"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "...
Tässä pari osoitetta internetissä: www.emgs.net/index.htm tietoa, suomi-englanti-suomi kielenkääntöohjelmasta; www.word2word.com/dictionary.html, englanniksi tietoa sanakirjoista ja käännösohjelmista. TranSmart-nimisestä konekäännösohjelmasta (suomi-englanti) on tietoa sivulla www.ravenholm.fi/tuotteet/2_2_6_1705.htm
Eurotranslator.netin sanakirjapalvelun kielivalikoimassa on sekä suomi että turkki (www.eurotranslator.net). Näiden lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuottamasta aihehakemistosta www.makupalat.fi hakusanan kielitiede > sanakirjat.kielenkääntäjät alta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä linkkejä.
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm
Arkitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka perustuu sekä omiin välittömiin havaintoihin ja kokemuksiin että uskomuksiin, kulttuuriseen traditioon ja auktoriteeteilta perittyihin ajatuksiin. Tieteelliseen tietoon verrattuna sillä on selkeitä heikkouksia. Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia ovat havaintojen epäluotettavuus ja valikoivuus, liiallinen yleistäminen, epäjohdonmukaisuus, logiikan puute, lyhytjänteisyys ja asioiden irrottaminen yhteyksistään. Tieteellisen tiedon kriteereitä puolestaan ovat pitävät perustelut ja avoimuus niiden kriittiselle tarkastelulle sekä se, että tieto on aina voimassa vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan. Tieteellisen tiedon takeeksi ei siis riitä auktoriteetti tai perinne.
Arkitiedon ja tieteellisen tiedon...
Kyse on trehaloosi-intoleranssista eli sienisokerin imeytymishäiriöstä. Wikipedian mukaan se on vaiva, joka ilmenee ruoansulatuselimistön kyvyttömyytenä hajottaa trehaloosia eli sienisokeria.
Ikävä kyllä Wikipedian mukaan muuta hoitoa ei ole kuin sieniä sisältävien ruokien välttäminen. Koko ikänsä sieniä harrastanut ystäväni sanoo, että intoleranssista voi parantua vuosien myötä.
Sienisokeria on kaikissa sienissä, mutta sitä on niissä eri määriä. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtyminen sieniin, joissa sitä on vähemmän.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä.
Lähteet:
Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958)
Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962
Harrastelijat ovat tehneet elokuvia ilman perinteistä filmiä jo ainakin 1980-luvulta asti, jolloin kuluttajille suunnatut, erilaisia nauhaformaatteja käyttävät videokamerat yleistyivät. Analogisten nauhojen rinnalle tulivat 90-luvulla digitaaliset nauhaformaatit. 2000-luvulla siirryttiin teräväpiirtoformaatteihin, joiden resoluutio oli lähempänä filmin kuvanlaatua. 2010-luvulla muistitilan ja tietokoneiden prosessoritehon kasvu mahdollisti laadukkaan kuvauksen entistä pienemmillä laitteilla. Monet ammattimaiset elokuvatekijätkin ovat kuvanneet kaupalliseen levitykseen tarkoitettuja elokuviaan tavallisilla järjestelmäkameroilla tai matkapuhelimilla.
Lisäksi kuvatun materiaalin jälkikäsittely on helpompaa, kun se on alusta alkaen tiedostona...
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Mahdollisesti siksi, että tällaista kirurgisten maskien uudelleenkäyttötarvetta ei varmaankaan ole aikaisemmin ollut, ainakaan näin yleisesti. VTT:n tiedotteesta saa sen käsityksen, että ennen koronapandemiaa ei Euroopassakaan ollut tällaista tutkittu, koska tutkimuksen on tilannut Euroopan unionin tautien ehkäisyyn keskittyvä ECDC,
VTT:n tiedote, https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-selvitti-ovatko-k…
ECDC, https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/options-decontamination…
Lisätietoa maskitutkimuksista voisi ehkä saada VTT:stä, https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot. Verkosta englannin kielellä löytyy lähinnä materiaalia pandemian ajalta, pohdintoja ja erilaisia...
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
3,5":n levykkeitä lukevia asemia löytyy tällä hetkellä ainakin Malmin, Oodin, Sellon ja Malminkartanon kirjastoista. Malmilla ja Sellossa on kotiin lainattavia asemia, muut on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön.
