Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Thor, Annika: Totuus vai tehtävä
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
Kirkegaard: Kumitarzan
Lisää vinkkejä löydät kirjastojen lastensivuilta, joita löytyy seuraavasta luettelosta, http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot .
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät aiheesta seuraavat teokset.
Halla, Tuulikki: Kovero (2002)
Murtovaara : kruununmetsätorppa Valtimolla = a crown forest croft in Valtimo (2008)
Pekkala, Mauno: Tutkimuksia kruununmetsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (1920) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Vauramo, Anu: Koveron kruununmetsätorppa 1859-1931, Seitsemisen kansallispuisto (1987) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Allaolevat teokset ovat saatavilla muista kirjastoista kaukolainoina.
Rossi, Päivi: Uudistorpasta asutustilaksi : Hohonmaan, Kankaisten ja Toivakan kruununmetsätorppa-asutus 1830-...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Verotukseen vaikuttaa se, onko aviopuolisoiden keskinäinen testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Koska kysymyksessä mainitaan lasten maksavan perintöveron, kyse lienee hallintaoikeustestamentista, jonka mukaan leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Omistusoikeuden saaneiden perillisten kannalta lesken hallintaoikeus vaikuttaa heidän perintöverojaan pienentävästi, sillä hallintaoikeuden pääomitettu arvo pienentää sitä arvoa, josta heidän perintöveronsa lasketaan.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajilla ei ole lainopillista pätevyyttä, joten tarkempien tietojen tarpeessa on syytä...
Tässä linkkejä:
http://www.lonelyplanet.com/destinations/europe/wales/
http://www.makupalat.fi/maat2.htm#iso-britannia
http://dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom/Wales/Arts_and_H…
Matkaoppaista saat myös pelkistetyt tiedot kulttuurista; voit hakea näitä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjottamalla asiasanakenttään wales matkaoppaat.
Myös Britannian valtion matkailutoimiston sivuilta löydät myös jotain: http://www.visitbritain.com/suomi/home1.asp
Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/
Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Nimi Eija on ollut almanakassa vuodesta 1950. Se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Brita tulee ruotsalaisesta nimestä Birgitta, joka on ruotsalainen asu muinaiskelttiläisten tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia,jonka merkitys on korkea, korotettu.
Birgitan päivä on Suomessa omistettu Vadstenan luostarin perustajalle Pyhälle Birgitalle.
(Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Suomen kansallisbibliografia-tietokanta "Fennicakaan" ei valitettavasti tunne etsimääsi teosta. Ainoa julkaisu, joka tulee yhtäänkään lähelle tarkoittamaasi on Husgafvel- seuran julkaisema "Husgafvel-sukuluettelon hakemisto" vuodelta 1982, jota on saatavilla Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista.
Suomen Sukututkimusseuran sivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi löytyy linkki sukuseuroihin ja sieltä edelleen linkki Husgafvel-suvun verkkosivulle . Sieltä löytyy mm. ennakkotieto sinua varmasti kiinnostavasta "Knaappi-kirjasta" sekä historia-linkin alta sukukaavioita.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen...
Suomen Lähetysseura on julkaissut laulukirjan
Yhdestä suusta : Lauluterveisiä maailmalta 49 kansainvälistä laulua hengellisen musiikin lauluryhmille ja yksityisille laulajille. Yksiäänisiä ja kuorosovituksia lähes 30 kielellä suomennoksineen. Kokoelma Suomen lähetysseuran toimintaan liittyviä hengellisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Kirja on saatavana esimerkiksi HelMet-kirjastoista, tai ostettavana Suomen lähetysseuran kautta.
Suomen lähetysseuralla voi myös olla muita lauluja tai muita tekstejä jotka ovat peräisin kehitysmaista. Heidän CD-levyistäkin voi todennäköisesti löytää laulujen sanoja. Suosittelen, että käännytte heidän puoleen myös suoraan. He varmasti auttavat sisarjärjestön edustajia. Suomen lähetysseuran verkkosivut: https...
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa on vain Carla Leonin teos: Sewing machines ja siinä ei tosiankaan ole Kayser-ompelukonetta. Leena Willbergin kirjassa Ompelukone : ensimmäinen kodinkone,
(Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja, 1988) on luettelo Tampereen kaupungin museon - Pirkanmaan maakuntamuseon ompelukonekokolmasta ja siinä mainitaan useita Kayser-koneita:
- Gebrüder Kayser GmbH, Saksa, vaakasekt. sylinteris. 1900-l.a-
- Pfalzische Nähmaschinen und Fahrräderfabrik gebrüder Kayser, 1910-l.
- Pfalzische Nähmaschinen & Fahrräderfabrik Gebrüder Kayser, 1900-l ja neljä muuta
Olisikohan Tampereen kaupunginmuseolla lisätietoja?
Yliopistojen yhteistietokannasta löytyi teos: Head, Carol:Old sewing machines, 1984....
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Valitettavasti internetistä ei löydy mainitunlaista matrikkelia. Apua ei myöskään ollut painetuista taiteilijamatrikkeleista (sellainen löytyy esim. vuodelta 1926). Kirjaimiin sopivaa nimeä ei löytynyt, kuten ei Suomen taiteilijaseuran historiikistakaan (siinä on lopussa luettelo seuran toimivista jäsenistä vuosilta 1864-1964).
Taidetta myyvät antiikkikauppiaat saattaisivat tietää, kenestä on kyse. Tuomiokirkonkadulla on ainakin Galleria Annmari's, puhelinluettelon Keltaisilta sivuilta saattaa myös löytyä sopivia liikkeitä. Myös ainakin Avotakka- ja ET-lehdissä on kysymyspalstat, joille voi lähettää tiedusteluja kuvan kera.
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Kortin voimassaoloaika näkyy HelMetin omissa tiedoissa, jos asiakas on lapsi (voimassa kunnes täyttää 15 vuotta), laitoslainaaja (esim. päiväkoti, voimassa vuoden kerrallaan) tai henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta (voimassa 6 kuukautta kerrallaan). Voimassaoloajan päättyessä sinun ei tarvitse ostaa uutta korttia, mutta sinun pitää käydä kirjastossa päivittämässä henkilötietosi. Mukaasi tarvitset kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
