Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,...
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "...
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm
Arkitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka perustuu sekä omiin välittömiin havaintoihin ja kokemuksiin että uskomuksiin, kulttuuriseen traditioon ja auktoriteeteilta perittyihin ajatuksiin. Tieteelliseen tietoon verrattuna sillä on selkeitä heikkouksia. Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia ovat havaintojen epäluotettavuus ja valikoivuus, liiallinen yleistäminen, epäjohdonmukaisuus, logiikan puute, lyhytjänteisyys ja asioiden irrottaminen yhteyksistään. Tieteellisen tiedon kriteereitä puolestaan ovat pitävät perustelut ja avoimuus niiden kriittiselle tarkastelulle sekä se, että tieto on aina voimassa vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan. Tieteellisen tiedon takeeksi ei siis riitä auktoriteetti tai perinne.
Arkitiedon ja tieteellisen tiedon...
Kyse on trehaloosi-intoleranssista eli sienisokerin imeytymishäiriöstä. Wikipedian mukaan se on vaiva, joka ilmenee ruoansulatuselimistön kyvyttömyytenä hajottaa trehaloosia eli sienisokeria.
Ikävä kyllä Wikipedian mukaan muuta hoitoa ei ole kuin sieniä sisältävien ruokien välttäminen. Koko ikänsä sieniä harrastanut ystäväni sanoo, että intoleranssista voi parantua vuosien myötä.
Sienisokeria on kaikissa sienissä, mutta sitä on niissä eri määriä. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtyminen sieniin, joissa sitä on vähemmän.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.
Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).
Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.
1. Wieneliläisklassismilla tarkoitetaan 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun klassismin kaudella vaihetta, jollloin suuntauksen tyylilliset piirteet olivat selkeimmillään Wienissä vaikuttaineiden säveltäjien tuotannossa.
Mozartin, Haydnin ja Beethovenin lisäksi kaupungissa vaikuttaineisiin tuon aikakuden säveltäjiin kuuluvat mm. Haydnin veli Michael Haydn, Christoph Willibald Gluck, Carl Ditters von Dittersdorf, Domenico Cimarosa sekä Johann Nepomuk Hummel. Muuallakin Euroopassa sävellettiin toki samoihin aikoihin klassismin tyyli-ihanteiden mukaisesti.
2. Elektroakustisella musiikilla tarkoitetaan musiikkia, joka on 1900-luvun alusta lähtien tuotettu ei-perinteisillä instrumenteilla eli lähinnä sähköisten instrumenttien avulla - ensiksi...
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Kuun kierron vaikutuksesta kasveihin löydät tietoa biodynaamista viljelyä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista. Tässä muutama esimerkki:
1) "Kosmiset rytmit ja viljely - kronobiologian perusteita" / toim. Kari Järvinen. Helsinki : Biodynaaminen yhdistys, 1997. ISBN 951-9442-20-0
2) Roinila, Pirkko: "Tiedon uusilla teillä - Biodynaamisen viljelyn tutkimus", 2000. ISBN 951-9442-28-6 . Teoksen sivuilla 37-40, luvussa "Rytmit ja konstellaatiot tutkimuskohteena" esitetään tutkimustietoa aiheesta.
3) Vuosittain ilmestyvä "Luontopäiväkirja", jota kustantaa Biodynaaminen yhdistys.
4) Klett, Manfred: "Auringon ja kuun keskellä". Kalenterien käyttöä biodynaamisessa viljelyssä käsittelevä artikkeli. Demeter, 1993 : 1, s. 16-17.
5) Virkkunen,...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www....
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Helsingin kaupungin työntekijöitä.
Korona-tilanteen vuoksi useat Helsingin kaupungin työntekijät ovat siirtyneet tilapäisesti uusiin tehtäviin erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalle sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä muun muassa koronajäljitystehtäviin. Tällä hetkellä henkilökuntaa on esimerkiksi koronarokotuspuhelinpalvelussa. Henkilökuntaa ei ole lomautettu.
Toimialojen välisiä henkilöstösiirtoja koordinoi Osaajapankki. Siirrot ovat siis tilapäisiä ja kestävät enintään kahdeksan viikkoa, mikäli toisin ei sovita.
Voit lukea aiheesta lisää esimerkiksi täältä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupungin-tyontekijoita-…
https://yle.fi/uutiset/3-11692467
Taskukirjasto on Helmet-kirjaston käytössä oleva mobiililaitteissa toimiva sovellus. Taskukirjastossa voi etsiä kirjaston kokoelmista, tehdä varauksia ja sitä voi käyttää kirjastokorttina. Taskukirjaston voi ladata iOS- ja Android-laitteille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/content/3547/23
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
