En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Katselin vähän netistä keskustelupalstoja ja muita epävirallisia sivustoja, ja niiden perusteella vastaan seuraavaa: Punaiset mukit ovat tuttuja tv-sarjoista ja elokuvista muun muassa nuorison bilemukeina. Mukien kerrotaan olevan punaisia koska niistä ei näe läpi, mitä ne sisältävät. Mukien koko on myös sellainen, että niihin mahtuu olut-tuoppi. Punainen muki taitaa olla jo kulttuurinen juttu ja synonyymi hauskanpidolle ainakin Yhdysvaltojen opiskeijapiireissä ja tosiaan nuorisoelokuvissa.
Uusimman osan nimi on Epäilyttävä sulhasmies. Se hankitaan kirjastoon lähiaikoina. Voit tarkistaa kirjan tilanteen Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi.
Suomalaisten uutuuskirjojen tuleminen kirjastoon lainattavaksi kestää vaihtelevasti, yleensä parista viikosta pariin kuukauteen. Kaikki uudet suomalasiset uutuuskirjat eivät tule kirjastoon, koska kirjastot voivat päätää itse, mitä kirjoja ostavat. Varmaankin useimmat yleiset kirjastot pyrkivät ostamaan kaikki laadukkaat ja suositut uutuuskirjat. Ulkomaisten uusien kirjojen saapuminen suomalaisiin yleisiin kirjastoihin lainattavaksi kestää kauemmin, ehkä vuodenkin. Kannattaa kysyä lähikirjastosta, jos joku tietty uusi kirja kiinnostaa.
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan...
Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Celian äänikirjat on tarkoitettu henkilöille, joilla on jokin lukemiseste. Celian asiakkaaksi voi liittyä Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta. Kirjastosta saa verkkotunnukset, joilla Celian äänikirjoja voi kuunnella ja ladata verkon kautta. Tunnusten saaminen edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta. Kirjastossa tunnuksia tehdään vain ajanvarauksella, ota yhteyttä Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi tai 014 266 4123.
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Sani on 1960-luvulla käyttöön tullut ja tytönnimeksi vakiintunut nimi, jonka tausta on epäselvä. Suomen kielen harvinainen sana 'sani' merkitsee ajelurekeä, mutta sitä ei pidetä etunimen lähtökohtana.
Sanny on Sannin tavoin kutsumamuoto Sandrasta ja Susannasta, Sandra puolestaan on lyhentymä Aleksandrasta. Susanna-nimi on peräisin Raamatusta ja juontuu heprean kielen liljaa merkitsevästä sanasta. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi, sen alkuperä on kreikan kielessä ja merkitys puolustajatar tai suojelijatar.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Kyösti Kallion kuolemalla ei sanottavasti ollut vaikutusta Rytin presidenttiyden alkamisajankohtaan. Vaalia varten annetussa poikkeuslaissa säädettiin, että sen nojalla valitun presidentin toimikausi "kestää sen ajan, mikä nykyisen presidentin toimikaudesta on jäljellä", eli käytännössä Rytistä tuli presidentti vaalituloksen selvittyä. Virallisesti Rytin oli tarkoitus astua virkaansa lauantaina 21.12. ja tällöin tasavallan uusi presidentti antoikin hallitusmuodon edellyttämän juhlallisen vakuutuksensa eduskunnan juhlaistunnossa. Ennen Rytin vakuutusta eduskunnan puhemies Väinö Hakkila luki tässä tilaisuudessa esitettäväksi tarkoitetun Kallion laatiman jäähyväistervehdyksen.
Kyösti Kallio oli terveyssyistä...
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut...
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
Ranskan lainsäädäntöä tuntematta emme tiedä, vaikuttaako tehty rikos hautaamiseen, mutta ainakaan Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Asiaan vaikuttaa varmasti ainakin se, minkä maan kansalaisia he ovat. Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Pykälässä 25 mainitaan erikseen vain katastrofeissa kuolleiden hautaamisesta:
"Sodissa, luonnonkatastrofeissa, suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa tai muissa vastaavissa olosuhteissa kuolleiden hautaamisessa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä, jos olosuhteet sitä välttämättä edellyttävät."
Hautaustoimilaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Dmitri Merezkovski (Pietari 1865-Pariisi 1941) oli venäläinen kirjailija ja filosofi, symbolisti. Hän matkusteli kulttuuriopintojensa vuoksi Euroopassa, erityisesti Italiassa. Muutti 1905 Pariisiin, mutta palasi 1912 Venäjälle, josta muutti vallankumouksen vastustajana takaisin Pariisiin 1919. M. tuli tunnetuksi romaanikirjailijana. Historiallisissa romaaneissaan hän yhdistää laajan oppineisuutensa mystiseen maailmankatsomukseen. Häntä kiinnosti Kristuksen ja antikristuksen taistelu venäläisen ihmisen sielusta. Samoja ongelmia käsittelevät hänen kriittiset ja filosofiset kirjoitelmansa.
Hänen pääteoksiaan on romaanitrilogia Kristus ja Antikristus, jonka osia ovat Jumalten kuolena (1894) Ylösnousseet jumalat (1901) ja Antikristus (1902)....
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
Ylen TV 1 -kanava lähettää päivittäin televisiossa englanninkieliset viiden minuutin uutiset (News in English) klo 15.05. Yle Uutiset lähettää myös radiouutiset englanniksi joka päivä. Ne lähetetään Yle Radio 1:ssä ja Yle Mondossa. Sekä radio- että tv-lähetyksiä voi seurata myös Yle Areenasta.
Yle lisäsi englanninkielistä uutistarjontaansa 13.5.2013 alkaen. Uutinen asiasta löytyy täältä:
http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/yle-lisaa-englanninkielista-uuti…
