Nimeä Remu ei löydy yleisimmistä nimikirjoista, joista esimerkkeinä mainittakoon
-Lempiäinen: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
-Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä
-Uusi suomalainen nimikirja.
Väestörekisterikeskuksen www-sivuston mukaan nimeä on alettu käyttää 1980-luvulla. Vuosina 1980-1999 Remu-nimen on saanut 12 poikaa, vuosina 2000-2005 se on annettu 27 pojalle. Vuonna 2006 nimi on annettu kahdelle pojalle.
Nimeen löytyy viittaus Heikki Paunosen teoksesta Stadilaisen nimipäiväkirja. Teoksessa on yhdistetty kutsumanimiä almanakassa esiintyviin etunimiin ja teoksen mukaan Remu-lempinimi liitetään Helsingissä Reijo- ja Reima-nimisiin poikiin. Reijon nimipäivä on 12.3, Reiman 5.11
Suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin voi tutustua esim. seuraavien teosten avulla:
- Lehikoinen, Laila 1994: Suomea ennen ja nyt
- Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva 1998: Kirjasuomen kehitys
- Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa.
Kuinkakohan vanhasta suomen kielestä olet kiinnostunut? Minkäänlaista "muinaissuomen" sanakirjaa ei liene ainakaan vielä kirjoitettu, sillä ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja säilyneet käsikirjoitukset ovat vasta 1500-luvulta. Sitä ennen suomen kieli eli vain puhuttuna. Sanakirjathan useimmiten pohjautuvat teksteihin. Kannattaa kuitenkin tutustua esim. seuraaviin sanakirjoihin:
- Vanhan kirjasuomen sanakirja 1 - 2 (käsittelee Ruotsin vallan ajan kirjakieltä, aakkosissa...
Anna-Maija Raittilan runo Viimeinen aamu löytyy kokoelmasta Päivänvarjopuu, joka on ilmestynyt vuonna 1955. Raittilan kootut runot vuodelta 2003 sisältää myös kysyisen runon.
Lauri Pohjanpään runo "Kurki ja joutsen" sisältyy esimerkiksi kokoelmaan Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, Porvoo: WSOY, 1948.
Runo on myös ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Leipuri Hiiva on kansansävelmä. Myös laulun sanat ovat kansanperinnettä, eivät siis jonkun tietyn sanoittajan käsialaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Armas Järnefeltin säveltämä ja Ilta Koskimiehen sanoittama Kehtolaulu (Berceuce) löytyy ainakin seuraavista kirjoista: Suuri lastenlaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1986) s. 204-205 ja Suuri toivelaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1987) s. 20-21.
Kalastusasetuksen 9 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään pyyntivälineiden etäisyyksistä:
"Meressä kylänrajan ulkopuolella ei toisen kalastusta häiritsevää pyydystä ilman asianomaisen lupaa saa panna pyyntiin sataa metriä lähemmäksi toisen käytössä olevaa nuotta apajaa eikä troolia vedettäessä saa mennä sataa metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa nuottaa eikä isorysää.
Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään häiritsevästä pyynnistä, ei kalastusta ankkuroiduilla pintaverkoilla tai isorysällä saa ilman asianomaisen lupaa harjoittaa kahtasataa metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä sataa metriä lähempänä sen perää."
Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta.
Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin...
Viktor Rydbergin joululaulussa Tonttu miettii, mistä kaikki alkaa ja mihin kaikki päättyy
("...ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee")
Siinäpä sitä on tontulla mietittävää!
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Sukunimi Kerman on samaa juurta kuin Kerminen, joka on karjalainen nimi (mm. Hiitolassa ja Raudussa. Sukunimi on kehittynyt ortodoksisesta etunimestä German, Germa, Herman (Kreikan Germanos). Samaa juurta ovat myös kylännimi Kerma Heinävedellä ja Kesälahden Kermola. Sukunimi Kerman esiintyy nykyään pääasiassa Kuopion ja Kajaanin seuduilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet Otava 2000, s. 215
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www....
Internetistä löytyy sekä ilmaisia että maksullisia laskentaohjelmia pientalon rakennuskustannuksista.
TaloPeli-sivusto tarjoaa maksutta käyttöön suppean ohjelman, jolla voi laatia kustannusarvion rakentamishankkeesta. Laajempi ohjelma edellyttää rekisteröitymistä ja määräaikaisen käyttöoikeuden maksamista.
http://www.talopeli.fi/
Rakentaja.fi -sivustolta (http://www.rakentaja.fi/ , vasemmalla Rakentaja.fi-mapit > Rahoitus ja vakuutus > Laskurit) löytyy erilaisia tarvike- ja kustannuslaskureita. Osa niistä on vapaasti käytettävissä, osa edellyttää rekisteröitymistä ja jotkut osiot ovat maksullisia. Kannattaa tutustua myös sivuston Keskustelut-osioon, josta löytyy Rahoitus ja vakuutus -aiheryhmä.
Myös kirjamuodossa löytyy tietoa...
Claes Lindskog Grekistka myter och sagor, suomennettuna Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja on hyvä, Stiessel, Lena, Grekernas gudar och hjältar, Eva Hedén Grekiska sagor voisivat myös sopia. Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos" sopii nuoremmille lapsille ja Odysseuksen retkistä on tehty lapsille oma versio Kivimäki, Arto, Odysseia lapsille. Helsinki : Teos, 2009.
Yleisempiä antiikkia koskevia lapsille sopivia tietokirjoja on jonkin verran. Tässä muutama esimerkki:
Pierre Miquel, Näin elettiin Rooman valtakunnassa. Helsingissä : Otava, 1981
Carcopino, Jerome, Sellaista oli elämä keisarien Roomassa. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Malam, John, Sinustako roomalainen gladiaattori? : karmeita juttuja, joita mieluiten...
Pertti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan, että Santtu on kutsumamuoto Aleksanterista ja Santerista, joskus myös Sanfredista. Lisäksi Santtua on käytetty eräiden naisennimien lyhentymänä, kuten Aleksandran ja Susannan. Suomen almanakkaan Santtu pääsi v. 2000 perinteiseen Aleksanterin päivään 11.9.
Irlantilaisesta kansanmusiikista löytyy aineistoa suomeksi melko niukasti. Tässä kuitenkin muutama aikakauslehtiartikkeliviite :
VIITANEN, Johanna : Viulun vuosisadat (Irlannin soittimia 4). Uusi kansanmusiikki 1999, nro 1, sivu 50-53
VIITANEN, Johanna : Bodhranin pitkä matka : pakanarummusta soolosoittimeksi (Irlannin soittimia 3). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Jamisoiton aakkoset. Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 42-43.
VIITANEN, Johanna : "Penninpillin" uusi nousu (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 3, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Laatikko täynnä musiikkia (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 1, sivu 26-31.
VIITANEN, Johanna : Duosoitto Irlantilaisessa...
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
