Hei, Sokos-Varkaus avattiin v. 1960 ja tavaratalo suljettiin v. 1989 alussa, jolloin sen tilalle tuli S-market. Varkauden Prisma on avattu samaan aikaan v. 1989. Aikaisemmin sen paikalla toimi Talousosuuskauppa Varkaus v. 1917 - 1984.
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Kirjailijaelämäkertoja voit hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1107354478
käyttämällä asiasanoja kirjailijat ja elämäkerrat ja rajoittamalla aineistolajin kirjaan, kielen suomeen ja julkaisuvuoden esim. 1985-2005. Tällä tavoin saat yli sata elämäkertaa. Asiasanoilla kirjailijat ja henkilöhistoria (+ samat rajoitukset) saat enemmän viitteitä, asiasanaa henkilöhistoria käytetään, kun kyseessä on tietty jakso kirjailijan elämästä, ei koko elämäkerta. Vielä lisää viitteitä tulee hakemalla asiasanoilla kirjailijat ja muistelmat (+ samat rajoitukset).
Ohessa suosittuja elämäkertoja, jotka eivät ole missään suosituimmuusjärjestyksessä:
Cherkovski, Neeli: Charles Bukowskin...
Etsitty kirja lienee Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396718
Uusi Suomi -lehden vanhoja mikrofilmattuja vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Pasilan kirjaston lehtiosaston yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Viime vuosisadan historia on ollut tosiaan aika ahdistavaa.
Suomen historiasta on ilmestynyt 2020 lapsille Ovaskaisten Suomen historia - koululaisen pikkujättiläinen.
Kirkes kirjastojen haku löytää lisää kiinnostavia kirjoja Suomen historiasta. Kirkes hakutulos
Maailmanhistoriasta voisi olla 2010 valmistunut Maija Pellikan 101 kysymystä ja vastausta historiasta.
Myös 100 asiaa historiasta on hauska tietokirja myös 1900-lukua aiemmasta historiasta.
Metsämiehen laulu englanniksi (Hunter's Song) löytyy teoksesta Kivi, Aleksis: Odes, 1994. Kääntäjä on Keith Bosley. Hänellä on tekijänoikeus käännökseen.
Vanhempaa käännöstä en löytänyt.
Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Lahden kaupungin verkkosivuilla asiasta on kirjoitettu näin 16.3.2021:
"Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti toteaa, että latinankielisen gaudia-sanan perusmuodolla on positiivisia merkityksiä kuten ilo, riemu ja mielihyvä.
– Ylioppilasjuhlassa laulettava Gaudeamus on samaan sanaan liittyvä verbimuoto, joten monelle tulee jo sanasta Gaudia mielleyhtymä lukioon.
Rostin mielestä Gaudia-nimen merkitys kuvaa hienosti uuden lukion rakentuvaa toimintakulttuuria ja taipuu hyvin myös lukion brändin rakentamiseen ja markkinointiin."
Lähde: Paavolan kampuksella aloittaa Lahden lukio Gaudia - Lahti
