Pahoittelen, että kysymyksesi on jäänyt roikkumaan. Kysymyksesi oli varsin laaja. Alustavaa tiietoa kansainvälisistä opinnoista löydät Opetushallituksen ylläpitämältä Maailmalle.net-sivustolta. Korkeakoulujen tutkinto-opintoihin pääset suoraan https://www.maailmalle.net/tutkinto-opiskelu -linkin kautta. Saksaa, Sveitsiä ja Itävaltaa (saksankielisiä maita) koskeviin tietoihin pääset suoraan maalinkkien kautta. Maalinkkien kautta löydät yliopistoja ja niiden koulutusohjelmia. Esimerkiksi Saksan yliopistojen osalta sivusto suosittelee : "Tiedustele hausta ja pääsyvaatimuksista suoraan sinua kiinnostavista korkeakouluista."
Voit toki kysellä kansainvälisestä opiskelusta Opetushallituksen asiantuntijoilta...
Finn Crisps on Lantmännenin mukaan ollut valmistuksessa vuodesta 1952, Oululaisen hapankorput vuodesta 1955. Ne ovat hyvin samantapaisia tuotteita, mutta eivät kuitenkaan täsmälleen samoja: niiden ainesosat ja ravintoarvo poikkeavat sen verran toisistaan, ettei niitä täysin samoina tuotteina voi pitää. Vaasan hapankorput sen sijaan eivät juurikaan näytä eroavan Lantmännenin vastaavista – valmistuksen aloitusvuosikin (1952) täsmää. Oululainen Hapankorppu 740 g - Oululainen.fi Original 200 g | FINN CRISP Vaasan Hapankorppu 400 g – Vaasan
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Sarjaan ei ole vielä ilmestynyt neljättä osaa. En löytänyt tietoa siitä, milloin uusi osa olisi ilmestymässä. Ylen artikkelissa (2019) kirjoitetaan: "Oksasen kirjailijuutta määrittää kuitenkin vahvasti side Viroon. Joka kerta, kun Oksanen julkaisee, lukijat odottavat Viro-kvartetin päätösosaa, jossa esiin pääsisi taas Oksasen historiallinen kerronta. Sen aika on tulossa - ehkä seuraavaksi." https://yle.fi/a/3-10977393
Oletettavasti kvartettiin on siis tulossa jatkoa.
Sofi Oksasen kustantamo on Kustannusosakeyhtiö Otava/Like Kustannus, mistä voit halutessasi kysyä lisätietoa.
https://www.sofioksanen.fi/yhteystiedot
En löytänyt kyseiselle runoelmalle suomennosta tutkimistani tietokannoista. Runoelman voi lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta. Lahden Lastu-kirjaston sivuilta löysin kuvauksen Elgarin oratoriosta ja runosta, sen voit lukea täältä.
Kyllä, Vallilan kirjastossa ja muissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista käyttää asiakastietokoneita välttämättömissä asioissa turvallisuusohjeet huomioon ottaen. Lisää tietoa Helmet-asioinnista 30.11.- 20.12. Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Kyseessä on Otto Mäkilän teos Poésie vuodelta 1938. Teos kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin.
https://turuntaidemuseo.fi/kokoelma
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/25/suomen-ensimmaisen-surrealisti…
https://finnishavantgardenetwork.com/2022/10/15/otto-makila-ja-suomalai…
Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-...
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
Bridge Over Troubled Water alkaa pienimuotoisena, kasvaa hieman toisessa säkeistössä ja huipentuu voimaperäiseen kolmanteen säkeistöön. Larry Knechtelin piano-osuus ja Art Garfunkelin soololaulu ovat kappaleen ydin. Niiden jälkeen mukaan liittyy soittimia järjestyksessä vibrafoni, rummut, jousiorkesteri ja bassokitara. Paul Simon laulaa stemmaa kolmannessa säkeistössä.
Äänityksiä tehtiin pala palalta studiotekniikkaa taiten hyödyntäen. Kaikua lisättiin runsaasti, mikä saa kaiken kuulostamaan tavallista suuremmalta. Lopussa on ukkosta tai tykinlaukauksia muistuttavia pitkäsointisia rummuniskuja. Niiden toteutuksesta on erilaisia selityksiä. Loudersound-sivuston artikkelissa rumpali Hal Blaine kertoo lyöneensä virvelirumpua autonsa...
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän...
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpP
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
FISE, joka on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta perustettu voittoa tavoittelematon yritys, ylläpitää rakennusvirhepankkia. Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka sisältää tietoa toteutuneista rakennusvirheistä.
Alla linkit lisätietoon ja rakennusvirhepankkiin:
https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/fisen-rakennusvirhepankki-edistaa-virheista-oppimista.html#fffb9780
https://fise.fi/rakennusvirhepankki/
Itse pidin kovasti 2.-3.-luokkalaisille vinkkaamastani Johanna Sinisalon Möbiuksen maa -kirjasta. Siinä päähenkilö Pii löytää salaperäisen rannerenkaan, joka tempaa hänet huimaan seikkailuun tuntemattomalle planeetalle. Piin kohtaama "Schrödingerin kissa", kertoo, että Piille on varattu erityistehtävä planeetalla.
Anja Portinin Radio Popov on kiehtova kertomus 9-vuotiaasta Alfredista, joka elää käytännössä yksin, koska yksinhuoltajaisä on aina matkoilla. Salaperäinen lehdenjakaja, jota Alfred nimittää Hiippariksi, alkaa pudottaa postiluukusta muutakin kun päivän lehden: omenoita ja muuta syötävää. Alfred päättää ottaa selvää, kuka "Hiippari" on, ja päätyy salaperäisen auttajansa Amandan luo kodin lämpöön. Vanhan radiolähettimen löytyminen...
Marx-veljeksistä löytyy suomeksi kirjoitettuna teokset:
Marx, Harpo: Harpo puhuu! ja Marx, Groucho: Groucho ja minä - omaelämäkerta. Lisäksi kannattaa vilkaista yleisteoksia elokuvan historiasta, esim. Bagh: Elokuvan historia.
Reijo Taipaleen esittämän Hääpäivänä-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Aarre Hautamäki. Kappaletta ei ole valitettavasti julkaistu millään karaokeäänitteellä.