Olisin itse veikannut ihan muistinvaraisesti sarjakuvataiteilija Tarmo Koivistoa, jonka Mämmilä-sarjan miljöökin on lainattu Orivedeltä. Samaan tulokseen näyttää tulleen myös Wikipedian kaupunkiartikkelin kirjoittaja, joka ei ole Aimo Tukiaisen ja Koiviston lisäksi löytänyt ketään nimeltä mainittavaksi nostettua orivesiläistä (paikkakuntalaisten itse käyttämä muoto). On tietysti aina kovin suhteellista, mitä "kuuluisuudella" tarkoitetaan, mutta ainakaan suomalaisittain ns. valtakunnallisesti tunnettuja orivesiläisiä ei tunnu tämän enempää löytyvän. Orivedellä voidaan asiasta olla toista mieltä, mutta rohkenen olettaa, ettei kysyjäkään sitä näkemystä tarkoittanut.
Heikki Poroila
Hej! Jo det finns en sådan lista/länk. Du hittar den från Vaskis svenskspråkiga sidor när du scrollar ner till Inspiration. I inspirationkarusellen finns länken till Ny finlandssvensk skönlitteratur. Listan är förstås inte fullständig men vi skall försöka uppdatera den så småningom. https://vaski.finna.fi/List/888404
Emme ole kirjastossa lain asiantuntijoita, joten tämä on maallikkotulkinta.
Tieliikennelain 29. pykälässä sanotaan seuraavasti:
"Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä."
Kuvaamaasi tilannetta ei ole erikseen kielletty, joten turvallisen tilan antamisen määrittely jää ajoneuvon kuljettajan vastuulle.
Kansalliskirjaston tietueessa Reino Helismaa on merkitty Fahr-jenkan säveltäjäksi ja sanoittajaksi, tietueessa on lisätietojen kohdalle kirjoitettu, että Helismaan on luultavasti sanoittaja. Jenkka oli Fahr-leikkuupuimuri mainos. Se löytyy Kansalliskirjastossa kuunneltavien tallenteiden lisäksi CD-levyltä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää, joka on useiden kirjastojen kokoelmissa, myös Kouvolan kirjastossa. Sanoja ei löytynyt muuten kuin vain alkua "Tästä se leikkuupuimurilaulu railakkaasti alkaa", joten ne täytyy kuunnella levyltä.
Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Kirja on Camilo José Celan Masurkka kahdelle kuolemalle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Galiciaan ja kyseessä on nimenomaan kyläyhteisön kuvaus.
Ote kirjasta: ”Don Mariano Vilobal, se piereksivä pappi, putosi kellotapulista ja taittoi niskansa /... / -Siinä menee protestanteille! Kuolema Lutherille!”
Tunnusluvun uusinta vaatii käyntiä kirjastossa. Ota myös henkilötodistus mukaasi ja kerro asiasta henkilökunnalle niin saat valita uuden tunnusluvun, joka yhdistetään kirjastokorttiisi.
HelMet-kirjastojen asiakas voi saada varauksensa noutoilmoituksen
(1) postitse (oletus)
(2) sähköpostitse
(3) tekstiviestinä
Sähköposti-ilmoituksen käyttöönotto:
Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun Omat tietoni kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Tekstiviesti-ilmoituksen käyttöönotto:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma...
Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
LTO viittaa lääkärintarkastusohjesääntöön, joka olisi 1939 ollut vuoden 1935 versio. I ei esiinny luokituksessa, eikä myöskään E II -luokkaa ole. Olisiko kyseessä epäselvästi merkitty B II, joka olisi merkinnyt tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättävää II luokan apumiestä? E-merkintä yksinään merkitsi "tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi. "Luokka 68:n merkitys on seuraava:68. Haava vatsalaukussa tai pohjukkaissuolessa, jos se on esiintynyt kroonillisena 3 viimeksikuluneen vuoden aikana ja on lääkärin toteama, -verenvuodot, röntgentutkimus (Ulcus ventriculi, duodeni).
16-sivuisessa kuvakirjassa "Aapinen" (Artko, [1968]) on h-kirjaimen kohdalla teksti: "Hillevi haluaa hiivaleipää ja hunajaa." Kirjassa ei ole mitään tekijätietoja. Kirja on kooltaan 20 cm x 27 cm. Kannessa kolme lasta, koira ja kissa pitelevät ilmapalloja, joissa jokaisessa on yksi kirjain. Kirjaimista muodostuu sana aapinen. Kannen taustaväri on sininen. Kirjassa on koko sivun tai aukeaman täyttäviä värikkäitä piirroskuvia ja kirjaimiin liittyvät lyhyet tavutetut tekstit, esim. a:n kohdalla "Antero ajaa autolla".
Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
"Feliks onnellinen" on käännetty englanniksi nimellä "The tongue of fire". Kirja ilmestyi Lontoossa Putnamin kustantamana v. 1959. Kääntäjä oli nimeltään Alan Blair.
Kirjaa on Pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla enää Pasilan kirjaston varastossa eli Helsingin keskusvarastossa. Se näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä.
Jos korttiisi on liitetty tunnusluku = pin-koodi, voit tehdä varauksen suoraan osoitteessa http://www.helmet.fi
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo...
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
