Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Etunimi Kaisa on pohjoismainen lyhentymä Katarinasta. Katariina-nimi tulee kreikan sanasta katharos, puhdas, siveä. Nimi on johdettu naispyhimyksen Katariina Aleksandrialaisen nimestä. Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua ja käännyttyään kristinuskoon levitti uutta uskoa kotikaupunkinsa oppineiden keskuudessa. Enemmän hänen legendastaan voi lukea kirjasta Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat. Suomen almanakassa Kaisa on ollut vuodesta 1952 rinnakkasinimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. Rinnakkaismuoto on Kaisu.
Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Todistuksen kielitaidosta saat suorittamalla yleisen kielitutkinnon. Yleinen kielitutkinto on virallinen, aikuisille suunnattu kielitutkintojärjestelmä, johon voi osallistua kuka tahansa. Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä) kolmella eri tasolla (perus-, keski- ja ylin taso). Lisää tietoa yleisestä kielitutkinnosta löytyy Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitut…
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas....
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Formula ykkösten teknisiä määräyksiä voit käydä katsomassa netissä osoitteessa http://autoracing.about.com/library/usgp/bl_usgp_car.htm , jolla sanotaan formula ykkösten polttoaineesta: ”Formula 1 –polttoaineet ovat lyijyttömiä ja niissä saa olla normaalisti saatavia ainesosia. Ennen kilpailua kilpailijan on annettava näyte käytettävästä polttoaineesta analyysia ja FIA:n hyväksyntää varten. Kilpailujen aikana otettujen polttoainenäytteiden on täsmättävä ennen kilpailua annettujen näytteiden kanssa.”
Formula database –saitilla http://www.f1db.com/formula1/database/general/action/display_faq_item/f… sanotaan, ettei formuloissa käytetä mitään omaa, erityistä polttoainetta. Formula-polttoaine on lyijytöntä ja sen rikkipitoisuus on alhainen. Se...
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
Hei!
Haluatteko kyseisestä laulusta nuotit tai äänitteen?
Säveltäjä on Siukonen, Wilho.
Aattoiltana (Lumen pehmeä valkoinen vaippa...)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta:
Siukonen, Wilho: Joululauluja [Nuottijulkaisu] : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten v. 1925. Nuottia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta mahdollisesti saatavissa kaukolainaksi muista maakuntakirjastoista esim. Tampereelta.
Äänitettä ei löydy kirjastoista, ainoastaan yleisradion arkistossa on cd-levy vuodelta 2001, jossa Campanella-kuoro esittää tämän kappaleen.
