Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Väestöennusteita on tehty jo 1930-luvulla, jolloin Viipuri vielä kuului Suomelle, mutta vain koko maan väestönkehitystä koskien. Tilastollinen päätoimisto julkaisi ensimmäisen koko maata koskevan väestöennusteen vuonna 1934. Seuraavatkin ennusteet koskivat koko maata. Ensimmäinen tilastoalueittainen väestöennuste tehtiin vasta 1964 ja kunnittainen väestöennuste 1969. Voit tutustua Suomen väestötilastoinnin historiaan Tilastokeskuksen julkaisussa Väestötilastoja 250 vuotta: katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749-1999.
Alkuperäisten kaavailujen mukaan Langen teoksen vihkiäisiä olisi vietetty tänä vuonna. Suunniteltua sijoituspaikkaa ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa jalankulku- ja oleskelualueeksi, ja näillä näkymin aukion veistoksineen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä.
https://suomifinland100.fi/project/kaksi-maata-yksi-tulevaisuus/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/erottajan-aukiosta-tulee-jalankulku-ja-oleskelualue/
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet...
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Tähän on aika vaikea antaa vastausta. Sitä ehkä ei ole tutkittu tutkimuskirjallisuudessakaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Kohta näyttää aivan siltä, että Ville ehdottaa rautatielle työhön lähtöä muuten vain tai ehkä koska Matti on vahva ja tunnettu kovana työntekijänä. Matti ei näytä haluavan "ruunun" töihin eli käsittääkseni valtiolle, mutta voihan olla kyse jostain muustakin, vaikkapa siitä, että Matilla on töitä tarpeeksi omassa torpassansa ja hän pärjää ilman "ruunun" töitä.Rautatie, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.htmlUuden matkassa Modernin ilmentymiä Juhani Ahon teoksissa Rautatie, Helsinkiin ja ”Kello”, https://www.utupub.fi/bitstream/handle/...
Voit saada kirjastokortin Turun kaupunginkirjastoon tulemalla henkilökohtaisesti johonkin toimipisteeseemme. Tarvitset myös kuvallisen henkilllisyysötodistuksen. Ensimmäinen kortti on maksuton. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta hakemisto (aakkosellinen).
Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -...
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Kuluttaja.fi on testannut konetiskiaineita https://kuluttaja.fi/testit/konetiskitabletit/
Heillä voisi olla jokin käsitys asiasta . Kuluttaja.fi:ltä voi kysyä sivulla https://kuluttaja.fi/palaute/
Ylipäätään konetiskiaineiden ympäristöystävällisyyttä on käsitelty Ylen sivulla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/02/ymparistoystavallista-konetiskiainetta-etsimassa
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen....
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Helmet-alueen kirjastoista ei valitettavasti tällä hetkellä löydy englanninkielistä ainoastaan Suomeen sieniin keskittyvää opasta.
Näistä Helmet-alueen teoksista voisi mahdollisesti löytyä jotakin apua:
Jordan, Peter: Field guide to edible mushrooms of Britain and Europe
Dickson, Gordon: Mushrooms and toadstools of Britain and Europe
Laessøe, Thomas: Mushrooms.
Helmet-hakutulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sienet%29%20%28ruokasien…
Helmet-hakuja voi tehdä asiasanoilla sienet, ruokasienet, oppaat, Suomi. Kieleksi voi suoraan rajata myös englannin.
Teoksia voi löytää Helsingin alueelta myös korkeakoulukirjastoista.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy esimerkiksi teos Mushrooming without fear, tekijänä Alexander...
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
Haavoittuvaisuus (vulnerability, fragility, suomeksi "herkkyys" on vähän sinne päin) tarkoittaa taipumusta tuntea tulevansa loukatuksi, tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Brown kehottaa olemaan peittämättä näitä tunteita vaan sen sijaan kääntämään ne voimavaraksi. Hänen kirjojaan on suomennettu useita. Helmet-haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbrown,%20brene__Orightresult__U?lang=fin
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kalle Päätalon Susipari on luettavissa vain näytelmänä. Samannimistä romaania hän ei ole julkaissut.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kalle-paatalon-kirja-susipari-v
Helmet.fi:n ja Varaamo.hel.fi:n tietojen mukaan A1 ja A0 -kokoisia skannereita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, suurin koko on A3. Keskustakirjasto Oodissa on kyllä A2 valokuvatulostin, mutta vain A3 skanneri. https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2021-10-01
