Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Forssan punaisten muistomerkistä löytyy vain tieto, että sen on pystyttänyt työväenjärjestöt vuonna 1945.
Lähde:
Työväenliike.fi: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punaisten-muistomerkki-37/
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-...
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 11. divisioonaa käsittelevään osaan sisältyy divisioonan historiikki. Sittemmin puolustusvoimien komentajanakin toimineen Kaarlo Heiskasen komentama divisioona eteni jatkosodan alussa Jänisjärven pohjoispuolitse Laatokalle ja sieltä Karjalan Armeijan pohjoisella siivellä Petroskoin pohjoispuolelle Äänisen rantaan. Asemasodan ajan divisioona vietti Syvärillä. Kesäkuussa 1944 divisioona komennettiin Karjalan kannakselle, jossa se osallistui Talin-Ihantalan taisteluun. Divisioonan osat osallistuivat aselevon jälkeen vielä Lapin sodassa Tornion ja Muonion valtaukseen ennen kotiuttamistaan marraskuussa 1944.
Lähde:
Antila, O. (päätoim.) (1977). Suomen rintamamiehet 1939-45: 11. div. Lieto: Etelä-...
Voisiko kyseessä olla Meg Cabotin kirja Prinsessatunnit: opas tuleville prinsessoille? Se on ilmestynyt vuonna 2004 ja tarjoaa humoristista tapakasvatusta. Kirjassa on pinkit kannet ja siinä on 138 sivua.
Keski-kirjastojen kokoelmista kirja löytyy täältä: https://keski.finna.fi/Record/keski.276901
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila
