Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”).
Ensimmäinen suomalainen Miisa on nimetty 1930-luvulla (ks. esim. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu Internetissä: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
miisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 1 1
1940-59 0 5 5
1960-79 0 72 72...
Tiedonlähteistämme ei valitettavasti löydy suomalaisen RÄÄVELI-nimen merkitystä.
Tallinaa tarkoittavasta Rääveli-nimestä löytyy tietoa seuraavasta blogista.
http://sana-analyysi.blogspot.fi/2009_05_01_archive.html
Blogissa mainitaan Lennart Meri ja
Lennart Meren kirjassa Hopeanvalkea pohditaan Tallinan vanhoja nimiä sivulta 398 alkaen.
Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta.
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Rekisterinumero ei sinänsä ole tietoa, jota ei voi näyttää. Mutta rajoituksia on saatujen tietojen käytössä.
Rekisterinumeron haltijan tiedot ovat kenen tahansa saatavissa maksullisista palveluista kuten Autorekisterikeskuksesta. Heidän sivuiltaan pääsee Trafin käyttöehtoihin, jossa on kerrottu lainkohdat ajoneuvoliikennerekisteristä annetusta laista sekä käyttäjän oikeudet saamaansa tietoon. Ks.: https://www.autorekisteri.fi/index.php/kayttoehdot/trafin-kayttoehdot
Autorekisterikeskuksen palvelulla on käyttöehdot, joissa on tarkkaan kerrottu palvelun käyttäjän rajoituksista. "Käyttäjä vastaa siitä, että hän ei tallenna, levitä, lähetä tai välitä Palvelussa tai Palvelun kautta tekijänoikeudella, tavaramerkkioikeudella tai muulla...
Asevelvollisuuslaissa todetaan seuraavasti: "Asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
"Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumisen takia asevelvollinen jätetään määräämättä palvelukseen tai vapautetaan palveluksesta toistaiseksi sekä määrätään myöhemmin toimitettavaan tarkastukseen. Määräys voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan."
"Lisäksi palveluksesta rauhan aikana vapautetaan...
Laturin sähkönkulutus on erittäin vähäistä, n. 1 W. Lisätietoja: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus http://www.sahkoturva.info/sahkon_kaytto_kotona/kodin_elektroniikkalait…
Kuningaskuluttaja-ohjelma http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2490
Vastaavaa on kysytty aikaisemmin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-vastauksen-taiteilijanimi-kysym…
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita: https://www.prh.fi/fi/index.html
Suomen eläinlääkäreiden nimikirjan (2000) mukaan Mikael Ilves on syntynyt v. 1938 ja hänen isänsä on Väinö Armas Ilves ja äitinsä Margit Alexandra Fagerlund.
Katarina Ilves (1903-1984) on Jean Sibeliuksen tytär. Hän meni naimisiin 30.8.1924 varatuomari Eero Ilmari Ilveksen (v:een 1906 Nyman) kanssa. Vuoden 1954 Kuka kukin on mukaan Eero ja Katarina Ilveksen lapset ovat Merike (synt. 1925) ja Jan (synt.1927).
Näiden lähdeteosten perusteella ei voi sanoa mitään varmaa Mikael Ilveksen yhteydestä Sibelius-sukuun.
Oheisessa Sibelius-sivustossa on tietoa Katarinasta
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/ainolan_asukkaat_katarina_ilves.html
Ohessa tietoa mm. Merike Ilveksestä
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/muistoja_puolisoita_lastenlapsia.ht…...
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat)
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Martti Jäppilän salanimellä M. Maja säveltämän ja sanoittaman Lumihiutaleita-kappaleen sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikokoelmista:
- Suuri toivelaulukirja 19
- Tangon ja valssin hurmaa : 50 suomalaista suosikkia
- Tunnetuimmat suomalaiset tangot
- Uusi kultainen tangokirja
Tieliikennelaki 3 §:
"Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin.
Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Huppari on puhekieltä ja tarkoittaa hupullista (urheilu) puseroa. Se muodostuu sanasta huppu ja päätteestä -ari.
Suomen kielessä on pitkälti toistasataa sanajohdinta, joilla voidaan muodostaa uusia sanoja. Tästä esimerkkinä pääte –ari.
Se on laajakäyttöinen johdin, jolla johdetaan tekijännimiä verbistä (esimerkiksi maalata/maalari, uida/uimari) sekä välinenimiä kuten läppäri, verkkarit, huppari.
Sanajohtimet -is (korvis/korvakoru) ja -ari ovat tyypillisiä sanoja lyhentäviä päätteitä puhekielessä.
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/huppari
https://www.suomisanakirja.fi/huppari
https://docplayer.fi/12040914-Suomen-johtimet-is-ja-ari-ovat-puhekielessa.html
https://fl.finnlectura.fi/...
Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan englantilaisen kansanlaulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut R. R. Ryynänen. Suomeksi laulu on nimeltään Vanha veikko. Sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 3 -kirjasta.
Filharmoninen tarkoittaa musiikkia (tai ehkä paremmin harmoniaa) rakastavaa. Sanan taustalla ovat kreikan filo-prefiksi ja adjektiivi harmonikós. Alkujaan sitä käyttivät musiikkiyhdistykset, kuten esimerkiksi vuonna 1543 perustettu Veronan Accademia Filarmonica, mutta myöhemmin sanalla usein viitataan tietynlaiseen orkesteriin.
https://www.tfo.fi/fi/orkesteri-0
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) myös Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936).
Taika
Suomen sanaan "taika" pohjautuva etunimi, jolloin lähinnä tulevat kysymykseen tämän sanan merkitykset kiehtova, salaperäinen voima, lumous.
Tinka
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä. Äänneasultaan viittaisi Inka-nimeen.
Sinna
Sisällöltään epäselvä nimi, mahdollisesti lähtökohtana on 'Sini(kka)' tai 'Sina', 'Siina'. Toisena mahdollisuutena on Signen kansanomaisiin muuntumiin kuuluva 'Sinne'.
Sinja
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä.
Suomalainen Senja-nimi on alkuaan kreikkalaisen Ksenia-nimen muunnos. Venäjällä nimestä on useita muunnoksia, kuten Kseneja, Aksinja, Ksenja... Voisi siis olla muunnos Senjasta.
Piitu
Naisen nimi, luultavasti 'Beatan' muunnos. Beata on johdettu latinan sanasta beatus 'onnellinen, autuas', ja siitä on...
Betoni- ja puurakenteisten korsujen rakennustavasta voi löytää tietoja mm. seuraavista teoksista:
[ 1 ] 40-luku korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen korsurnas och återuppbyggandets årtionde Helamaa, Erkki 1983
[ 2 ] Bunkkeri Töyrylä, Jouni 1995
[ 3 ] Enontekiön Lätäsenon saksalaisten asemien (Sturmbock-Stellung) entistäminen 1987-1989 1991
[ 4 ] Schutzwall sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa Postila, Tapani 2002
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 5 ] Sotasavotta korsuelämää 1939-1944
Esim. mainittua Jouni Töyrylän kirjassa Bunkkeri on betonikorsujen rakennuspiirustuksia.
Lisätietoja voi kysyä esim. Suomen rakennustaiteen museosta, Kasarmikatu 24, puh (09...
