"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas...
Maailmantähden tai hänen tiiminsä sähköpostiosoitteet eivät ole julkista tietoa, mutta Bruce Springsteenin agentuuriin CAA:han voi ottaa yhteyttä sen kotisivun lomakkeella.
Creative Artists Agency: Bruce Springsteen
https://www.caa.com/entertainmenttalent/touring/artist/BruceSpringsteen
Springsteenin levy-yhtiö on Sony. Sonyn Euroopan haaran yhteystiedot
Etsitty kirja saattaisi olla Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto, 2009). 16-vuotiaan Hayleyn vanhemmat lähettävät tyttärensä kesäksi Italiaan. Retkellään kohti Rocca Maggioren linnaa Hayley löytää kukkulan rinteeltä pikkuruisen kahvilan ja sieltä turkoosisilmäisen Enzon...
Englantilainen custard vastaa lähinnä suomalaista vaniljakiisseliä, - kastiketta tai -vanukasta. Sitä nautitaan esimerkiksi marjojen, hilllokkeen tai marjapiirakan kanssa.
Englanti-suomi-suurkansakirja (toim. Raija Hurme et. al., 1990)
https://en.wikipedia.org/wiki/Custard
https://www.allrecipes.com/recipe/258755/simple-custard/
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Somerjoen biisien sanoja löytyy useita esim. täältä:
http://kotisivu.mtv3.fi/badding/yla.htm
Yksittäisten kappaleiden sanoja kannattaa hakea yleisillä hakukoneilla, esim. Googlella, Altavistalla tai Allthewebillä.
Somerjoen kappaleita on kyllä melko hyvin julkaistu nuotteinakin (joihin sisältyvät tietenkin myös sanat), esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia pääset selailemaan osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708
Laita tekijäksi Somerjoki, Rauli Badding ja rajaa tulosta aineistolajilla nuotit. Lisäksi kannattaa tehdä myös kirjastorajaus.
Joskus aiemmin on vastattu kysymykseen kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyvistä runoista. Vastauksen voit lukea seuraavan linkin takaa: Kirjastoai http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=16ad31c4-91b…
Tuossa vastauksessa mainitsemattomia suomalaisia kirjastorunoja löytyy ainakin seuraavilta;
Ilpo Tiihonen, runo "Biblio", julkaistu kokoelmassa "Largo", WSOY 2004.
Marja-Leena Mäkelä, kokoelmassa "Elämän nopia kaari" on useampia kirjastoaiheisia murrerunoja, julk. Cultura, 2009.
Käännösrunoja löysin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan (osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta muutamia;
Viktor Krivulinin "Runoja" kokoelmassa (Pohjoinen, 1994) on runo "Tulipalo tiedeakatemian...
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Helka Varhon suomentamana Kaksi kaupunkia -romaanin alkulause kuuluu seuraavasti: "Tämä oli aikakausista paras ja pahin". Varhon käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1945. Dickensin romaanista on olemassa myös vanhempi Saimi Järnefeltin suomennos, mutta sitä en onnistunut saamaan käsiini.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuon Yrjö Väsärin säveltämän ja Saukin sanoittaman kappaleen sanoja ole julkaistu missään kirjassa. Viola-tietokunnan (https://finna.fi) mukaan nuottilehtinen on Kansalliskirjaston (https://www.kansalliskirjasto.fi) nuottijulkaisukokoelmassa ja Musiikkiarkistossa (https://www.musiikkiarkisto.fi). Sitä ei saa kotiin lainaksi, mutta nuottia voi tutkia kirjastossa.
Tosin jos kaipaat ainoastaan sanoja etkä nuotteja, laulun sanat on luullakseni kohtuullisen helppoa poimia myös lauletusta kappaleesta. Tuo Veikko Tuomen esitys löytyy esimerkiksi Tuomen levyltä ”Lempilauluni” (Salix, 2009).
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E...
Alice-nimi on annettu Suomessa yli 10 000 lapselle (Lähde: Väestöreksiterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Suurin osa nimenhaltijoista on syntynyt vuosina 1900-1939.
Alice-nimi tunnetaan monessa maassa. Se pohjautuu muinaissaksalaisiin nimiin, joiden alkuosa tarkoittaa jaloa ja jalosukuista. Suomessa nimestä on paljon muunnoksia, mm. Alicia, Aliisa, Aliise, Alisa, Alison, Alissa ja Alyssa. (Lähde: Saarikallio, Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Mercedes-nimeä ei löytynyt suomalaisista nimihakemistoista. Nimipalvelun mukaan sen on saanut Suomessa nimekseen noin 300 henkilöä. Behind the Name -sivuston mukaan Mercedes-nimi liittyy mercy- (armo) sanan monikkoon:
http://www....
Vuodesuojia saa kertakäyttöisinä ja pestävinä. Niitä myyvät apteekit ja monet verkkokaupat. Verkkokaupoissa tuotteen nimenä on usein joko vuodesuoja, vuoteensuoja tai joskus patjasuoja. Suojia saattaa olla myynnissä myös joissain tavarataloissa, mutta varmimmin niitä saa apteekeista ja verkkokaupoista. Pestävissä vuodesuojissa imukyky riittää kahteen, kolmeen litraankin.
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen...
