Helsingin ja Turun pääkirjastojen tiedot löytyvät kyseisten kaupunginkirjastojen sivuilta. Helsingin tilastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/ce176615-bdc9-4516-ab6b-2211390c2d66.aspx ja Turun osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838. Vuonna 2009 Helsingissä Pasilan pääkirjaston kokoelmissa oli kirjoja 341 644 (mukaan lukien HelMet-kirjavarasto, 184 212 kirjaa) ja Turun pääkirjastossa 458 424 (mukaan lukien varasto, 101 951 kirjaa). Helsingin aika matalilta tuntuviin lukuihin vaikuttanee se, että Helsingissä on useita isoja kirjastoja, kuten Itäkeskuksen kirjasto 101 248 kirjan kokoelmalla ja entinen pääkirjasto Rikhardinkadun kirjasto 96 856 kirjallaan. HelMet-kirjavarasto on Helsingin, Espoon,...
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat...
Yleisten kirjastojen kirjastotilastot löytyvät sivulta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx . Vuonna 2010 oli pääkirjastoja 312, sivukirjastoja 486, laitoskirjastoja 44 ja kirjastoautoja 154. Kokoelmien suuruus oli 39654678 kappaletta, joista kirjoja 34740021. Kokonaislainaus oli 96228025. Lainaajakorttiaan oli vuonna 2010 käyttänyt 2089096 lainaajaa.
Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Vuonna 2017 virkavalaa sekä tuomarinvalaa ja tuomarinvakuutusta koskeva asetusmuutos ulotti vaikutuksensa myös ministerinvalaan:
"Valtioneuvoston asetus virkavalasta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
1026/2017
---
3§ Valtioneuvoston jäsenen on vannottava virkavala tai annettava virkavakuutus sekä annettava tuomarinvakuutus ennen tehtävään ryhtymistään."
Seuraavana vuonna Sipilän hallitus kaavaili asiaa koskevaa uudistusta myös valtioneuvostosta annettuun lakiin. Paljon keskustelua herättänyt esitys kuitenkin peruttiin.
HE 70/2018 - Hallituksen esitykset - FINLEX ®
Ministerin vala ja vakuutus | Valtioneuvoston oikeuskansleri
1 (eduskunta.fi)
Ministerin juhlallinen vala ja...
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Suomenkielisessä kirjassa ( Taleb, Nassim Nicholas: Antihauras. Suom. Kimmo Pietiläinen. 2013. Terra Cognita.) sitaatti on sivulla 189.
"Käsitykseni modernista stoalaisesta tietäjästä on ihminen, joka muuntaa pelon järkevyydeksi, tuskan informaatioksi, virheet uusiksi aluiksi ja halun toimeen ryhtymiseksi."
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Itsekin fantasiakirjailijana kunnostautuneelle kollegalle mieleen tuli ensimmäisenä Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarja, jonka ensimmäinen osa, Maan kätkemät, ilmestyi vuonna 2008.
Toinen ehdotus oli Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous vuodelta 2018.
Olisikohan kyseessä jompikumpi mainituista?
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavaa Carl Barksista:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl BArks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa, esim.
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036
Teema tai tematiikka tarkoittaa johtavaa aihetta tai keskeistä ajatusta, ideaa. Joskus puhutaan myös teoksen sanomasta tai motiivista. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY 2003; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tematiikka )
Seuraavista osoitteista löytyy asiaa Ilkka Remeksen Kirottu koodi –kirjasta ja sen tematiikasta.
Kirjan teema selviää kuitenkin parhaiten lukemalla itse kirjan.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial&id=117
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32087-0
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lasten-+ja+nuortenkirjat/1135223711152
Kaikki Suomessa tavattavat sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja eläimiä, myös sammakkoeläinten kutu ja poikaset. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa tappaa eikä edes ottaa haltuun tai tarpeettomasti häiritä. Sammakoita ei siis saa pitää lemmikkeinä, joten teidän pitää päästää sammakot takaisin sinne, mistä olette ne ottaneet. Muistakaa, ettei olosuhteet terraariossa koskaan muutenkaan vastaa luonnollista elinympäristöä. Voitte kuitenkin tarkkailla sammakoita niiden omassa elinympäristössä. Sammakot ovat paikkauskollisia eläimiä, joten niiden elämää on suhteellisen helppo seurata. Kirjastoista löytyy varmasti paljonkin tietoa sammakoista, mutta seuraavalta nettisivultakin löytyy kattava esittely maamme kaikista sammakkoeläimistä.
http://www....
Kirjastoalalla kuten muillakin aloilla työllistymistä edesauttaa alan koulutus, mutta ilman koulutustakin on mahdollista päästä kirjastoon töihin. Jos olet nuori, eikä sinulla ole vielä mitään koulutusta, hyvä tapa aloittaa on hakeutua kirjastoon kesätöihin. Työnantajiin kannattaa olla suoraan yhteydessä ja markkinoida omaa osaamistaan. Joissakin kunnissa kirjastoalalle koulutetaan myös oppisopimuksella.
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot.fi portaalista löytyy lista kirjatoalan koulutusta antavista oppilaitoksista
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja...
Lainan voi uusia menemällä Helmet-verkkokirjastoon omiin tietoihin. Linkki löytyy Helmetin etusivun oikeasta ylänurkasta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Omissa tiedoissasi näet tämänhetkiset lainasi. Valitse haluamasi uusittavat (raksi uusi-ruutuun) ja klikkaa painiketta Uusi merkityt lainat.
Lainat voi uusia enintään kolmesti. Jos lainaan on varauksia, sitä ei voi uusia. Lisätietoja löytyy Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Televisiossa esiintyvän lasten animaation Kaapo-hahmo on Christine L’Heureuxin kirjoittamista ja Hélène Desputeauxin kuvittamista kirjoista lähtöisin oleva poika (ransk. Caillou). Kaapo on Wikipedian mukaan kalju, koska ranskan caillou-sana tarkoittaa kiveä tai kaljua päätä, joista jälkimmäinen on ollut todennäköisemmin kirjailijan tarkoitus. Tarkistin asian useasta sanakirjasta, mutten löytänyt ainuttakaan käännöstä, jonka mukaan 'caillou' tarkoittaisi kaljua. Sen sijaan löysin yhden suomi-ranska-suomi –sanakirjan, jonka mukaan 'caillou' voisi kivi-sanan lisäksi tarkoittaa arkikielessä tavattavaa sanaa ’pääkoppa’.
Lisäksi Wikipediassa sanotaan, että Kaapon kaljuus on selitetty myös siten, että alkuperäisteoksissa Kaapo on televisiossa...
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Perinnönjakokirjassa luetellaan perinnönsaajat ja se, mitä on jaettu ja mitä kukin perillinen on saanut. Sen laatimiseen on ohjeita Vero.fi:ssä ja esimerkiksi Testamenttiopas-sivustolla. Perinnönjakosopimusmalli löytyy teoksesta Asiakirjamallit / Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila sekä Kuolinpesän osakkaan oppaassa / Juha Koponen. Molempia on kirjastoissa. Verkossa on ilmaiseksi saatavilla Lakioppaan Osittainen ositus ja perinnönjako. Veronmaksajain keskusliiton tietoa perinnönjaosta.
