"Jokaisenoikeudella saa telttailla siellä, missä liikkuminenkin on sallittua. Taajamissa maankäyttö rajoittaa huomattavasti tätä oikeutta, koska telttailusta ei saa aiheutua ”vähäistä suurempaa haittaa”. Tämä tieto sekä lisää tietoa telttailusta ja jokaisenoikeuksista löytyi osoitteesta: https://useinkysyttya.ymparisto.fi/Tietoa aiheesta löytyy myös Ympäristöministeriön sivulta https://ym.fi/jokaisenoikeudet.
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla. Sitä ennen maalla toimivat kunnanlääkärit ja kaupungeissa kaupunginlääkärit. Lääkärinviran olemassaolosta ja hoidosta säädettiin lailla. Laki velvoitti jokaisen kunnan, kauppalan ja kaupungin järjestämään alueelleen lääkärinpalvelut julkisin varoin. Kuntien velvollisuuksiin kuului järjestää myös riittävä määrä kätilöitä, terveyssisaria/ sairaanhoitajia ja koululääkäreitä. Lisäksi sairaalapaikkoja tuli jokaisella kunnalla olla käytettävissään tietty määrä asukaslukua kohti. Lähde: Terveydenhuollon historia, Gummerus, 1992
Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta
Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan:
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html
Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja:
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/
Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:
https://peda.net/...
Monilla kouluilla, luokilla, asumisyksiköillä yms. on yhteisiä kirjastokortteja eli laitoskortteja. Tekin voitte siis hyvin hankkia sellaisen. Se työntekijä, joka teistä hankkii kirjastokortin, merkitään kirjastorekisteriin takaajaksi. Takaajalla täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukanaan, kun hän käy kirjastossa hankkimassa kortin. Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan. Kortin voimassaoloaikaa voi kyllä jatkaa, mutta takaajan tiedot sekä osoitetiedot tarkistetaan vuoden välein. Laitoslainoista ei peritä myöhästymismaksuja. Muuten laitoskorttia voi käyttää aivan kuin henkilökohtaiskirjastokorttiakin. Saatte korttiin liittyvän pin-koodin, jolla voitte varata aineistoa. Korttia voi käyttää kaikissa Helmet-...
Sanelma on ilmeisesti Anelma-nimestä syntynyt suomalainen nimi. Anelma on muodostettu anoa-verbistä, ja se on annettu ensimmäisen kerran vuonna 1906. Anelma otettiin almanakkaan v. 1929, Sanelma v. 1973.
Vanhoja ja uusia nimiä löytyy nimikirjoista, esim. yllä lähteenä käytetty Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) tai Kustaa Vilkunan Etunimet (Otava, uusin painos 2005).
Vanhoja etunimiä Internetissä:
Almanakasta poistetut etunimet Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisesta_nimip%C3%A4iv%C3%A4…
Vanhoja nimiä Historismi.net -sivuilla: http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/nimetsivu.html
Suomalaisia muinaisnimiä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet#Tytt.C3.A4rien_nimi.C3...
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan tiedä, mutta jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä siihen vastausta.
Helppokäyttöinen on -inen-loppuinen yhdysadjektiivi eli kaksiosainen adjektiivi. Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uuden kielioppaan (2007) mukaan sanaa voidaan taivuttaa komparatiivissa sekä muodossa helpompikäyttöinen että helppokäyttöisempi. Vain merkitykseltään erikoistuneista adjektiiveista käytetään ainoastaan sellaista muotoa, jossa jälkiosa taipuu. Näistä esimerkkejä ovat hellävaraisempi (EI hellempivarainen) tai paksunahkaisempi (EI paksumpinahkainen).
Lähteet:
Itkonen, Terho & Sari Maamies (2007): Uusi kieliopas. 3. tark. painos. Helsinki, Tammi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1809780__Suusi%20kieliopas…
Iso suomen kielioppi, toim. Auli Hakulinen et al. (2004). Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://...
Daniel-nimi tulee heprean kielestä ja sen merkitys on "Jumala on minun tuomarini" tai "Jumala on minut tuominnut". (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava 2005)
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-...
Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all
Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki.
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Englanninkielisen nimen E. tulee Ethelbertistä. Nimisuomennoksen K:lle ei löytynyt selitystä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wile_E._Coyote_and_the_Road_Runner
Postin jakelusta säädetään Postilaissa 415/2011 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110415. Siitä voi lukea, että postilähetykset, joiden vastaanottajan tai lähettäjän osoitetta posti tai vastaava ei saa selville, tulee toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston käsiteltäväksi (§54). Pykälissä 57-59 kerrotaan, mitä Liikenne- ja viestintävirastossa tapahtuu. Postilähetys avataan ja sisällöstä tutkitaan saajan tai lähettäjän tietoja:
§57 "Liikenne- ja viestintävirastossa perillesaamatonta lähetystä käsittelevä henkilö saa avata postilähetyksen vain toisen henkilön läsnä ollessa. Avatun postilähetyksen sisältöä ei saa tarkastaa laajemmin kuin on tarpeen avaamisen syyn vuoksi. Avatun lähetyksen päällykseen tai lähetyksen mukana...
Hei,
samasta aihepiiristä on kysytty myös tässä aiemmassa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa.
Lyhyesti referoiden, diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Yleissopimuksessa säädetään tietyistä etuoikeuksista. Edustuston tiloja koskevaa sääntelyä löytyy esim. artiklasta 22. Diplomaattinen koskemattomuus koskee myös edustuston tiloja, eikä sen osalta ole väliä, onko edustusto vuokra- vai omistustiloissa.
Japanin suurlähetystön tontin omistajuutta voi selvittää Helsingin kaupungin kiinteistörekisteristä.
Lisätietoja edustoista Suomessa: https://um.fi/ulkovaltojen-edustustot-suomessa
Diplomaattiset erioikeudet Suomessa, ulkoministeriön...
