Viittaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin annettuun vastaukseen:
"Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968)."
Linda on muinaissaksalainen naisen nimen loppuosa –linda, joka merkitsee ’kilpitaistelijatarta’.Se alkoi esiintyä itsenäisenä nimenä romantiikan kaudella. Eva on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa ’elämä, elämänantaja’. Matilda tulee saksalaisesta nimestä Mathilde joka tarkoittaa ’mahtava taistelijatar’. Amanda on latinaa ja tarkoittaa ’rakastettava, ystävällinen’. Sandra on lyhennelmä nimestä Aleksandra ’puolustajatar, suojelitar’ ja tulee kreikan kielestä. Olivian lähtökohtana on latinan oliivipuuta tarkoittava sana. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Laulun nimi on Tontun avain. Sanat kokonaisuudessaan löytyvät kirjoista Valio, Helmi : Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten, 1926 ja Ollikainen, Meri : Vilisee, kilisee tonttuja... :joulujuhlien esitysleikkejä, 1966. Viimeksi mainittu kirja on myös Oulun kaupunginkirjastossa ja siinä on sivuilla 9-11 sanat, nuotit ja leikkiohjeet.
Satu selvisi hyvämuististen kollegoiden avulla. Tässä siis tiedot:
Sadun nimi: Kaksitoista veljestä
Alkuperä: nykykreikkalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Lasten oma lukukirja
Kuvittanut: Laukkanen, Usko
Toimittanut/Kertoja: Somerkivi, Urho & Tynell, Hellin & Airola, Inkeri
Julk. Otava, 1958
Kirjaa löytyy Helsingin kirjavarastosta ja Käpylän kirjastosta:
http://www.helmet.fi/record=b1521546~S9*fin
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta, mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Sofia on kreikan viisaus, viisas, ymmärtävä. Tuttu nimi monissa maissa. Sohvi on nimen suomalainen muunnos. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.
Lähteet:
Lempiäinen:Suuri etunimikirja
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Internetin vapaan tietosanakirjan Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) suomenkielisen version mukaan James Herriotin oikea nimi oli James Alfred Wight. Wikipedian englanninkielinen versio (http://en.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) kertoo, että kirjailijanimeä James Herriot käyttää Alfred Wight , joka tunnetaan myös nimellä Alf Wight. Englanninkielinen versio kertoo myös, että Herriot antoi kollegalleen Donald Sinclairille ja tämän veljelle Brianille nimet Siegfried ja Tristan Farnon. Syytä tähän ei kerrota.
Teoksen Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990) mukaan James Herriotin oikea nimi on James Alfred Wight.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481) on hyvä lähtökohta vuokralaisen oikeuksien selvittämiseksi. 23§ (Vuokranantajan vastuu toimenpiteistään) määrittelee, milloin vuokralaisella on oikeus korvaukseen vuokranantajan toimenpiteen tai laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. Runsaasti havainnollistavaa lisätietoa ja esimerkkitapauksia aiheesta löytyy Ari Kanervan ja Petteri Kuhasen kommentaariteoksesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (Kiinteistöalan kustannus, 2011), jota suosittelen lisälukemiseksi.
Kovin monen pennun nimeä emme löytäneet. Ehkä olet nämä jo löytänytkin, eli Rollo, Kikero ja Laikku. Mahtavatko Pipsa, Pisama ja Pippuri olla myös pentujen nimiä? Ainakin tämännimisillä hahmoilla on Non / Disney International Dubbing Credits -sivuston mukaan suomenkieliset ääninäyttelijät:
https://www.non-disneyinternationaldubbingcredits.com/101-dalmatialaista--101-dalmatians-finnish-voice-cast.html
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Nuoren Caesarin elämästä kertoo ansiokkaasti Rex Warnerin Nuori Caesar. Colleen McCullough'n viihderomaanissa Valta ja rakkaus on Iulius Caesar pääosassa ja hän esiintyy myös Steven Saylorin dekkareissa, jotka on sijoitettu antiikin Roomaan. Ensimmäinen kirja sopinee parhaiten kuvaukseesi. Teos löytyy pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjavarastosta.
Palveluun tulee jonkin verran selkeitä häiriköintiviestejä, joihin ei vastata, vaan ne poistetaan saman tien. Joihinkin kysymyksiin vastataan vain ei-julkisesti, usein kysyjän omasta pyynnöstä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mitkään aiheet sinänsä eivät ole "sopimattomia" tai "kiellettyjä", vaikka palvelussa ollaan hyvin varovaisia esimerkiksi vastattaessa lääketieteellisiin tai juridisiin kysymyksiin. Yksilön intimiteettisuojaa varjellaan myös tiukasti, eikä palvelun kautta anneta sellaisia yhteystietoja, jotka eivät ole julkisesti muutenkin saatavilla.
Mutta muuten mihin tahansa asiallisesti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Vaikka kysymys olisi sen laatuinen, ettei siihen ole olemassa ns. fakta-vastausta (...
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta...
Etsitty kirja on Susanna Kearsleyn Mariana vuodelta 1994. Suomeksi se ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1996.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa tätä Catherine Cookson -palkinnon voittajaa seuraavasti:
"Sillä hetkellä kun Julie Beckett ensimmäisen kerran näki Greywethersin, komean 1500-luvulta peräisin olevan maalaistalon, hän tiesi asuvansa siinä jonakin päivänä. Mutta kun talosta sitten vuosien kuluttua tulee hänen kotinsa, sen myrskyisä menneisyys alkaa häiritä hänen nykyisyyttään. Julie tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin, muuttuvansa Marianaksi, joka eli talossa suuren ruton aikaan 1665."
"Mariana rakastaa Richard de Mornayta, komeaa kartanonherraa ja kuninkaan uskottua, mutta rakastavaiset tapaavat salaa - heidän suhteensa on...
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Selasin "Suomalainen Elokuvamusiikki" (Artie Music) -levysarjan (9 osaa) kappalelistoja. Sieltä löytyi Leif Wagerin, Tauno Palon ja Ansa Ikosen lisäksi ainakin Siiri Angerkoski, Mirjami Kuosmanen ja Ossi Elstelä. Muitakin laulavia näyttelijöitä varmasti on, mutta nämä nimet löytyivät nopealla selaamisella.
https://www.discogs.com/label/1730497-Suomalainen-Elokuvamusiikki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomalainen%20elokuvamusii…
