Kreikkalaiseen Thaddaios-nimeen perustuvat venäjän Fadei, Fadja ja Fadka ovat karjalaisessa ristimänimistössä muotoutuneet asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi sitten siirtynyt sukunimistöömme. - Vata on selitetty myös Vasilin kansankieliseksi asuksi.
Karjalaisperäisellä Vatasella ei ole yhteyttä lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa paikan- ja henkilönnimistössämme esiintyvään Vatajaan. Vataja tarkoittaa 'viljelysmaata ja savimaata', Etelä-Pohjanmaalla myös 'lakeutta, vesialuetta ja vesiperäistä maastoa'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Espoon kaupunginkirjastossa voit tulostaa enintään 20 sivua = 10 lehteä ilmaiseksi.
Voit tulostaa sekä värillisiä, että mustavalkoisia sivuja.
Myös kaikenkokoiset kopiot (A4 ja A3) ovat ilmaisia.
Isommat kopiomäärät kannattaa tulostaa esim. Yhteispalvelupisteissä tai kaupallisissa kopiopalveluissa.
Yhteispalvelupisteessä kopiot maksavat 40 senttiä kappale.
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Puolustusvoimien kotisivulta
http://www.mil.fi
löytyy perustietoa kohdasta myös historiikki osio, josta käy ilmi seuraavaa:
Vuonna 1950 näki päivänvalon uusi asevelvollisuuslaki, joka jäi voimaan pienin muutoksin 1980-luvulle asti. Siinä määritettiin varusmiespalvelusajaksi 240 päivää, erikoistehtäviin ja upseereiksi koulutettavilla 330 päivää. Uusi laki antoi myös perustan koulutuksen kehittämiselle.
Pienenevät varusmiesikäluokat johtivat muutoksiin joukko-osastojen kokoonpanoissa ja sijoituksissa 1980-luvun lopulla (Laki 23.12.1988). Vanhoja joukko-osastoja lakkautettiin tai liitettiin muihin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslain muutokset muuttivat mm. varusmiespalvelun kestoaikaa, palvelukseenastumisikää ja -ajankohtia....
Laura Ingalls Wilderista on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta ainakaan toistaiseksi yhtäkään niistä ei ole julkaistu suomeksi. Tässä joitakin:
Anderson, William: Laura Ingalls Wilder : a biography
Giff, Patricia Reilly: Laura Ingalls Wilder : growing up in the little house
Hill, Pamela Smith: Laura Ingalls Wilder : a writer's life
Miller, John: Becoming Laura Ingalls Wilder : the woman behind the legend
Spaeth, Janet: Laura Ingalls Wilder
Zochert, Donald: Laura : the life of Laura Ingalls Wilder
Hieman Pieni talo preerialla -sarjaa elämäkerrallisempia teoksia ovat Lauran itsensä kirjoittamat, vasta hänen kuolemansa jälkeen julkaistut päiväkirja- ja kirjeteksteistä kootut On the way home (1962) ja West from home (1974). Näitäkään ei...
Mustapään Laulu-runon englanninnos 'A song' löytyy Aili Jarvenpan kääntämänä 1900-luvun suomalaisrunouden antologiasta Salt of pleasure (New Rivers Press, 1983).
Konelalla oli autoliike osoitteessa Kirstinkatu 14. Lehti-ilmoittelun perusteella se oli toiminnassa ainakin vuosina 1972-1974. Liike myi vain käytettyjä autoja. Vallilan suunnalla Konelan autoliike oli osoitteessa Sturenkatu 11.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone
Kyseistä levyä ei selvästikään ole saatavissa mistään. En ole aivan varma onko sitä valmistettu koskaan, sillä edes kaikkien kirjastojen monihaku ei löydä sellaista, ei yhtään ainoaa kappaletta mistään kirjastosta koko Suomessa. Jos sellainen olisi valmistettu, niin sitä luulisi löytyvän edes jostain.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Saatat muistaa Mary Higgins Clarkin kirjoittaman dekkari-sarjan, jossa pää- tai sivuroolissa esiintyvät Alvirah Meehan ja hänen miehensä Willy. Alvirah Meehan esiintyy ainakin seuraavissa suomennetuissa teoksissa: Kaunis, Kauniimpi, Kuollut (sivuroolissa), Tammi, 1988 Lottovoittaja, Gummerus, 2002 Yksin vain, Tammi, 2012 Kadonneet vuodet, Tammi, 2013 Niin kuluu aika, Tammi, 2017 Kuolema loistoristeilijällä, Tammi, 2018 Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastoista.
