Tenorisaksofonilla soiva h on sävel joka kuullaan, kun soittajan nuotissa sävel on cis.
Saksofonit ovat transponoivia soittimia. Niille kirjoitetaan nuotit eri sävellajiin ja siten eri korkeudelle nuottiviivastossa kuin soiva sävelkorkeus edellyttäisi. Tällä on tarkoitus helpottaa soitinperheen muiden instrumenttien soittoa, kun ei tarvitse opetella jokaiselle eri sormituksia.
Tenorisaksofoni on yhden kokosävelaskeleen transponoiva, B-vireinen soitin. Alttosaksofoni on Es-vireinen, joten sille soiva h kirjoitetaan nuottiin gis-säveleksi.
Sävelten nimissäkin on eroa: eurooppalainen perinne puhuu h-sävelestä, mutta amerikkalaisille (ja populaarimusiikissa yleensäkin) saman sävelen nimi on B.
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php...
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Juho-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'."
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?language_content…
Lisää nimen taustoista voit lukea myös täältä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/tiesitko_tama…
Novelleista tulee mieleen suositut Lucia Berlinin novellit. Ensimmäisen kokoelman esittelytekstissä niitä kuvaillaan näin:"Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla."
Jhumpa Lahirin novelleista taas kirjoitetaan takakansitekstissä: "Lahiri tulkitsee mestarillisen hienovireisesti kaikille yhteisiä kokemuksia aikuiseksi kasvusta, kotoa lähdöstä, rakastumisesta ja rakkauden lopusta sekä ennen kaikkea siitä miltä tuntuu olla muukalainen jopa omassa perheessä."
Yksi kotimaisen novellin mestareista on...
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat...
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Kyseessä on ilmeisesti Aarne Hataran säveltämä ja Kalevi Vakkilan sanoittama laulu "Kotiportailla". Sen levytti v. 1956 Kalevi Tauru (savikiekolle). Cd-versio laulusta löytyy vuonna 2000 julkaistulta kokoelma-cd:ltä "Kalevi Tauru : Suomen iskelmäkuningas 1952, 1953, 1954." Cd näyttää olevan saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Samaa laulua on aikaisemmin kysytty Yleisradion musiikkitoimitukselta. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen vastaus on alla mainitun verkkosivun kommenttiosassa. Vastauksessa on mukana laulun sanat.
http://yle.fi/musiikki/umk/2011-10-26/musiikkitoimittaja-tarja-narhi-um…
A.F. Airosta on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta mikään niistä ei ole hänen tyttärensä kirjoittama. Tarkistin muutaman elämäkerran eikä niistä löytynyt kuin lyhyitä kuvauksia Airon vankila-ajasta. Airo kirjoitti vankilassa kirjan "Liikekannallepano Salaliitto", joka on julkaistu myöhemmin myös nimellä "Puolustustaisteluni v. 1947", mutta sekään ei sisällä kuvausta vankila-ajan harrasteista. Myöskään haastattelukirjassa "Itse asiassa kuultuna" ei puututa vankila-aikaan seikkaperäisesti. Lehtiartikkeleista löytyi mainintoja Airon tyttären Aila Airon puuttumisesta Paavo Haavikon näytelmään Airo ja Brita, jota hän piti totuudenvastaisena. Yksi mahdollisuus, jota en voinut nyt tarkistaa, voisi olla Päivi Tapolan (jalkaväenkenraali K.A....
Hei
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.
Kuvailemasi kaltainen kohtaus sisältyy vuonna 1976 ensi-iltansa saaneeseen animaatioelokuvaan Les Douze Travaux d’Astérix, joka on julkaistu Suomessa dvd:nä nimellä Asterix valloittaa Rooman.
Elokuvan juoni ei perustunut aiemmin julkaistuun sarjakuvaan, vaan se kirjoitettiin nimenomaan filmiä varten. Sittemmin tarinasta tehtiin kuvakirjamainen albumi, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Asterixin XII urotyötä. Tarinassa Julius Caesar haastaa Asterixin kyläläiset suorittamaan Herkuleksen tapaan mahdottomia tehtäviä todistaakseen, että voittamattomat gallialaiset ovat sittenkin vain kuolevaisia. Urotekoihin kuuluu taisteluita, urheilusuorituksia ja ihmetekoja. Kahdeksas niistä kuluu (albumin suomennoksessa) näin: "Hankittava...
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Hei!
Nyt näköjään kortillasi ei ollut maksua. Olisiko ollut vain viive, niitä ei ole kyllä ennen ollut kuin max viiden minuutin mittaisia. Ehkä virkailija teki valitettavan virheen, mikä sekin on tälläisessä perusrutiinissa outoa. Olisi kannattanut kysyä suoraan Oodista. Yleensäkin käytännön kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä käyttämäänsä kirjastoon.
Nettilähteen http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm mukaan on kyse runosta Synnyinmaa (teos on lainattavissa muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastossa).
Synnyinmaa (1955 )
Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä?
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa,
puhe virtaa virtaavassa maailmassa
ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.
Kirjastojen tietokannoista ei löydy Järnefeltin 'Berceuse'n sovitusta jousikvartetille partituurina eikä myöskään esityslaitoksena (4 ääntä).
Jorma Panula on sovittanut teoksen jousikvartetille ja Finlandia-kvartetti sisällytti tämän sovituksen v. 1975 ilmestyneeseen äänitteeseen "Valse lente" (EMI 5E063-36007). Arvattavasti sovitusta ei ole julkaistu, joten lähempiä tietoja saannee asianosaisilta ja mahdollisesti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (http://www.fimic.fi, info@mic.teosto.fi) tai TEOSTOsta (http://www.teosto.fi, teosto@teosto.fi). Fazer on julkaissut sävellyksestä partituurin kamariorkesterille. Se sisältyy usean kirjaston kokoelmiin ja on kaukolainattavissa normaalisti.
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Hei
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaan on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto. Kuvan teos sen verran kastunut, että se pitää poistaa lainauskierrosta. Kirjan voi korvata asiakaspalvelussa joko maksamalla tai vaihtoehtoisesti tuomalla vastaavan teoksen tilalle.
Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet
Sophie Jordanin Liekki-sarjan ensimmäisen osan on julkaissut kustannusosakeyhtiö Nemo. Ikävä kyllä Nemosta kerrottiin, että sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Valitettavasti näyttää siltä, että Dave Lindholmin laulua "Pieni ja hento ote" ei ole julkaistu nuottina. Ainakaan sitä ei löydy edes Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Laulun teksti ja kitarasoinnut kuitenkin löytyvät julkaisusta Biisi 2/82 (Helsinki : Johanna Kustannus, 1982):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/X%22pieni+ja+hento+ote%22&searchsco…