Levykeasemat
Kuun kierron vaikutuksesta kasveihin löydät tietoa biodynaamista viljelyä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista. Tässä muutama esimerkki:
1) "Kosmiset rytmit ja viljely - kronobiologian perusteita" / toim. Kari Järvinen. Helsinki : Biodynaaminen yhdistys, 1997. ISBN 951-9442-20-0
2) Roinila, Pirkko: "Tiedon uusilla teillä - Biodynaamisen viljelyn tutkimus", 2000. ISBN 951-9442-28-6 . Teoksen sivuilla 37-40, luvussa "Rytmit ja konstellaatiot tutkimuskohteena" esitetään tutkimustietoa aiheesta.
3) Vuosittain ilmestyvä "Luontopäiväkirja", jota kustantaa Biodynaaminen yhdistys.
4) Klett, Manfred: "Auringon ja kuun keskellä". Kalenterien käyttöä biodynaamisessa viljelyssä käsittelevä artikkeli. Demeter, 1993 : 1, s. 16-17.
5) Virkkunen,...
Ruotsin laki tuli Suomessa käyttöön vasta 1347 voimaan tulleen Maunu Eerikinpojan maanlain myötä. Aiemmin, vaikka maa Ruotsin vallan alla olikin, Suomessa sovellettiin tapaoikeutta ja Ruotsissa paikallisia maakuntalakeja. Vuonna 1442 säädettiin Kuningas Kristofferin maanlaki. Näistä laeista oli pitkään olemassa vain käsinkirjoitettuja kopioita. Ensimmäiset suomenkieliset maanlakien käännökset syntyivät vasta 1500-luvulla.
Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelusta löytyvät Kuningas Kristofferin maanlain varhaiset suomennokset: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lait_coll_rdf.xml. Helpommin luettavassa muodossa nykykielellä se on julkaistu Martti Ulkuniemen suomentamana kirjana Kuningas Kristoferin maanlaki 1442 (...
Auringon keskietäisyys maasta on noin 150 miljoonaa kilometriä. Erään laskelman mukaan maan keskilämpötila nousisi noin 42 celsiusasteeseen, jos olisimme 50 gigametriä eli 50 miljoonaa kilometriä eli noin kolmanneksen lähempänä aurinkoa. Viimeistään tässä vaiheessa meret luultavasti kuivuisivat ja elämä kävisi muutenkin mahdottomaksi, mutta luultavasti jo paljon pienemmän kirimisen jälkeen.
Samaa kaavaa voi halutessaan käyttää myös maksimietäisyyden laskemiseen, vaikkapa sillä oletuksella, että maan keskilämpötila olisi 10-15 astetta.
Wikipedian mukaan aurinkoenergiasta vain noin 0,008 prosenttia päätyy ihmiskunnan käyttöön. Se, miten paljon sitä missäkin käytetään, riippuu tekniikasta, reusrsseista ja...
Kannattaa kysyä Helsingin kaupungin digituesta, joka toimii myös etänä.
https://digituki.hel.fi/fi/
Ilmaiseen Open Office ohjelmistoon kuuluu myös tekstinkäsittelyohjelma.
https://open_office.fi.downloadastro.com/
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
Laulun sanat löytyvät monista joululaulukirjoista. Neljännessä säkeistössä lauletaan "mennä tonttuset voi ilomielin" ja kolmessa ensimmäisessä "tulla tonttuset voi ilomielin".
Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".
Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
Kirjastossa on monenlaisia työtehtäviä, riippuen toki kirjaston koosta. Isommissa kirjastoissa voi asiakaspalvelussa suuntautua esim. lapsiin tai nuoriin tai vanhuksiin. Hankintaa ja luettelointia tekevät seuraavat uutta kirjallisuutta ja päättävät mitä kirjastoon tilataan ja sen jälkeen saattavat aineiston lainauskuntoon. Kokoelman huoltoon, eli esimerkiksi vanhentuneiden teosten poistamiseen osallistuu ainakin meillä lähes koko henkilökunta jollain tavalla. Ohjaaminen ja opastaminen on myös osa asiakaspalvelutyötä. Kirjastossa käy lapsiryhmiä tutustumassa kirjaston toimintaan, kaikenikäisiä opastetaan käyttämään esimerkiksi e-aineistoja, vanhemmille voidaan antaa digitukea. Myös aikuisryhmiä käy tutustumassa kirjastoon. Tapahtumatuotanto...