Kirjastokortin saamisessa ei ole alaikärajaa. Louna-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Sama sääntö on käytössä myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastossa.
Tässä Louna-kirjaston käyttösääntöjä:
https://louna.finna.fi/Content/asiakkaalle
Varmasti monissakin kirjoissa ja lehdissä. Löysin Finna.fi haulla neljätoista kirjaa ja lehteä. Finna
Niistä neljä käsittelee nimenomaan neulanreikäkuvausta.
Lundström, Jan-Erik ; Widenius, Anna-Leena: Kamera uudelleen tarkasteltuna - huomioita neulanreiästä (1991)
Pirilä, Maria; Lomas, Herbert; Krohn, Leena:Aukeavat sormenpäiden silmät (1993)
Renner, Eric: Pinhole photography: rediscovering a historic technique (1995) sekä
Worobiec, Tony ; Spence, Ray: Photo art : in-camera, darkroom, digital, mixed media (2003)
Lisäksi löysin pari netissä luettavissa olevaa opinnäytetyätä aiheesta.
Jenina Törmäsen Neulanreikäkameralla otetusta kuvasta digitaaliseksi vedokseksi (2012) ja Jussi Pekka...
Vastausta Veikkauksen verkkosivuilta ei löytynyt. Kannattaa olla yhteydessä Veikkaukseen, yhteystiedot sivulla https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedot
Hei,Tarkoittanet tätä:Suomen ehdotonta antautumista koskeva sopimusluonnosKliment Voroshilovin Saksan ja sen liittolaisten välirauhanehtoja selvittelevä komissio 26.6.1944 (13.10.1943) SNTL:n ulkoasiainministeriölle.Kyseinen teksti löytyy kirjasta: Sotasyyllisyyden asiakirjat (toim. Hannu Rautkallio; EC-kirjat, 2006) sivut 99-106.
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Pienen mutkan kautta tuollainen toiminta on jo HelMet-verkkokirjastossa. Esimerkiksi Hakunilassa olevia äänikirjoja voit hakea seuraavalla tavalla: Valitse hakutavoista ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana”. Kirjoita asiasanaksi ”äänikirjat” ja paina ”Hae”. Klikkaa sitten yläreunasta kohtaa ”Rajaa/Järjestä hakua” ja valitse kohdasta ”Kirjasto” haluamasi kirjasto, esimerkiksi ”Hakunila”. Useampia kirjastoja voit valita, kun klikkaat nimiä Ctrl-nappi pohjassa. Paina sitten alhaalla olevaa nappia ”Jatka”, niin saat listan Hakunilan äänikirjoista. Tosin hyllyssä olevia ei pysty vielä toistaiseksi erikseen rajaamaan.
Edellä kerrottu onnistuu myös uudella HelMet-haulla eli ensimmäisellä hakukentällä, joka tulee esiin, kun siirtyy...
Kyseessä lienee Niall Griffithsin Lampaaköyrijä (Sheepshagger, suom. Moog Konttinen, 2008).
Alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon voit lukea lisää kirjasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4686
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmetistä.
https://helmet.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Motivan sivulla kerrotaan seuraavaa:
”Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin erittäin huono. Siksi vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä erittäin korkeaa painetta; nykyisin jopa 700 bar on käytössä. Vetysäiliössä yhdistyy tiivis, teräksestä valmistettu sisäsäiliö ja hiilikuitukomposiitista tehty ulkovaippa, joka kantaa paineen aiheuttamat voimat.
Yksi tapa vedyn varastoinnissa on sitoa vety esimerkiksi metallihydrideihin, mutta kaupallisia sovelluksia siitä ei vielä ole. Tämäkin varastoimismuoto johtaa verrattain painavaan säiliöön, koska parhaatkaan hydridit eivät kykene...
