Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Rokotteita on erilaisia. Monet niistä sisältävät taudinaiheuttajia joko tapettuina tai elävinä, mutta heikennettyinä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa nämä rokotteissa olevat antigeenit ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Tietoa tämäntyyppisistä rokotteista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/…-.
Osa uusista covid-19-rokotteista perustuu uuteen lähetti-RNA-teknologiaan. Silloin rokote ei sisällä lainkaan virusta tai sen osia, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Näin syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan....
Keskikirjastojen kokoelmissa on hyvin laaja kokoelma CD:lle tallennettuja äänikirjoja. Pääset lainaamaan niitä heti, kun kirjasto aukeavat. Aineiston varaaminen verkossa on jo mahdollista.
Löydät Keskikirjastojen äänikirjat kirjoittamalla hakuun "äänikirjat". Tulossivun oikeassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata hakua esimerkiksi kielen, kirjallisuuden lajin tai vaikkapa tekijän mukaan.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Ainakaan Kansallisarkiston arkistointiohjeissa otsonia ei suositella käytettäväksi arkistoaineiston puhdistamiseen, sillä se hapettaa paperia voimakkaasti. Hapettuminen voi johtaa paperin kellastumiseen, happamoitumiseen ja lopulta haurastumiseen sekä muutoksiin merkintäaineissa.
Lisätietoa: https://arkisto.fi/fi/palvelut/saeilyttaeminen/ohjeet-homeisen-aineisto…
Kyseessä on varmaankin unkarilaisen Ferenc Törökin vuonna 2017 valmistunut elokuva nimeltä 1945, joka esitettiin Yle Teemalla 27.1.2021.
Elokuvasta ei ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoissa. Elokuva ei valitettavasti ole enää katsottavissa Yle Areenassakaan.
Sinun kannattaa lähettää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://areena.yle.fi/1-50484143
https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1586299
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
Fuitti-sanaa en löytänyt sellaisenaan käytettävissäni olevista lähteistä. Karjalan murteen sanastoista sen sijaan löytyy sana vuitti, joka tarkoittaa osuutta jostakin. Osakas on puolestaan vuittiniekka. Voisikohan olla kyse samasta sanasta?Lähteet:Kirjallizussanasto (suomi–suvikarjala) - Karjalan kielen elvyttäminenMarkianova, Ljudmila ja Pyöli, Raija: Suomi-Karjala -sanakirja https://www.karjalansivistysseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2021/04/Markianova-Pyoli-sanakirja-suomi-karjala.pdfHerajärviseura: Microsoft Word - herajarven_alueen_sanontoja.docx
Seuraavan linkin mukaan junalla pääsee Bluewater ostoskeskukseen ainakin seuraavilta asemilta: Charing Cross, Waterloo East, London Bridge sekä Canon Street asemilta. Junista jäädään poist Greenhithe asemalla. Asemalta matkaa jatketaan sukkulabussilla (Fastrack bussilla,linja/service B). Junat kulkevat viidentoista minuutin välein. Lippua ostettaessa on manittava, että matkan kohde on nimenomaan Bluewater, jolloin lipun hintaan sisältyy myös sukkulabussin hinta.
http://www.bluewater.co.uk/home/welcome/how-to-get-here/by-train
Werner Nicolai Ekman s. 15.5.1893 Rantasalmella k.3.10.1968 Seinäjoella.Ekman kuului Flyktskytteklubbeniin Helsingissä sekä Seinäjoen Ampujiin ja hän oli perustamassa Seinäjoen Metsästäjät ry:tä.
Pariisin Olympialaisissa v. 1924 hän voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa pronssia ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui 11.
PM- kisoissa Kristianiassa (nyk. Oslo) v.1922 ja v. 1931 hän oli kisaedustajana. (lähteessä ei mainintaa sijoituksesta)
http://www.nordicshootingregion.com/nsr-history.html
MM –kisoissa Helsingissä v.1937 Werner Ekman voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa kultaa.
Lähde: Suuri olympiateos: Urheilukunniamme puolustajat / [tekstit ja toimitus:] Markku Siukonen : Jyväskylä, 2001.
Sukunimiopas: Suojatut sukunimet on viimeksi ilmestynyt vuonna 1994. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjaa vielä saa lainaan. Jos sitä ei löydä omasta kirjastostasi, voit pyytää kirjaa kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Nykyään sillä tosin ei enää ole entisenlaista käyttöä, vaan nimilaki suojaa kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet. Toisen sukunimen voi ottaa käyttöönsä vain erityisestä syystä, jollainen on vaikkapa se, että sukunimi on ollut esivanhempien käytössä. Jos haluaa vaihtaa nimensä muuksi kuin suvun käytössä olleeksi, on keksittävä kokonaan uusi nimi.
Alla linkki Nimilakiin ja Ylen uutinen aiheesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
http://yle.fi/uutiset/...
Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Vaski-kirjastoihin kuuluvat:
Turun kaupunginkirjasto
Kaarinan kaupunginkirjasto
Kustavin kunnankirjasto
Laitilan kaupunginkirjasto
Liedon kunnankirjasto
Maskun kunnankirjasto
Mynämäen kunnankirjasto
Naantalin kaupunginkirjasto
Nousiaisten kunnankirjasto
Paimion kaupunginkirjasto
Pyhärannan kunnankirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Ruskon kunnankirjasto
Salon kaupunginkirjasto
Sauvon kunnankirjasto
Taivassalon kunnankirjasto
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Vehmaan kunnankirjasto
Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös...
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Meillä ei ole myynnissä olevista kirjoista listoja. Syksyllä mahdollisesti järjestämme suuremman myyntitapahtuman, mutta myytävistä teoksista emme pidä listaa. Pääkirjastolla on myöskin myyntihyllyt uutuusalueen huoltoväylän puoleisessa päädyssä lähellä hissiä. Sielläkin on myös kirjallisuutta sekä muuta aineistoa kuten levyjä ja lehtiä, mutta näistä ei pidetä kirjaa mitä siellä on. Tämä käytäntö on kirjastoissa muuallakin.
Ruotsin eurovaalitulos ei ole vielä varmistunut, joten tämä vastaus perustuu alustavaan tulokseen. SVT:n vaalikoneeseen annettujen vastausten mukaan Ruotsin pohjoisin europarlamentaarikko olisi vasemmistopuoluetta edustava Jonas Sjöstedt. Hän on ilmoittanut kotikunnakseen Uumajan, joka sijaitsee Kokkolan korkeudella.Lähde: Här är dina EU-parlamentariker (SVT): https://www.svt.se/nyheter/inrikes/har-ar-dina-eu-parlamentariker (klikkaamalla valittujen kuvia avautuu tietolaatikko, jonka lopussa on linkki ehdokkaan vastauksiin vaalikoneessa. Sieltä löytyy ilmoitettu kotikunta).Ruotsin virallinen vaalitulospalvelu: https://www.val.se/
Oulun pääkirjastosta ja lähikirjastoista löytyy suomennettuja runokokoelmia esimerkiksi William Wordsworthilta, Lordi Byronilta, P. B. Shelleylta ja John Keatsilta. Kirjailijoiden nimiä klikkaamalla pääset teosten saatavuustietoihin.
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
