Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Marika Uskali on jyväskyläläinen kirjailija, joka kirjoittaa nuorille. Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt kolme teosta: Veli ilves (2001), Hopeanorsu (2004) ja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu (2006). Viimeksi mainitulla teoksellaan Uskali voitti Lasten LukuVarkaus -palkinnon 2007.
Tietoa kirjailijasta löytyy lähinnä internetistä, joten kannattaa tutustua ainakin seuraaviin sivuihin:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=437 http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/naakka?m=content&a_id=156 ja http://www.rihmasto.net/esseet/marika_uskali.htm
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Eric Maplen, Eliot Humberstonen ja Lynn Myringin teos Noidan käsikirja (Tammi 1983) löytyy Helmet-järjestelmästä. Kirjan on suomentanut Pirjo Helasti. Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-tietokannan mukaan teos on loppuunmyyty.
Teoksen alkukieliseksi nimeksi on merkitty Supernatural World.
Tämännimistä kirjaa ei löydy Amazonista, mutta sen sijaan Eric Maplen kirja nimeltä Usborne Guide to the Supernatural World löytyy. Olisikohan kyseessä samainen opus? Harmi kyllä tästäkään kirjasta ei ole saatavilla tietoa juuri nimeä enempää.
http://www.amazon.com/gp/product/0727013319/ref=pd_rhf_p_1/102-4963325-…
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Löytyyhän toki. HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät päkaupunkiseudun kirjastoissa olevat Pokemon-sarjakuvat, kun valitset etusivulta Sanahaun ja kirjoitat hakuruutuun "pokemon mangat" (ilman lainausmerkkejä). Kahdeksan kappaletta niitä näyttää löytyvän.
Varmasti niitä on monissa muissakin Suomen kirjastoissa. Jos haluat tutkia asiaa laajemmin, kannattaa käyttää Frank-monihakua, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot täältä: http://www.kirjastot.fi/ . Useimpien kirjastojen tietokannoissa voit käyttää noita samoja hakusanoja pokemon ja mangat.
Valtteri-nimi on suomenkielinen vastine Valter-nimelle. Saksalainen Walther-nimi on 'valtias', 'ohjaaja', 'joukon johtaja'. Nimi on ollut ainakin 900-luvulta lähtien ja sen suosio nousi kansallisromantiikan myötä. Suomessa Valtteri-nimi yleistyi 1970-luvulta alkaen.
Aleksanteri-nimen lähteenä on kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Ruots. Alexander, Alex yleistyi meillä Venäjän vallan aikana, jolloin oli kolme Aleksanteri -nimistä keisaria. Almanakassa nimi oli meillä jo vuodesta 1708 lähtien.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia...
Helsingin yliopistossa julkaistiin viime vuonna seuraavat Pro gradu -työt: Varetsalo, Ulla: Ledföljden i svenskan : en undersökning av vuxna inlärares behärskning av ledföljdsreglerna i huvudsatser och bisatser. Helsingfors 2000.
Stünkel, Sini S.Vuxnas strategier vid inlärning av svenska som andra språk. Helsingfors 2000.
Tieto julkaistuista graduista ja väitöskirjoista löytyy LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Tätä yhteisluettoloa voit käyttää lähikirjastossasi, tai ainakin lähimmässä yliopiston kirjastossa. Käytä hakusanoina seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: aikuiset, kielet, oppiminen, ruotsin kieli ja oppimisstrategiat.
Lasten ruotsin kielen opetusta on tutkittu runsaasti: Taskinen, Tiina:...
Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli...
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla....
Linkin Parkin nuotteja pianolle ei löydy Lukki-kirjastoista, eikä löytynyt Helsingin seudun kirjastoistakaan. Kitaranuotteja löytyy. Esimerkiksi Linkin Park: Hybrid Theory (2001) sis. sanat, melodia, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Linkin Park: Minutes to midnight (2008) sis. sanat, melodian, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Kokoelmassa HITS 2007 (F-kustannus, 2007) on Linkin Parkin kappale What I've done, sis. sanat, melodia, sointumerkit.Internetissä on ostettavissa Linkin Parkin pianonuotteja kappaleille, esim. http://www.musicnotes.com, näitä voi hakea Googlella http://www.google.fi. Linkin Parkin nuotteja voi katsoa Lukki-kirjastojen aineistotietokannasta http://lukki.kirjas.to ja Suomen yleisten...
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Lorusi ovat peräisin Hanhi-emo-nimisestä kirjasta, tekijä on Gyo Fujikawa. Se on ilmestynyt vuonna 1969 ja kuuluu Peku Pensseli -sarjaan. Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Tiedot kirjasta ja loruista löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Judith Pellan kirjoista viimeisin on tosiaan kuulunut sarjaan "Vallankumouksen vuosisata" ja se on ilmestynyt 2010. Judith Pellan kirjoja on kustantanut Aikamedia ja kustantaja ilmoittaa, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta Judith Pellan kirjaa. Hänen kirjansa ovat kuitenkin olleet niin suosittuja, että niiden kustantamista melko varmasti jatketaan kun vain sopiva teos löytyy.
