Heitä oli 62 792 henkeä. Tulos näkyy, kun klikkaat linkin alhaalla olevaa Näytä taulukko-painiketta.https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Kirjaston nuortenosastolta vinkattiin ensialkuun näitä kirjoja, joissa on roppakaupalla fantasiaa, ystävyyttä, rakkautta ja taikuutta:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja, jonka ensimmäinen osa on Morriganin koetukset.
(Morrigan korpin vaiheet velhokoulussa.)
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa
(Hauska ja romanttinen kirjasarjan ensimmäinen osa Ofeliasta, joka on keiju ja haluaa kokea ensisuudelmansa.)
Thomas Taylor: Malamanteri, trilogian ensimmäinen osa
(Aaverannan kaupungissa on Hotelli Nautilus, jossa 12-vuotias Herbert Sitrus työskentelee löytötavaratoimiston hoitajana. Mitä tapahtuu, kun kadonnut onkin
ihminen..)
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas
(Jaanin ja Titin ensimmäinen seikkailu fantasiamaailmassa.)
Mikki Lish...
Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”.
Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä,...
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Haavemaa on alunperin italialainen iskelmä nimeltä Libertà, säveltäjäksi on merkitty Springbock (salanimi) ja Horn, ja sen on suomeksi sanoittanut Turkka Mali.
Etsin kappaletta muun muassa Suomen kansallisdiskografia Violasta, mutta siitä löytyi vain äänitteitä. Myöskään nimellä Libertà en löytänyt nuottijulkaisua.
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä...
Räjähdyksen jälkeen tehtiin kokeita ja tutkimuksia, joiden perusteella räjähdyksen lähtökohta oli patruunoiden latausrobotti ja vielä tarkemmin joko robotin ruudittajan annostelusylinterin annostelukuppi tai annostelusylinterin tiivisterengasura. Patruunoissa käytetyn ruudin palaminen muuttui räjähdykseksi ja jatkui syöttöputkiston kautta ruutiullakolle. Ruuti on voinut syttyä hankauksen, kitkalämmön, iskun tai pintapaineen seurauksena. Annostelukupista löytyi myös painaumia, jotka saattaisivat viitata siihen, että sinne olisi joutunut vieras esine, joka olisi voinut vaikuttaa ruudin syttymiseen.Jos syttymispaikka oli annostelusylinterin tiivisterengasura, on mahdollista, että hylsyn suun supistuspuikot osuivat hylsyelementtiin ja...
Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä Turun kaupunginkirjastossa tai jossakin toisessa Vaski-kirjastossa. Kirjastossa voimme tarkistaa vanhan salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tätä leikkilaulua on kysytty palstalla aikaisemminikin. Vastaus kuului näin:
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Vastattu 2005
Suuri joululaulukirja löytyy Anders-kirjastojen kokoelmista.
Hei!
Kirjastoammattilaisten kelpoisuusvaatimukset löytyvät Kirjastoasetuksesta 1078/1998 4 §(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981078). Tämän mukaan
kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Ammattikorkeatutkintosi + informaatiotutkimuksen perusopinnot (25op) + aineopinnot( 35op) antavat sinulle pätevyyden...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,...
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "...
Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
Netissä on lukuisia erilaisia nuorille suunnattuja sivustoja, joissa voit tutustua uusiin ihmisiin. Esimerkiksi mikäli harrastat jotain, voit yrittää löytää sivustoja, joissa liikkuu samoista aiheista kiinnostuneita nuoria. Sivustoilla on usein keskustelupalstoja, joiden kautta voit yrittää ottaa kontaktia muihin nuoriin.
Mikäli etsit esim. kirje/meiliystäviä, sellaisiakin sivustoja löytyy. Suomalaisista nettifoorumeista mm. suomi24.fi -palvelusta löytyy palsta, jonka kautta voit etsiä oman ikäisiäsi ystäviä.
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm
Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
