat sopia kuvaukseesi. Helmet-hausta
Kysymykseen keskiaikaan sijoittuvista romaaneista on myös vastattu kattavasti vuonna 2010:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-keskiaikaan-sijoittuvia-fiktiivisia-…?
Flaamin kieli on oikeastaan hollannin kielen murre. Flaaminkielistä sanakirjaa ei ole löytynyt.
Hollanninkielisiä sanakirjoja löytyy kirjastoista. Hae aineistoluettelosta
http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hollanti sanakirjat.
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen myöhästymismaksu 0,20 €/vrk/aikuisten aineisto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt saman suuruisena. V. 2009 asetettiin työryhmä pohtimaan käyttösääntöjä ja mahdollisia maksuntarkistuksia ja työn pohjaksi tehtiin käyttäjäkysely koskien mm. myöhästymismaksun suuruutta. Maksu koettiin hyvinkin kohtuulliseksi. Valtakunnallisessa vertailussa se edustaa keskimääräistä suuruusluokkaa. Ennen euroaikaan siirtymistä tuo maksu oli 0,50 mk, euroihin siirtymisen jälkeen 0,10 € aina v:een 2004.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymisaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen...
Jotta pääsisi selville siitä, millä asiasanoilla esimerkiksi moottoriurheiluun liittyviä kirjoja kannattaa hakea, kannattaa käydä tarkistamassa ja katsomassa niitä YSA:sta (= yleinen suomalainen asiasanasto). YSA löytyy osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
"Moottoriurheilu" on asiasanana laaja ja tässä tapauksessa siis ihan hyvä. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi "autourheilu", "kilpa-autot", "kilpa-ajot", "formula", "ralliautoilu". Kiinnostuksen kohteesta riippuen myös esimerkiksi "moottoripyöräurheilu", "moottoriveneurheilu" jne. voivat tulla kyseeseen. Hyvä tapa on sekin, että kun löytää tietokannasta sopivia kirjoja, käy selvittämässä niiden asiasanat (Plussan täysistä tiedoista). Sen jälkeen voi jatkaa hakua...
Lasten ja nuorten osastoille sijoitetusta aineistosta ei mene noutoilmoitusmksua eli varausmaksua kirjoista ja äänitteistä. Maksu joka on 0,50€ menee dvd-, cd-rom-, blu-ray-levyjä ja konsolipelejä varattaessa. Kirjaston nettisivulla varaamisesta lisää: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/varaaminen
Kysymykseesi on vastattu jo aikaisemmin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=89662a09-305…
Annin nimipäivä on 9.12., Marin 2.7. ja Jeren 26.6.
Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989.
Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925)
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.