Hei!
Tässä muutammia kirjavinkkejä:
Järvenpää, Leena : Surun portilla (1987)
Raski, Maija : Värssykirja (tästä on olemassa useita painoksia)
Uusi värssykirja (useita painoksia)
Internetistä esim. näiltä sivuilta löytyy runoja ja aforismeja:
http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
http://www.sirolansaatio.fi/riimit.htm
Naisilla on monissa kulttuureissa kautta historian ollut pidemmät hiukset kuin miehillä, mutta he ovat usein peittäneet hiuksensa häveliäisyyssyistä, etenkin mentyään naimisiin. Kristillinen käsitys siitä, että lyhyt tukka sopii miehille ja pitkä naisille, on peräisin Raamatusta Paavalin 1. korinttolaiskirjeestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin länsimaissa tuli vallalle tapa, että miehellä on lyhyt tukka. Miehillä pidettiin lähes ainoana soveliaana sellaista hiustyyliä, jossa korvat jäivät paljaiksi eivätkä hiukset ulottuneet takaa kauluksen päälle. Otsahiustenkin tuli mielellään olla taaksepäin kammatut.
Kirjastojen käytössä olevasta artikkeliviitetietokanta Aleksisista löytyy muutama artikkeli aiheesta:
"Mitä on x, kun x on matemaatikko? - tutkijalehtori Juha Oikkonen, opettaa differentiaali- ja integraalilaskentaa Helsingin yliopistossa"
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, Numero 2002: (5) toukokuu, Sivu(t) 64-71
Mainio matemaatikko - haastateltavana Juha Oikkonen
Yliopisto -lehti, numero 46(1998): 7, Sivu(t) 18-19
Kannattaa ottaa yhteyttä alan yhdistyksiin, vakuutuslaitoksiin, pankkeihin, korkeakouluihin, sosiaali- ja terveysministeriöön.
Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijä (SMFL) ry http://www.smfl.fi Yhdistyksen sivuilta löytyy muun muassa jäsenlehdet vuosilta 2005-2009
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK http...
Tässä muutamia hyviä seikkailukirjoja, jotka ovat jännittäviä, mutta eivät kammottavia.
Eva Ibbotson on kirjoittanut pari historiallista seikkailukirjaa. Virta vie viidakkoon kertoo orvon Maya-tytön seikkailuista Amazonin viidakossa. Kazanin tähti sijoittuu Itävaltaan. Kolmas historiallinen seikkailukirja on Theodore Bellin Aikojen arkku, jossa matkustetaan aikakellolla ajasta toiseen.
Thomas Brezina on kirjoittanut kaksi seikkailusarjaa. Seitsemän tassua ja Penny -sarja kertoo eläinlääkäriasemalla asuvan Pennyn seikkailuista ja Neljän keikka -sarjassa ratkotaan rikoksia. Sally Altschuler on yksi Zone -sarjan kirjoittajista. Zone-sarjassa ratkotaan majakkasaarella tapahtuvia rikoksia ja arvoituksia. Sarjan kirjat ovat lyhyitä ja nopeasti...
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena...
Hei!
Sarjan neljäs osa Inheritance ilmestyy englanniksi 7.11.2011. Suomennoksen ilmestymisestä ei ole kustantaja Tammen sivuilla vielä mitään tietoa. Suomentamiseen menee aika paljon aikaa. Aika usein kirja ilmestyy suomeksi vasta 1-2 vuotta alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Toivotaan että neljäs osa saadaan suomeksi ensi vuonna.
Muotimuksun numero 3/2003 ja Suuren käsityölehden numero 8/2003 sisältävät ohjeita tyttöjen jumppavaatteisiin, myös voimistelupukuun. Ohjeet ovat kaava-arkeilla. Näitä lehtiä ei ole enää saatavilla Hämeenlinnan kirjastosta, mutta Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa niitä näyttäisi vielä olevan.
Eri postimerkkiliikkeistä löytyvät parhaat asiantuntijat arvioimaan postimerkkikokoelmien arvoa. Internetosoitteesta www.filatelia.net/linkit/index_link_fin.html löytyy lista useasta kotimaisesta postimerkkiliikkeestä. Lisäksi alan kirjoissa ja lehdissä on hyödyllistä tietoa. Tällaisia ovat esim. Norma-postimerkkiluettelot ja Suomen Postimerkkilehti.
Tarja Närhi löytyy edelleen Radio Suomen toimittajalistauksesta https://yle.fi/aihe/sivu/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-toimittajat ja juontaa edelleen esim. Iskelmäradiota https://areena.yle.fi/audio/1-4409832 .
