Hei,Sigeneerauksessa näyttäsisi lukevan Sjöstedt. Kyseessä lienee Heikki Sjöstedt, koska samanlaisella käsialalla signeerattuja töitä löytyy netistä myynnissä esim. Hagelstamilta.
Toivo Kuula -seuran julkaisema äänilevy Sovituksia viululle ja pianolle : Kuusi eteläpohjalaista tanssia op. 17a no 1-6 (es. Liisa ja Paavo Pohjola) kuuluu vain Kansalliskirjaston ja Oulun kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta valitettavasti kummastakaan äänitettä ei saa lainaan.
https://finna.fi/Record/viola.358345
https://finna.fi/Record/outi.532105
Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa...
Kirjaa kissoille vaarallisista kasveista emme löytäneet, mutta esim. Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry:n sivuilla on tietoa kissoista ja kasveista sekä linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille:
https://kky-ry.fi/kissa-kasvit/
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx?
Hymni kotiseudulle on kirjoitettu vuonna 1932 ja omistettu Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle. Se ei ole ilmestynyt missään runokokoelmassa.
Lähde: V.A. Koskenniemi, Kootut runot. WSOY 1977.
Kirjastosta löydätte varmasti poikanne kanssa monia klassikoita ja uudempiakin seikkailukirjoja, joissa on klassikkoainesta.
Tässä muutama ehdotus:
Vanhempia klassikoita : Cooper, Nahkasukka - sarjat,
Swift, Gulliverin retket,
Kipling, Viidakkokirja,
Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien maassa.
Fantasiankirjallisuus:
Ende, Momo, Tarina vailla loppua,
Tolkien,Taru sormusten herrasta,
Lewis, Narnia-sarja,
Norton, Keksijät-sarja.
Suomalaisia lastenkirjoja:
Aapeli, Koko kaupungin Vinski,
Riikkilä, Pertsa ja Kilu -sarja.
Niilo Hämäläinen oli SAK:n puheenjohtaja vuosina 1966-1974. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosiaan perustettiin vuonna 1969, mutta sen edeltäjiä olivat Suomen ammattijärjestö (SAJ) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (lyhenne myöskin SAK). Lisää tietoa esim. Kansallisbiografiasta ja SAK:n historiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5270
https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
Toistaiseksi Googlen sanahaulla (esim. "solar panel hanging over street" jne.) ei ole tullut vastaan tarkalleen kuvailemaasi kokeilua. Yleisesti aurinkopaneeleja on kiinnitetty talojen katoille ja seiniin sekä lyhytpylväisiin. Niitä on myös kävelykatujen pinnalla ja penkeissä. Saksassa on kokeiltu moottoritien ylle rakennettuja aurinkopaneeleita. Kaupunkikortteleissa kadun ylle sijoitettujen aurinkopaneelien ongelma saattaisi olla, että korkeat talot varjostavat katua, eikä auringon valo osu riittävästi paneeleihin. Yhdysvalloissa on testattu aurinkopaneeleja ajotien pinnassa, mutta melko huonoin tuloksin: tutkimus osoitti, että jos vain vähän yli viisi prosenttia aurinkopaneelista jää varjoon, alenee sen kyky...
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,...
Tyypillisimpiä käsityksiä eri osavaltioiden asukkaista listataan alla olevissa linkeissä. Näissä tietoa kerätty erilaisilla kyselytutkimuksilla, joista toiset ovat laajempia ja vakavammalla mielellä tehty kuin toiset.Karkeimmassa jaottelussa maa jakautuu viiteen alueeseen sen mukaan, mitä kyselyssä annetusta 20 adjektiivista liitettiin kunkin alueen osavaltioihin. Näin esimerkiksi etelän ja joitakin keskilännen osavaltioita pidetään kohteliaan käytöksen alueina verrattuna vaikka koillisen osavaltioihin. Toisaalta keskilännen pohjoisosissa asuviin liitetään tunnollisuus ja omatoimisuus paljon enemmän kuin muilla alueiden asukkaisiin. Koillisessa asuvat älykkäät mutta tylyt, maan länsiosissa taas kokeilunhaluiset ja mielikuvituksekkaat...
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavalliset Ixodes-puutiaiset kuolevat nopeasti huoneilman kuivuuden takia. Suomeen on kuitenkin ilmaantunut Välimeren alueelta ruskea koirapunkki, Rhipicephalus sanguineus, joka on tottunut kuivaan ja kuumaan ilmastoon. Se saattaa selviytyä sisäilmassa ja munia huonekaluihin ja seinänrakoihin.
Alla linkki sivustolle:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00004#s24
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian...
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.