Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
Kysymänne runoilijan teosten suomennoksista on kysytty palvelusta aiemminkin, tässä syyskuussa 2012 annettu vastaus:
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima...
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
Varman vastauksen tähän kysymykseen tietää vain kustantaja. Se voi liittyä esimerkiksi Hohdon kustannusoikeuksiin tai vain kustantajan omaan päätökseen. Asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:lta, joka on kustantanut Hohdon. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.wsoy.fi/kaikki-yhteystiedot
Suurimman osan Stephen Kingin tuotannosta, ja erityisesti uudemmat kirjat, on kustantanut Tammi. Tammi on kustantanut myös runsaasti äänikirjoja Kingin teoksista. Hohdon kustannusoikeudet ovat kuitenkin ilmeisesti WSOY:lla. Voi olla, että kustantajalla ei siis ole oikeuksia äänikirjan julkaisemiseen tai sitten tämä ero kustantajassa muuten on estänyt äänikirjan julkaisun.
Kirjan tietosivu WSOY:n sivuilla:
https://www.wsoy.fi/kirja...
Kielitoimiston sanakirja antaa lasikatto-sanalle seuraavan merkityksen: "Asenteista ja perinteistä muodostuvasta esteestä, joka vaikeuttaa naisen t. jkn vähemmistöön kuuluvan uralla etenemistä." Wikipedian mukaan "lasikatto on kielikuva, joka kuvaa näkymätöntä estettä, joka estää jotain väestöryhmää nousemasta hierarkiassa. Esteellä tarkoitetaan ylimääräistä työtä, jota naiset tai vähemmistöt joutuvat tekemään päästäkseen samaan asemaan kuin vastaavassa asemassa oleva mieshenkilö työelämässä ja myös työelämän ulkopuolella."
Usein lasikatolla tarkoitetaan kielenkäytössä juuri naisten etenemisen esteitä. Lasikatto murtuu esimerkiksi kun nainen ensi kerran nousee johtavaan asemaan jollakin aikaisemmin hyvin miehisenä...
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,...
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on...
Kaalintaimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. https://puutarhakasvatus.fi/kasvien-hoito-ohjeet/
Ötökkätieto -sivustolla kerrotaan, että kaaliperhosen uusi sukupolvi lähtee lentoon heinäkuun lopulla. Toukat voi poistaa käsin. https://www.otokkatieto.fi/species?id=211
Kaaliperhosta voidaan torjua puutarhassa monin eri tavoin. Vinkkejä löytyy esim. https://yle.fi/uutiset/3-6649785 tai http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc/kassuo.html
Kirjoja:
Kasvi, Arno: Arnon keittiökasvit
Jukarainen, Kati: Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle
...
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on...
Kumpaakaan nimeä ei löytynyt suomalaisista nimikirjoista. Maana lienee muunnos Amandasta tai Mariasta. Reemi saattaa olla muunnos Fredrikistä. Myös Remigius-nimi löytyy Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY, 1999). Reemi voi myös olla ranskalaisen Remy-nimen suomalainen muunnos. Suomen kielen etymologinen sanakirja vuodelta 1962 antaa sanalle reemi selityksen 'pitkäsiima' (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu). Sanaa maana ei etymologisesta sanakirjastakaan löydy.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
1. Viattomat äänet / ohj. Luis Mandoki, lisätietoa: http://www.nordiskfilm.fi/valkokangas/elokuvaesittely.php?id=1648
2. Paluu / ohj. Emily Marlow [Helsinki] : Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosasto (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=83615&nodeid=343…), 1999. (Sarja: Planeetta maa: yhteinen kotimme). Tämä kertoo afrikkalaisista lapsisotilaista.
3. Melancholian 3 huonetta / ohj. Pirjo Honkasalo. Dokumenttielokuva kertoo lapsen asemasta Tshetshenian sodassa. Lisätietoa: http://www.dvdhohto.fi/page3118.phtml
Kannattaa mennä kysymään elokuvia/dokumenttielokuvia lähimmästä kirjastostasi ja pyytää niitä kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kirjaston kokoelmista löydy. Kaukolainaa varten täytetään...
Kehveli-sanaa käytetään Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan lievänä kirosanana: peijakas, perhana, turkanen, halvattu, ryökäle.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kehveli?searchMode=all
Kotuksen sanakirjatoimittaja Kirsti Aapala käsittelee kehveli-sanaa artikkelissaan. Hänen mukaansa kehveli voi tarkoittaa myös lurjusta tai heittiötä ja toisaalta Pohjois-Suomessa osaamatonta ja saamatonta.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja/ajankohtaist…
Kirjaston sarjakuvatuntija ehdotti seikkailua nimeltä Mustan kristallin metsästys. Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjan numerossa 280 vuonna 2003.Juonta on kuvailtu näin:
Aku, Mikki ja Hessu pelaavat Tyrmiä ja tyranneja -roolipeliä; Aukusti-ritarin, Mikael-seikkailijan ja Hesuvius-velhon seikkailu keskiajan Mustaa kristallia etsimässä sujuu noppaa heittämällä ja välillä tosielämän suuremmissa kolhuissa poukkoillessa.