Satu on alkuperäiseltä nimeltään ”Historien om lilla kanin och stora kanin” ja se on ilmestynyt alun perin lehdessä ”Barnens Dagblad” vuonna 1925. Julkaisija on Barnens dag (Stockholm). Teoksessa Svenskt Konstnärslexikon sanotaan näin:
”Med den lilla teckningsserien ”Historien om lilla kanin och stora kanin”, publicerad i ”Barnens Dagblad” 1925, har D. intagit platsen som en av den svenska konstens klassiska sagoberättare: D:s sinne för den barnsligt underfundiga fantasileken har knappast nått renare uttryck.”
Satu on julkaistu suomeksi nimellä ”Pikku jänis ja iso jänis” myös teoksessa Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti. Toimittanut Kirsi Kunnas. (WSOY, 1956). Sadun on suomentanut L. Aro.
Lähteet: Svenskt Konstnärslexikon 2 (Allhem, 1953)...
Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
Voisiko kyseessä olla Tim Burtonin ohjaama Big Fish (2003)?Elokuvassa päähenkilö Edward Bloom kertoo pojalleen pitkiä, lennokkaita tarinoita omasta menneisyydestään, ja poika on sitä mieltä, ettei voi luottaa isäänsä, sillä tämä ei koskaan puhu totta. Isä on toiminut kiertävänä myyntimiehenä, ja hänen kertomiinsa tarinoihin kuuluu muun muassa sirkukseen pestautuminen ja erilaisten, omilla tavoillaan erikoisten ihmisten tapaaminen. Myöhemmin, kun Edward kuolee, hänen hautajaisiinsa saapuu näitä hänen tarinoistaan tuttuja ihmisiä. Edwardin poika ymmärtää heidät nähdessään isän puhuneen sittenkin totta (vaikka isä tarinankertojana olikin liioitellut heitä kuvaillessaan).
Voisikohan etsimäsi kirja olla Tiina Eskolan vuonna 1973 ilmestynyt teos Suikale? Päähenkilön nimi tässä on tosin Anu, mutta kirjan kuvaus voisi sopia muuten siihen, mitä kirjasta muistat.Kirjasammosta löytyy kirjan takakansiteksti sekä kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40843. Kirja on lainattavissa Piki-kirjastoissa: https://piki.finna.fi/Record/piki.220398?sid=4860441544Jos muille Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua lukeville tulee mieleen jokin muu kirja, kommentoithan alle!
Espoon kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä on toistaiseksi pois käytöstä Windows 7 –asennusten ja järjestelmän kilpailutuksen johdosta. Valitettavasti emme pysty antamaan mitään aika-arviota siitä, milloin saamme taas ajanvarausjärjestelmän käyttöön. Pahoittelemme ikävää tilannetta. Koneita saattaa saada helpommin käyttöön Espoon pienissä kirjastoissa. Ajanvaraus toimii normaalisti Vantaan ja Helsingin kirjastoissa, jos on mahdollista vierailla naapurikaupungeissa.
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Loru liittyy ilmeisesti kymmenen sormen laskemiseen ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:Yksi yrtti pihlajainen,toinen Tuomas Karjalainen,kolmas Koskelta kotoisin,neljäs Neitoniemestä,viides Virkkulasta,kuudes Kuusamosta,seitsemäs Seinäjoelta,kahdeksas Kalajoelta,yhdeksäs Ylikylästä,kymmenes Kyrönlahdelta.Lähde:Karahka, H., Kaustia, E., & Puurunen, A. (2013). Lennä, lennä leppäkerttu: Tuttuja lastenrunoja ja -loruja. Otava.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Näistä teoksista löydät todennäköisesti tarvitsemasi tiedot:
Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset--Helsinki 1952
Wickström, Mika: Helsinki 1952
Olympiakaupunki Helsinki 1952
Helsingin olympiakisat 1952
Myös seuraavalta nettisivulta löytyy tietoa aiheesta.
http://www.mrl.edu.hel.fi/eu/megaevents/Helsinki52.htm
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Pelin ja muutkin lainat voi palauttaa esim. Palokan kirjastoon. Keski-kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten lainat voi maksutta palauttaa myös muuhun kirjastoon, kuin mistä ne on lainattu.
Lainoihin liittyvät kysymykset kannattaa laittaa kirjaston asiakaspalvelusähköpostiin Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on vanhat Ilta-sanomat mikrofilmeinä vuodesta 1932 alkaen (29.2.-). Mikrofilmejä voi tulla kirjastoon lukemaan kirjaston aukioloaikoina lukulaitteelta. Kuvan löytäminen voi tosin olla iso urakka, jos lehden päivämäärä ei ole tiedossasi.
Lukulaitteita on kaksi, toiselta voi myös tulostaa ja skannata. Lukulaitteen voi varata Varaamo-palvelun kautta. Alla lisää tietoa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600468__Siltasanomat__P0%2C3__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Hei! Jos varaus ei ole vielä matkalla tilassa tai odottaa noutoa tilassa, voit vaihtaa noutokirjaston omissa tiedoissa helmet.fi sivuilla. Jos varaus on jo matkalla tai noudettavissa kirjastoautosta, voit soittaa kirjastoauto-osastolle puh. 043 825 1752 tai lähettää sähköpostia auto.kirjasto@vantaa.fi ja kysyä, onnistuuko varausten noutopaikan vaihtaminen.
Hei,
ikävä kyllä en löytänyt kirjastossa paikalla olevista kirjoista kysymääsi tietoa. Kysyin asiaa myös sateenkaarihistoria.fi-sivustolta, mutta en ole vielä saanut vastausta.
Sateenkaarihistoria-sivustolla on Historiaa-osuudessa vuodelta 1985: "Seta aloittaa radio-ohjelmien lähettämisen Radio Cityn taajuudella 6.5.1985. Puskaradion nimi muutettiin muutaman vuoden päästä, ja siitä tuli Radio Toinen Linja. Suomessa oli ennen tapana sanoa, että joku “oli puskassa”, kun nykyään sanottaisiin, että joku on kaapissa."
Historiaa-osuudessa on myös kirjaluetteloita, esim. opinnäytteitä. Olisiko niistä apua.
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:
https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/...