Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :...
Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä).
Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
Mielestäni kaikki kysymykset, joihin me tässä palvelussa emme löydä vastausta, ovat maailman vaikeimpia.
Mutta jos asiaa kysyttäisiin tiedemiehiltä ja tutkijoilta, he ehkä mainitsisivat elämän synnyn arvoituksen, johon ei ole vieläkään löydetty vastausta. Samanlaisia "vaikeita" eli vastausta vailla edelleen olevia kysymyksiä riittää tieteen maailmassapaljonkin, eikä niiden laittaminen vaikeusjärjestykseen taida onnistua keneltäkään. Vielä vaikeampaa vaikeusjärjestys lienee sellaisissa ihmisten pohtimissa kysymyksissä, joihin ei vastausta välttämättä ole edes olemassa (kuten "onko jumala olemassa" tai "miksi on sotia").
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en...
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikon kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Näin oppaan sivulla 3.
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Voit käyttää joulutervehdyksissä muitakin merkkejä. Merkin aihe ei ole tärkeä, vaan hinta. Jos postitat kortin ennen 14.12. on hinta hieman halvempi (1,30 €) kuin sen jälkeen (1,85 €). Posti 2021
Posti vastaa kysymykseen "Onko kortit pakko lähettää punaisessa kuoressa? Ei, mutta suosittelemme kuoren käyttöä, sillä se nopeuttaa korttien päätymistä joulukorttilajitteluun."
Postcrossaajat tieävät kertoa:"Posti julkaisee perinteisesti vuosittain joulupostimerkit, jotka on tarkoitettu joulutervehdysten lähettämiseen kotimaassa. Näihin joulupostimerkkeihin on painettu maksumerkinnäksi lumihiutale-symboli ja ne käyvät sellaisenaan rajoitetun ajan (marras-joulukuussa, tarkista tarkka...
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,...
Rahapaja Monetan mukaan Lahden MM-hiihtojen juhlarahan nimellisarvo on 25 markkaa eli vähän yli 4 euroa:
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/suomalaiset_juhlarahat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Alankomaiden virallinen nimi on monikkomuotoinen Koninkrijk der Nederlanden. Kun Alankomaista 1500-luvun lopulla tuli itsenäinen tasavalta ("Yhdistyneet provinssit"), se koostui kirjaimellisesti seitsemästä alankomaasta, jotka olivat Hollanti, Zeeland, Utrecht, Geldern, Groningen, Overijssel ja Friesland. Nykyinen Alankomaiden kuningaskunta muodostuu kahdestatoista provinssista.
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot. 1
The difference between Holland and the Netherlands explained - Holland.com
Hakemalla Lahden kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta http://www.lahti.fi/kirjasto/ asiasanalla ilmaisutaito, suullinen ilmaisu, ilmaisukasvatus tai luovuuskasvatus löytyy esim. seuraavia teoksia:
Löyttyniemi, Anu: Sukkela suu, ketterä keho (2003) Stenius, Nena: Riemua ja rohkeutta: ilmaisukasvatuksen opas (1998)
Sadun ja leikin lähteillä (1999)
Liukko, Seija: Ilmaisua ipanoille (1998).
Seuraavista teoksista voi myös löytyä lisää aiheesta:
Airaksinen, Raija: Karhunkämmen: ilmaisukasvatuksen ohjaajan opas (1997)
Kanerva, Pirjo: Ilmaista iloa: harjoituksia ilmaisutaidon ja äidinkielen tunneille ja kerhoihin (1993)
Heinonen, Sirkka-Liisa: Seikkailu, vapaus, lento ja kuvittelun leikki: draama varhaiskasvatuksessa (1996)
Helenius, Aili:...
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan...
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Nähdäkseni voit ainoastaan pyytää, että ex-vaimosi vaihtaisi sukunimen takaisin aikaisempaan sukunimeen. Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvä nimilaki ei anna käsittääkseni mitään mahdollisuutta pakottaa toista vaihtamaan sukunimeään, jos nimi on saatu avioliiton kautta. 24 § tuntee kyllä sukunimen menetetyksi julistamisen, mutta se koskee ainoastaan hakemuksesta saatuja sukunimiä. Avioliiton yhteydessä otettua sukunimeä ei nimittäin tarvitse erikseen hakea, vaan se on pelkkä ilmoitusasia, joten pykälä ei soveltune...
Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne.
Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa...
Mitään virallista kirjallisuustieteellistä määritelmää aikalaisromaanille en löytyänyt. Mutta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/punainen/index.htm
puhutaan tietystä aikalaiskirjallisuudesta. Sitä mukaellen aikalaisromaani tarkoittaisi, että kirjailijat ovat vahvasti mukana ajankuvissa - aktiivisina osallistujina, keskustelunavaajina ja kommentoijina. Aikalaiskirjallisuu/-romaani ei pelkästään heijastele muutosta vaan on osa sitä, merkittävä muutosvoima. Kirjallisuus jäsentää ja auttaa näkemään, mitä ajassa tapahtuu.
Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin katsastuskonttoriin ja kysyä asiasta. Netissä löytyy keskustelua esim. hakusanoilla "paperittoman ajoneuvon rekisteröinti". Ohessa myös linkki Ajoneuvohallintokeskuksen antamaan ohjeeseen http://www.trafi.fi/filebank/a/1322478611/327f4fed2259c7846fb5c6de7a2e3…
Diana Gabaldonin Outlander-sarjassa on kuusi osaa:
Outlander, Delacorte Press, NY, 1991.
Dragonfly in Amber, Delacorte Press, NY, 1992.
Voyager, Delacorte Press, NY, 1994.
Drums of Autumn, Delacorte Press, NY, 1997.
The Outlandish Companion. Delacorte Press, NY, 1999.
The Fiery Cross, Delacorte Press, NY, 2001.
Nämä tiedot selvisivät Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta Contemporary Authors -tietokannasta.
Sarjan kaksi ensimmäistä on suomennettu: Muukalainen (Gummerus 2002) ja Sudenkorento (Gummerus 2003).
Diana Gabaldonin kotisivu: http://www.dianagabaldon.com
Gummerus: http://www.dianagabaldon.com
Tuo Cross Stitch ainakin kertoo samasta ajasta, asiasanatkin on samat käytössämme olevan WorldCat -tietokannan mukaan: Time...
Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Ne ovat astuneet voimaan 1.1.2014
Ohjeissa todetaan mm. ” Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin. Eri...
Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
