Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten...
Voisit kokeilla esimerkiksi näitä:
- Aho: Cheertytöt-sarja (1. osa Kaikki menee Jessiina!)
- Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
- Han: Pojille, joita joskus rakastin
- Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko
- Kuronen: 4 x 100
- Luhtanen: Totuus Tarusta -sarja (1. osa Täydellisen mokaamisen taito)
- Shepard: Valehtelevat viettelijät -sarja (1. osa Kaivattu)
- Wickström: Meidän jengin Zlatan
Ei tarkasti mutta jotain samankaltaista on Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Emilia ja kaksoset(ilm. 1981). Siinä on Emilian ja isän kertomus kaksospojista, jotka veneilevät lammeksi muuttuneessa kylpyammeessa - joten likaantunut vesi voidaan poistaa viemäriin. Uudessa puhtaassa vedessä voi lammen runsas eläimistö elää onnellisena.
Voisiko kyse olla tästä kirjasta?
Tarkoitatko runoa, jossa sanotaan: "...olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä/istumaan tavaratalon rappuselle/syömään tötteröjäätelöä"?
Tämä on Helena Anhavan runo. Varsinaista nimeä runolla ei ole, mutta se alkaa "Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi".
Runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Anhava: Runot 1971-1990, sivulta 107.
Oman mielen mukaisia nettisivustoja löytynee parhaiten googlaamalla. Esimerkiksi Runosydän.net -sivustolla julkaistaan nimellä kirjoitettuja runoja.
Kiuruveden sotaveteraaneista on olemassa veteraanimatrikkeli, josta löytyy henkilötietoja ainakin talvi-, jatko- ja Lapin sodan osalta.
Kaikkonen, E. (toim.) (2018). Sodan vuodet 1939-1945: Kiuruvetiset II maailmansodassa : historiaa ja matrikkeli. Kiuruvesi: Kiuruveden Rintamamiesveteraanit ry.
Kiuruveteläisistä sodissa kaatuneista saa listauksen Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Tarkemmin eritellyt miesmäärät voivat olla haasteellisia selvitettäviä. Ellei tietoja ole koottu esim. em. veteraanikirjaan tai paikallishistoriikkeihin, selvittely saattaa vaatia arkistotyötä.
Kansallisarkistossa säilytettävät kutsuntaluettelot ovat tähän tarkoitukseen erityisen hyödyllisiä.
Äänikirjojen lainaaminen onnistuu kyllä. Valkeakosken kirjastossa on pienehkö kokoelma lainattavia cd-äänikirjoja. Myös muissa PIKI-kirjastoissa on lainattavia cd-äänikirjoja. Voit kysyä kirjastosta apua oikean hyllyn löytämiseksi. Kirjaston cd-äänikirjat lainataan PIKI-kirjastokortilla.Jos tarkoitat digitaalisia äänikirjoja, niin niitä voit lainata kansallisesta E-kirjastosta. E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella selaimella. E-kirjasto-sovellus otetaan käyttöön vahvan tunnistautumisen eli pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Lisätietoa E-kirjastosta.Mikäli tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden...
Hei!
Paras tapa saada tietoa kirjastojen tarjonnasta on mennä jonkun suuren kirjaston kotisivulle, ja katsoa sieltä mitä kirjastolla on tarjolla. Kirjastojen kotisivut löytyvät yleensä kaupunkien kotisivuejn alta, esim. www.tampere.fi, www.ouka.fi, www.turku.fi, www.vaasa.fi.
Myös suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen portaali sisältää tietoa kirjastoista; sieltä löytyy kohdasta "kirjastoala" valtava määrä alan tietoa. Kotisivujen osoite on www.kirjastot.fi.
Kirjastoa käsittelevät kirjat on yleensä luokiteltu luokkaan 02.; voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon katsomaan, jos tästä luokasta löytyisi sinulle kirjallisuuta.
Uusia kirjastoalaa käsitteleviä kirjoja ilmestyy vuosittain, uusin kattava teos on KIRJASTOJEN VUOSISATA: Yleiset...
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan mokoma tarkoittaa samaa kuin sellainen; mainio; mitätön, ruoja.Eri murteissa on käytetty myös sanoja mukoma ja mukama sekä mogumane (kummallinen)Johdettu samasta pronominivartalosta mo- kuin moinen. Vaihtelu mokoma/mukama viittaa myös siihen, että pronominivartalot mo- ja mu- ovat samalähtöisiä.Muu; toinen, muunlainenLähteet: Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja, SKS 1995https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5799aa36835dc62b4…
En valitettavasti onnistunut löytämään kyselemääsi tilastoa. Suomen lain mukaan testamenttia ei tarvitse rekisteröidä eikä niistä siis ole yhtenäistä tietokantaa. Valtionkonttorin sivulta löysin tiedon siitä, että noin 60 % ilman perillisiä kuolleista on tehnyt testamentin. Tietoa siitä, kuinka moni kaikista suomalaisista on tehnyt testamentin tai kenelle, en onnistunut löytämään.
https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/perillisitta-kuolleiden-jaamistot/
Yleishyödyllisten järjestönen edustajat arvioivat, että testamenttilahjoitusten määrä lisääntyy lähivuosina. https://yle.fi/uutiset/3-10176991
Jos asia kiinnostaa, kannattaa ehkä kysellä mahdollisia tilastotietoja Valtionkonttorista tai Veronmaksajien keskusliitosta....
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen...
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Kappale on Heikki Huttusen säveltämä "Turhaan enää norkoilet". Sen levytti Irina Englund vuonna 1970 Love Recordsille.Turhaan Enää Norkoilet (Remastered) - YouTube
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteessä mainitaan, että menetät lainausoikeuden, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Biarritz esiintyi kollegan muistikuvan mukaan radion ulkomaan merisäätiedotteissa. Valitettavasti emme löytäneet klippejä emmekä viitteitä RITVA-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/ tai Yleltä, jonka Elävään arkistoon on tallennettu otteita merisäästä kotimaassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klas….
Asiasta voisi saada enemmän tietoa Ilmatieteen laitokselta, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot.
Hei
Keskustelimme kysymyksestäsi paikallisen sukututkijan kanssa ja tulimme seuraavaan lopputulokseen. On useita mahdollisuuksia miksi syntymäpäivät ovat eriävät eri lähteissä. Tämä on nimittäin melko yleistä. Jotta varma syy selviäisi olisi verrattava näitä kahta lähdettä keskenään käsialojen kannalta, sekä selvitettävä kuka asian on kirjannut ylös ja missä olosuhteissa. Asian selvittämiseksi täytyisi tehdä lisätutkimusta.
Melko varmaa on kuitenkin, että Venäjällä vielä tuolloin käytössä ollut Juliaaninen kalenteri ei ole pääsyyllinen asiaan. Se on kuitenkin voinut sotkea asiaa, jos syntymäpäivää on yritetty muuttaa Gregoriaaniseen kalenteri muotoon syntymäpäivän ylös kirjaamisvaiheessa. Virallisissa dokumenteissa oli...