Kyseessä varmaankin Ta nea ellinika gia xenous. Pääkaupunkiseudun
aineistotietakannasta http://www.libplussa.fi sopivaa painosta ja saatavuutta etsiessäsi, sinun kannattaa kirjoittaa nimekekenttään ta nea# tai Xenous tai asiasanakenttään kreikan kieli, koska kysisiä kirjoja ja kasettipaketteja on luetteloitu perin vaihtelevin käytännöin. |
|
Verkosta löytyy EU:n virallinen termitietokanta IATE, jossa on luotettavia käännöksiä myös tekniikan alueelta: http://iate.europa.eu/
Myös Sanastokeskus TSK:n termipankki TEPA sisältää tekniikan sanastoa useilla kielillä: http://www.tsk.fi/tepa/
Tekniikan alan saksa-suomi-sanastoja on julkaistu toki kirjoinakin, esimerkiksi Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi : Tekniikan ja kaupan sanakirja (viimeisin laitos 1999), saman tekijän monikielinen Tekniikan perussanakirja (1993) sekä Gummeruksen julkaisema Saksa-suomi : Tekniikan ja kaupan sanakirja (1996).
Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla.
Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
(Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähaun mukaan http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ Minervalla ei ole vielä omaa nimipäivää. Toimiston mukaan nimeä harkitaan almanakkaan, jos se on annettu ensimmäiseksi etunimeksi yli 500:lle lapselle. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? Tammi, 1992. kirjassa on ehdotus, että Minerva voisi viettää nimipäiväänsä samana päivänä Minna, 26.5.
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Useimmiten tällaisten ikiaikaisten fraasien ja sanontojen perimmäistä alkujuurta on vaikeaa tai mahdotonta selvittää - toisin kuin "lentävien lauseiden", jotka taas yleensä ovat selkeästi suoria sitaatteja joltakulta. Myöskään tämän lehmälausahduksen alkuperä ei selviä käytettävissäni olevista lähteistä. Maaseutuympäristössähän ilmaus lienee syntynyt, mutta hakuteokset eivät kerro kuka ensimmäisenä on keksinyt käyttää kyseistä konkreettista ongelmaa kuvaamaan abstraktimpaa tilannetta. Sanonta itsessään kyllä tuntuu kertovan sen, että itse kukin rientää kärkkäämmin pelastamaan pinteestä omaa lehmäänsä kuin naapurin lehmää.
Erkki Karin teos "Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja" kertoo vain ilmauksen merkityksen: oma etu kysymyksessä...
Tätä ikuisuuskysymystä on pohdittu usein mm. erilaisilla internetin keskustelupalstoilla. Varmaa vastausta kysymykseesi ei taida kukaan tietää, sillä luotettavia tilastotietoja kirjojen myyntiluvuista ei ole saatavissa kuin aivan viime vuosikymmeniltä.
Russell Ashin teoksessa "The Top 10 of Everything" (Dorling Kindersley, 1996) on kuitenkin yritetty laatia uskottavalta vaikuttava lista kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista. Kolmen kärjen listalla muodostaa: 1. "Raamattu", 2. Maon "Punainen kirja" ja 3. Websterin "American Spelling Book".
Top 10-lista löytyy kokonaisuudessaan sivulta http://www.ipl.org/div/farq/bestsellerFARQ.html
Russell Ashin teos on suomennettu nimellä "10 kärjessä" (Helsinki Media, 1996).
Nuotit ja sanat (tehty myöhemmin) Lasse Mårtensonin säveltämän Myrskyluodon Maija (Stormkärs Maja) tv-sarjan pääteemaan löytyvät Suuri toivelaulukirja, osasta 5. Myöskin löytyy laajempi nuotti: Mårtenson, Lasse: Stormskärs Maja= Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä : 50 musikstycken, Espoo : Mårtensong, c1996.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Iida” on suomalainen versio muinaissaksalaisesta nimestä ”Ida”. Ilmeisesti tuo nimi on lyhentymä jostakin nimestä – esimerkiksi Idaberga tai Ibuberga –, joka sisältää alkuosan ”ida” tai ”idu”, jonka merkitys on ’työ, toiminta’. ”Iida” ja ”Ida” ovat eläneet Suomessa rinnakkain 1800-luvulta alkaen. ”Ida” on esiintynyt Saksassa jo varhaiskeskiajalla ja Ruotsissakin jo ainakin 1300-luvulta lähtien.
Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa selitystä ei tunnu meiltä löytyvän. Jos haluat tietää enemmän, voit ottaa yhteyttä esim. Kansanrunousarkistoon http://www.finlit.fi/kra/yhteys.htm.
