CD-levy on valitettavasti katoava formaatti. Niitä tehdään varmaan vielä jonkin aikaa, mutta koska digitaalinen muoto on nykyisin huomattavasti suositumpi, käynee CD:lle samoin kuin C-kasetille aikoinaan. Äänikirjojen ilmestyminen CD-muodossa tulee jatkossa entisestään vähenemään, kun taas netissä tarjonta laajenee jatkuvasti.
Digitaaliset äänikirjat toimivat niin, että voit ladata äänikirjan netissä puhelimeesi tai muuhun laitteeseesi ja kuunnella sitä sovelluksen kautta. Joissain palveluissa voit kuunnella myös suoraan netistä lataamatta mitään, mutta silloin laitteen on oltava koko ajan netissä, jolloin sinun tapauksessasi autossa kuuntelu on hieman hankalaa. Lähes kaikilla äänikirjoja tarjoavilla ja myyvillä tahoilla on oma sovellus,...
Pahoittelen, että vastaus on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa. Täsmällistä vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tilastotietoja vaarallisten kemikaalien kuljetuksesta kuitenkin on olemassa.
Traficomin sivulla on tutkimus, jossa selvitetään vaarallisten aineiden kuljetusta Suomen maanteillä vuonna 2017. Tutkimuksessa on käyty läpi kuljetusten eri vaiheita. Linkki tutkimukseen:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficomin%20julkaisuja_4_2019_VaarallistenAineidenKuljetukset2017.pdf
Tilastokeskus kerää tilastoja myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta kotimaan tieliikenteessä. Sivulta voi hakea taulukot eri vuosilta. Vaarallisten aineiden kuljetukset kotimaan...
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
Sarjan kirjoja ovat Scott, Robert: Kapteeni Scottin viimeinen matka (Karavaanisarja, 1), Nansen, Fridtjof: Hiihtäen poikki Grönlannin (Karavaanisarja, 2) ja Hedin, Sven: Aasian karavaaniteillä (Karavaanisarja, 3).Näistä Nansenin kirja on Hattulan kirjastossa saatavana ja Hämeenlinnan kirjastossa varattavissa. Scottin kirja on Janakkalan kirjastossa saatavana.
Kisu Jernström ja Arto Nuotio levyttivät kumpikin tahollaan kappaleen "Luotan huomiseen", Veikko Samulin suomentaman version Arthur Cobbin ja Leroy Gomesin laulusta "You're My Everything", vasta vuonna 1978. Kisun versio julkaistiin singlenä, mutta se ei näytä nousseen listoille. Nuotion versio julkaistiin vain kokoelmalla Jokamiehen suosikit 2. Sen sijaan vuonna 1977 Taiska levytti kappaleen nimeltä "Luotan huomiseen", joka oli Hannu Seppäsen suomentama versio Claudio Gizzin ja Costantino Paolinin laulusta "Ete d'amour". Se julkaistiin singlen "Ihmemaa" B-puolella samana vuonna, ja single oli tuon vuoden listalla sijalla 56. Toisin kuin monissa lähteissä mainitaan, Nuotion "Luotan huomiseen" ei ole versio tästä laulusta....
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin...
Hei,Tämä on todennäköisesti Elizabeth George Spearen nuortenromaani Tunnuskuvana majava (The sign of the beaver). Suomeksi julkaistu 1987. Englanninkieleisitä sivuilta löytyi juonikuvaus, joka täsmää muistikuviisi.
Kyseessä voisi tuntomerkkien perusteella olla Daniel Bergmanin vuonna 1989 ohjaama ruotsalainen elokuva "Kajsa Kavat" (suom. Kaisa Kullanmuru), joka perustuu Astrid Lindgrenin alkuperäisteokseen. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 1991 ja se on esitetty YLE TV2:ssa ainakin joulukuussa 1995.
Lisätietoja elokuvasta:
Elonet
Svensk Filmdatabas
IMDb
Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan lainatuimmat runokokoelmat tämän vuoden syyskuuhun mennessä ovat seuraavat:
Kotimaiset:
Liian lyhyt hame : kertomuksia keittiöstä : laululyriikkaa / Sofi Oksanen.
Peippo vei / Heli Laaksonen.
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot / Edith Södergran ; suomentaneet Pentti Saaritsa.
Sinä kuulet sen soiton / Jenni Haukio.
Öisin olemme samanlaisia : runoja / Anja Snellman.
