Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa...
Laulukirjoissa Matalan torpan balladissa on useimmiten 13 säkeistöä, joista viides kuuluu näin: Hevonen on musta kuin tiikerikissa / ja aisat on katajasta. / Ei mistään saa niin nättiä heilaa / kuin majasta matalasta.
On aivan mahdollista, että levytyksissä säkeistöistä on valittu mukaan vain osa, jolloin sanoituksia on voitu muuttaa ja säkeistöjä ikään kuin yhdistää.
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Tässä Nelonen Median tuottajan vastaus:
Haluatko miljonääriksi -sarjan jaksoja ja esiintyjiä ei esitetä aina televisiossa siinä järjestyksessä kuin missä heidät kuvataan.
Kyseessä on viihdyttävä ja jännittävä ohjelma, ja katsojia palvellaan ja mielenkiintoa pidetään yllä sillä, että jokaisessa jaksossa nähdään niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin sopivassa järjestyksessä.
Se, miten kilpailijat kisassa menestyvät on täysin heidän omaa ansiotaan. Tähän mikään ulkopuolinen taho ei puutu tai siihen vaikuta. Ainoastaan leikkauspöydällä voidaan muuttaa esiintyjien esiintymisjärjestystä ohjelmassa.
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne.
Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/
Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.
Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken...
Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoja. Mahdollisuus antaa tähtiä ja arviointeja ovat Helmetin yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat suositella kirjoja toisilleen. Tähtiä ja arviointeja ei voi siirtää Helmetistä muihin tietokantoihin. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin ja eri tietokantaan, joten arviot annetaan siellä.
Helmet: ohjeita https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#arviointitahdet
Yksittäisen kirjailijan saamat prosenttiosuudet eivät ole julkista tietoa, mutta esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto lähtee siitä, että kirjailijan on saatava vähintään 21% ns. kustantajan nettohinnasta. Suomessa on kuitenkin sopimusvapaus, joten kirjailija ja kustantaja voivat sopia tätä alhaisemmasta tai korkeammasta osuudesta vapaasti.
Sillä, onko kysymys kirjaston vai jonkun muun ostaman kirjan hinnasta, ei suoranaisesti ole tekemistä kirjailijan saaman korvauksen kanssa, sillä edellä mainittu kustantajan nettohinta on kirjakaupan hinnoista riippumaton.
Lienee selvää, että aloittelevat kirjoittajat eivät saa yhtä hyvää sopimusta kuin sellainen kirjailija, joka on kustantajalle pystyvänsä tekemään hyvin myyviä kirjoja.
Heikki Poroila
Suomessa koulu on alkanut melko pitkään sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Alkuvuonna syntyneet ovat siis melkein 8 vuotiaita, kun syyslukukausi loppuu. Osa taas on 6 vuotiaita, kun koulu alkaa. He täyttävät 8 syyslukukauden aikana. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus
Perusopetuslaki vuodelta 1998 sanoo:"Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628#Pidm45237816017040
8.8.2018 YLE uutiset on toimittanut koosteen koulunkäynnistä eri...
Tiedossamme ei ole kuinka suuren painoksen kirjan kustantaja Into kustannus on alkuun teoksesta ottanut. Nykyään kustantajat siirtyvät enenevästi tarvepainatukseen eli varastoja ei välttämättä täytetä heti suurella painosmäärällä. Painoksen suuruutta voi tiedustella kustantajalta.
Ylen verkkoartikkelin mukaan 100.000 kappaleen painokseen on kaadettava yli 400 vankkaa puuta. Paperia kuluu 45 tonnia eli 100 rullaa. Paperipuuksi kaadetaan yleensä harvennushakkuista saatavaa kuitupuuta. Järeistä tukkipuista sahatavaraksi kelpaamaton osa päätyy myös sellukattilaan. Esimerkin 100 000 niteen painos on huomattavan suuri, tavallinen tietokirjan painos on alkuun ehkä muutamissa tuhansissa.
https://www.ts.fi/kulttuuri/427776/Kustantamot+...
Kysymykseen on vastattu 13.2.2007, kysy fi-sivustolla.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-nimbus
"Sanalla 'nimbus' (lat.) on useita merkityksiä:
1. pilvi, sumu, usva
2. sadekuuro
3. sädekehä
4. kuuluisuus, maine
Lähde: Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja WSOY, 2000
Latinan kielen sanakirjasta löytyvät nämä merkitykset:
1. pilvi, pilvet
2. (kuv.) taaja, parvi, joukko
3. rankkasade, sadekuuro, rajuilma, myrsky
Lähde: Streng, Adolf V.: Latinalais-suomalainen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992"
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
Unilelu löytyy kokoelmasta "Tähtipumppu" (WSOY, 1992) ja Kauhu ja Onni kokoelmasta "Muusa" (WSOY, 1994). Kauhu ja Onni on muuten yksittäisen runon nimi, kyse ei siis ole kahdesta erillisestä runosta.
