”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjaston lainan mihin tahansa Turun lähikirjastoon maksutta.
Kuljetusmaksu 2 € peritään Vaski-kirjastojen kuntarajat ylittävistä lainojen palautuksista silloin, kun lainat palautetaan johonkin muuhun kirjastoon kuin siihen, josta ne on lainattu tai jonka kokoelmiin niteet kuuluvat.
Viimeisin Katajamäki-sarjan kirja on vuonna 2022 ilmestynyt Katajamäki kukoistaa. Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Ainakaan kevään 2024 julkaisuluettelossa ei ole uutta Katajamäki-kirjaa.
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Sanaa reporankana käytetään yleensä verbien kanssa: maata, olla reporankana. Murteissa on voitu myös sanoa, että joku (tai jokin) makaa rankana. Ihmisen lisäksi myös esimerkiksi puu voi ”maata rankana”. Sana ranka tarkoittaa sekä karsittua puunrunkoa että ihmisen selkärankaa.
Repo- on alkuliite, joka vahvistaa sanaa kuten esimerkiksi ilmaisuissa putipuhdas, typötyhjä. Alkuliitteellä ei todennäköisesti siis ole tekemistä ketun kanssa.
Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.
Reporankana suomen etymologisessa sanakirjassa
Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?
Tässä aiheeseen liittyvää aineistoa.
Tietokirjallisuutta:
Friis, Leila: Lasten ja nuorten mielenterveystyö (WSOY, 2004)
Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen (Kirjapaja, 2007)
Lasten- ja nuorisopsykiatria (Duodecim, 2004)
Mieli maasta : masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen (PS-kustannus, 2011)
Mun on paha olla : näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (PS-kustannus, 2009)
Nuoren aika (WSOY, 2003)
Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen (Duodecim, 2006)
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä. 9, Itseään viiltelevä nuori (Nuorisopsykoterapia-säätiö, 2007)
Soisalo, Raul: Särkyvä mieli : lasten ja nuorten psyykkinen oireilu (Suomen psykologinen instituuttiyhdistys, 2012)
Kaunokirjallisuutta:
Bell, Julia: Ahmatti...
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Marjutin päivä 15.8. on tullut almanakkaan vuonna 1964. Alkuaan kyseessä on Marja-nimen hellittelymuoto samoin kuin ovat mm. Marju ja Marjukka. Marjut oli suosiossa etenkin 50-70-luvuilla, 2000-luvun alussa nimen on saanut vuosittain keskimäärin parikymmentä lasta.
(Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.)
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta,...
Napit tulivat muotiin 1300-luvulla. Ne auttoivat tekemään vaatteista tyköistuvia. Oletetaan, että nappeja on käytetty varhemminkin arkipukimissa, mutta tähän aikaan nappeja alettiin käyttää vaatteissa runsaasti ja niistä tuli vaurauden sekä arvokkuuden merkkejä.
Kirjoitetaan, että napin paikka vakiintui vasta 1800-luvulla. Muotikirjoissa, joita selasin, kiinnitin huomiota siihen, että jo varhaisessa vaiheessa useissa kuvissa tuo suunta liepeissä on ollut naisilla päinvastainen kuin miehillä.
Siitä ei ole varmaa tietoa, miksi miesten ja naisten paidoissa napit ovat vastakkaisilla puolilla: miesten paidassa ja takissa oikealla ja napinreiät vasemmalla, naisten päinvastoin. Oletetaan, että miesten napitus liittyy oikean käden käyttöön ja...
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Martin on lyhentymä Martinuksesta, joka latinan kielessä merkitsee sodanjumala Marsille kuuluvaa, sotaisaa. Nimellä on tunnettu useita katolisen kirkon pyhimyksiä, joista ehkä kuuluisin on ranskalaisen Toursin kaupungin piispa, köyhien ja kerjäläisten ystävä Martinus (k. 397). Suomalainen muoto Martinuksesta on Martti. Muodossa Martin nimi löytyy useista kielistä mm. Suomen ruotsalaisesta almanakasta (10.11.)
Oskari-nimi on peräisin muinaisgermaanisista sanoista ans (jumaluus) ja gar (keihäs) (=Jumalan keihäs). Nimen latinalainen muoto Ansgarius, frankilainen Ansgar ja muinaisenglantilainen nimi Osgar muuntuivat Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta myöhemmin tuli Oskar. Suomen almanakassa nimen muoto Oskari on ollut vuodesta 1919.
Lähteet:...
Junnu Vainion sanoittama kappale "viimeisestä karhusta" on nimeltään Ihminen on tehnyt sen. Tämän Hans van Hemertin Elephant song -nimisen sävelmän ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tapio Heinonen ja Pasi Kaunisto. Suomenkielinen versio alkaa sanoin "Karhu, melkein viimeinen / kulkee seuraa etsien".
Tapio Heinosen vuonna 1976 tekemä levytys on saatavissa vastikään julkaistulla kokoelma-CD:llä Kaunein aamuisin : kaikki levytykset 1974-1979 (Rocket, 2009). Pasi Kauniston tulkitsemana kappale löytyy CD-muodossa ainakin laulajan albumeilta Parhaat (Finnlevy, 1989) ja Luonnonlapsi (Fazer, 2001) - nämä kaksi lienevät tosin jo loppuunmyytyjä - sekä kokoelmilta Muistojen 70-luku (Valitut Palat, 2002) ja Tupla Finnhits 3 & 4 (Warner, 2003).
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Suomessa ei lääketieteen opinnoille ole ikärajaa. Ainakin muutama 47-vuotias on aloittanut opintonsa lääketieteellisessä. He ovat 53-vuotiaita valmistuessaan lääkäriksi. Lääkärilehdessä on mainittu että vanhin medisiinari eli lääketieteen opinnot aloittanut on 63-vuotias. Maailman vanhin lääkäriksi valmistunut on varmaan australialainen Allan Stewart, joka valmistui lääketieteen kandidaatiksi 97-vuotiaana.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/21/ikina-ei-ole-liian-myohaista-laakikseen-47-vuotiaana
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/tiesitko-taman-opiskelukaveristasi/
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000501027.html
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
