Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi...
Ainakin Enni Mustosen kirjat ja kirjasarjat (mm. Koskivuori-sarja, Järjen ja tunteen tarinoita -sarja) ovat samankaltaisia kuin Hirvisaaren.
Myös Pirjo Tuomisen, Kaari Utrion ja Elsa Anttilan (oik. Jorma Kurvinen) kirjoittamat teokset ovat tyylillisesti samankaltaisia. Pirjo Tuomisen sarjoja ovat: Satakunta-trilogia sekä Suuriruhtinaanmaa -sarja.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja ja Paula Havasteen sodan ja jälleenrakennuksen aikaan sijoittuvat sarja: Kaksi rakkautta, Yhden toivon tie ja Kolme käskyä voisivat myös kiinnostaa sinua.
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
Jos kyse on Martinlaakson kirjastoon tilatuista varauksista, niin ne ovat noudettavissa Myyrmäen kirjastossa. Jos kyse on Kivistön kirjastosta noudettavista varauksista, niin ne on Martinlaakson kirjaston vesivahingon vuoksi siirretty Kivistöön, joka aukeaa kahden viikon kuluttua.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi Myyrmäen kirjastoon, myyrmaki.kirjasto@vantaa.fi tai 043 825 1308. Viestiin on hyvä laittaa kirjastokortin numero sekä tieto, mistä varauksista on kyse.
Malesialaisten kirjailijoiden kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjaston (&Vantaa & Espoo) tietokannasta löydy. Niitä tiedustellaksesi kehotan sinua kääntymään Aasian
ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitoksen puoleen (Helsingin Yliopisto os. Meritullinkatu 1 B puh. 191 22224). Muuta Malesiaan liittyvää löytyy kyllä. Olen koonnut aineistoa
jota ei voi kutsua matkakirjoiksi, mutta eivät ne "sisältäpäin" nähtyjäkään välttämättä ole.
Remes, Juha : Tunne Aasia , 1997
Naipaul V.S : Beyond belief -- islamic excursions among the converted people
Naipaul V. S: Matka islamin maailmaan
The politics and ethnic conflict regulation -- eds. JOhn McGarry and Brendan O` Leary (etniset ryhmät & konfliktit mm. Malesiassa)
Knappert: Malay - myths...
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko...
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Replica-sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi kaksitoista kappaletta: Amyn takaa-ajo; Amy, numero seitsemän; Kohtaaminen; Salaseura; Täydelliset tytöt; Toinen Amy; Syytetty; Kuume; Amyn äiti; Lapsinero; Amy Pariisissa ja Kolmastoista Amy. Elokuussa ilmestyy sarjan 13. osa Sijainen ja lokakuussa 14. osa Alku.
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno...
Helmet-kirjastojen kaupungeista Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on saapuvien kuormien lajittelut tällä hetkellä (25.1.2022) Pasilassa, Tikkurilassa ja Tapiolassa. Eli näistä kirjastoista saa varauksensa nopeimmin - Pasilasta noudettaessa jää väliin kuljetus Pasilasta Käpylään.
Jos teos palautetaan Käpylään, se käy aina kierroksen Pasilassa ennen kuin se on noudettavissa Oulunkylästä. Aineistolle voi asettaa vain yhden noutopaikan, eikä tietenkään voi tietää mihin kirjastoon edellinen lainaaja sen palauttaa.
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Vuoden 1955 lakiin kansanedustajanvaaleista (336/1955) tuli erilliset luvut vaalitoimituksesta sairaaloissa ja ulkomailla. Ennakolta äänestäminen otettiin käyttöön nimenomaan ulkomailla tapahtuvaa vaalitoimitusta varten. Näin äänestämisen ajankohta meillä siirtyi ensimmäistä kertaa varsinaisia vaalipäiviä edeltäviksi päiviksi. Äänestäminen oli mahdollista niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella määrättiin, sekä suomalaisissa laivoissa.
Lähetystöissä ja muissa edustustoissa vaalitoimitus tuli aloittaa 13. päivänä ja lopettaa kolmantena päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää. Laivoissa vaalitoimitus tapahtui kahtena päivänä edellä mainitun ajan puitteissa laivan kapteenin määräämänä ajankohtana. Voidakseen käyttää...
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni".
Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm".
Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE
Lähteitä:
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista...
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Kopioston sivulla kerrotaan näin:"Kirjan kansikuva ja kuvitus ovat luovan alan ammattilaisten tekemiä kuvataiteen teoksia tai valokuvia, joita suojataan tekijänoikeuslailla. Jos teoksen tekijänoikeus on rauennut, sitä saa käyttää vapaasti. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kirjan kansikuvaa näytetään vinkkauksen yhteydessä, kyse on sitaattioikeuden mukaisesta tilanteesta tai kirjan kuvitus on vain toissijaisessa merkityksessä videossa tai kuvassa.Kopioston lupaa ei myöskään tarvita, kun kirjan kansikuva tuodaan verkkokirjastoon linkittämällä se kirjaston ja kyseisen palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaisesti. Aina linkit eivät toimi, kansikuvaa ei ole saatavilla tai...
"Jokaisenoikeudella saa telttailla siellä, missä liikkuminenkin on sallittua. Taajamissa maankäyttö rajoittaa huomattavasti tätä oikeutta, koska telttailusta ei saa aiheutua ”vähäistä suurempaa haittaa”. Tämä tieto sekä lisää tietoa telttailusta ja jokaisenoikeuksista löytyi osoitteesta: https://useinkysyttya.ymparisto.fi/Tietoa aiheesta löytyy myös Ympäristöministeriön sivulta https://ym.fi/jokaisenoikeudet.
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