Ulkomaiset:
Kootut teokset 1954-2004 / Tomas Tranströmer ; suomentanut Caj Westerberg.
Valitut runot / Anna Ahmatova ; toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola.
Täällä / Wisława Szymborska ; suomentanut Martti Puukko.
En minä aina ole sama : runoutta / Fernando Pessoa ; valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa....
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Olisikohan kyseessä ehkä Adi-sedän eli Arnold Tilgmannin Pikku Halli kasvaa (Paletti, 1948)? Siinä bernhardinkoira Halli kertoo tarinansa pennusta täysikasvuiseksi.
Minna Lindgrenillä on monenlaisia kirjoja, mutta oletan sinun tarkoittavan Ehtoolehto sarjaa. Helmet hakutulos
Kaikille on yhteistä yhteiskunnallisuus ja huumori. Tein haun sanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja huumori. Helmet hakutulos
Voisitte kokeilla vaikka Kalle Isokallio: Harmaa eminenssi, Jari Nenonen:Kerttuli eduskuntaan tai Katariina Romppainen: Pitkät päiväunet.
Saattaisitte pitää myös Tuomas Kyrön, Miika Nousiaisen tai Juha Hurmeen kirjoista.
Hauskoja ovat myös Alexander McCall Mma Ramotsve kirjat, Sinikka Nopolan aikuisten kirjat ja Eve Hietamiehen Yösyötöstä alkava sarja.
Toivottavasti näistä löytyy joku seuraavaksi kirjaksi. Kannattaa myös vilkaista Kirjasampo sivustoa.
Kuvailemasi kirja sopisi olemaan Anne Petäisen kuvakirja Vanhan konnan majatalo. Kyseinen kirja on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kustantamana vuonna 1996 ja sen on kuvittanut Jari Kostet.
CFU on lyhenne sanoista Colony Forming Unit. Suomeksi se on pesäkkeen muodostava yksikkö (PMY) eli yhdestä solusta, soluryhmästä tai itiöstä jakautumalla muodostunut solujen erillinen ryhmittymä kiinteällä alustalla (Tieteen termipankki). Sitä käytetään kertomaan, kuinka monta jotain tietynlaista elävää mikrobisolua, tässä tapauksessa maitohappobakteeria, jossain näytteessä on (Wikipedia).
On usein tulkinnanvaraista, määritelläänkö joku Emily Dickinsonin teksti runoksi vai kirjeeksi. Kysymyksesi säkeet ovat Dickinsonin kirjeestä Sarah Tuckermanille vuodelta 1883. Jotkut Dickinsonin koottujen laitosten tekijät ovat tehneet toimituksellisen valinnan katkaisemalla kirjeen ja tekemällä sen loppuosasta muutaman säkeen runon. Tässä hyvälaatuinen kuva kirjeestä Emily Dickinson Archive -palvelussa: https://www.edickinson.org/editions/2/image_sets/79830. Kuvasta voi todeta, että "feathers" on oikein. Kuvan yhteydessä on myös tietoa kirjeen julkaisuhistoriasta.
Kaksi arvovaltaista Emily Dickinsonin runojen koottua laitosta ovat Thomas H. Johnsonin editoima The Poems of Emily Dickinson (Cambridge 1955) ja Ralph W....
Vanamo-kirjastoista löytyvät seuraavat aihepiiriä käsittelevät teokset:
Malkasian, Carter: The Korean war (2001)
Kylmä sota (Historian käännekohtia 11) (2012)
Englanninkielisellä Wikipediasivustolla käsitellään Koreaa Japanin miehityskaudella:
https://en.wikipedia.org/wiki/Korea_under_Japanese_rule
Samoin tällä Britannica-sivustolla:
https://www.britannica.com/place/Korea/Korea-under-Japanese-rule
Vihdin maatiloista ja kartanoista löytyy tietoa ainakin näistä kirjoista: Suomen maatilat 1. osa, Suuri maatilakirja 3. osa ja Suomen kartanot ja suurtilat 1. osa. Ensimmäinen ja toinen kirjoista ovat Vihdin kirjaston kokoelmissa, kolmatta on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Vihdin kirjaston Vihti-kokoelmassa on myös kunnan historiaa käsitteleviä kirjoja, joista saattaa löytyä tietoja alueen taloistakin.
Tälle F. Kuznetsovin säveltämälle kappaleelle ei lSuomen kansallisdiskografia Violan mukaan ole painettuja nuotteja. Laulettuna se löytyy muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi