Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Helmet-kirjastojen uutuudet -luetteloista löytyvät tosiaan vain listat uusimmista aikuisten tai lasten elokuvista ja TV-sarjoista (DVD- tai BR-muodossa). Genren tai aiheen mukaisia luetteloita ei ole. Luettelot löytyvät alta:
https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Helmet-haussa voi hakea hakusanalla toimintaelokuvat. Klikkaamalla Järjestys-kohdasta sanaa "vuosi" saa tuloksen aikajärjestyksessä uusimmat ensin. Tässä haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__O-date__…
Haun voi rajata myös vain DVD- tai BR-elokuviin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__Ff%3Afac…;
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__Ff%3Afac…
Tee näin:
Mene netissä helmet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa linkkiä vasemmassa ylälaidassa: perinteinen aineistohaku. Sivun hakusana(t) pitäisi avautua. Laita hakusanaksi "". Valitse aineiston valikosta bd-levy ja valitse kirjastoksi Sello. Saat listan Sellon kirjaston blu-ray -elokuvista. Jos valitset kirjastoksi kaikki, saat listan koko pääkaupunkiseudun blu-ray -kokoelmasta.
Laitan tähän valmiiksi linkin, josta näet Sellon kirjaston blu-ray -levyt:
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin/X?SEARCH=(%22%22)&searchscope=…
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat pääasiassa saksankielisiä lastenlauluja sisältävät julkaisut:
100 Kinderlieder für Ukulele : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2236051
100 Kinderlieder für Gitarre : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2304310
Die 100 besten Kinderlieder
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2483310
Kinderlieder zum Einsteigen und Abfahren : Liedersammlung und aufbauender Gitarrenkurs
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2460639
Sing a song of Germany : favourite German songs for children to sing and play
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Kyseessä voisi olla Lucie Lundbergin kuvakirja Brumbo ja tähdet. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi jo vuonna 1948, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 1976 ja uudistettu painos 1995. Lastenkirjainstituutin Onnet tietokanta kertoo tarinasta seuraavasti: "Brumbo on Markun teddykarhu, joka lainaa Nukkumatin sateenvarjoa ja lentää sen avulla tähtimaailmaan. Brumboa vastaan tulee mm. Ukkosukko, marsilaiset karhut, Kuu-ukko, Pegasos ja rouva Aurinko aurinkokissoineen. Tähtikuviot (Orion, Iso Karhu, Otava, Lyyra sekä pyrstötähdet ym.) tulevat myös eläin- tai ihmishahmoisina tutuiksi."
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran Hergén Tintti-sarjakuvia ranskaksi. Täältä voit katsoa, mitkä sarjakuvat ovat saatavilla ranskaksi: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Herge&type=Author….
Voit myös tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen, mikäli haluat jonkun tietyn Hergén sarjakuvateoksen kirjastosi kokoelmaan. Vaski-kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksen helposti verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana. Mikäli olet kiinnostunut myös muiden Suomen kirjastojen kokoelmista, niin voit käyttää Finnaa tiedonhaussa. Täältä näet esimerkiksi kaikissa Suomen kirjastoissa olevat ranskankieliset teokset, joiden tekijä on Hergé: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Herge&type=...
Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823
Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.
Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Se on mahdollista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimilaki estää muun muassa yritysten käytössä olevien nimien ottamisen sukunimiksi ilman erityistä syytä. Täysin uusien nimien ja myös joidenkin vanhojen nimien käyttöönottaminen edellyttää nimilautakunnan puoltavaa lausuntoa.
https://yle.fi/uutiset/3-9412431
Voit hakea sukunimenmuutosta täyttämällä nimenmuutoshakemuksen Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä palvelussa. Tietyin ehdoin voit saada itsellesi jo käytössä olevan sukunimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät viraston verkkosivuilta.
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi seurata HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ilmoitusta ehdotuksen tekijälle eikä myöskään tehdä varausta.
Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun aineisto on käsitelty kirjastokuntoon ja viety aineistotietokantaan. Varauksen voi tehdä itse HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta.
Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2
Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta...
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)...
