Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Numero seitsemän on ollut mm. onnenluku, mutta myös onnettomuuden luku, täydellisyyden luku ja pahuuden luku. Muinaiset babylonialaiset tunsivat seitsemän planeettaa, ja niihin liittyi erilaisia uskomuksia. On ollut myös oppi seitsemästä taivaasta ja seitsemästä helvetistä. Kristinuskossa numerolla seitsemän on paljon symboliikkaa. Nämä tiedot löytyvät Pentti Lempiäisen kirjasta Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan (1995).
Tuttua merkitystä seitsemästä valehtelijoiden lukuna kirjassa ei kuitenkaan mainita.
Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta.
Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta.
Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista:
http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml
Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin.
Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine.
Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
Teoksessa Rusava, Paulo, Telkin teitä, malkin maita löytyy lyhyt laulu Pimpula, pampula, paimenpoika 5-kieliselle kanteleelle sovitettuna. Sanat kuuluvat näin "Pimpula, pampula, paimenpoika, aja sinä lehmäsi vettä myöten, käy itse kiviä myöten." Nuotit löytyvät myös partituurista Rautio Matti, Pikku pelimannit : Viuluduettoja.
Samaa on kyselty aikaisemminkin, Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -verkkotietopalvelussa. Vastauksessa arvellaan, että sanonta juontaisi juurensa englanninkieliseen sanontaan "Let it burn Frank": http://www.kysy.fi/kysymys/anna-palaa-frank-kaikille-tutun-sanonnan-juuria-kun-ei-loydy
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,...
Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee kilpataistelijatarta. Lähtöniminä voivat olla Alinda, Theolinda jne. Englannissa Linda-nimeä on käytetty 1800-...
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996).
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/?id=1513
Kirjassa Sanankäytön pikkujättiläinen sekä kirjasesta Pasanen, Tuula: Puhe paikallaan on ohjeita ja malleja puheiksi häihin.
Lisäksi apua voi löytyä myös seuraavasta teoksesta:
Phillips, Robert G., Nouse ja pidä puhe : puhu sujuvasti ja vakuuttavasti sekä työssä että vapaa-aikana / Robert G. Phillips ;...
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
Lauri Pohjanpään runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri (Aisopoon aiheen pohjalta) ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjanpään yhdeksännessä runokokoelmassa Sininen hämärä (WSOY, 1933). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) sekä useasta runoantologiasta, joista mainittakoon esimerkiksi Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla [3] (WSOY, 2000).
Hymni Sua kohti, Herrani, joka on nykyisen virsikirjan virsi numero 396 Käyn kohti sinua, löytyy useista eri nuottikokoelmista, esim.:
Virsihelmiä / Liisa Aroheimo-Marvia, Sini Rautavaara
Julktiedot Helsinki : WSOY, 2006
Suuri toivelaulukirja. 2 / Toimittanut Aapeli Vuoristo ; Kuvitus Marja Arvola, Satu Ilta
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus, 2005
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen
Julktiedot Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Taustatietoja virrestä löytyy virsikirjan verkkoversiosta, http://evl.fi/virsikirja.nsf , virsi 396 http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/49bfa5ce4…
Sen ensimmäinen versio on hyväksytty virsikirjaan ennen vuotta 1920.
Hei!
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin.
Oman nimesi alkuperä löytyy esim. kirjasta Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri.
Nella on lyhennelmä Petronellasta. Nellan ja Petronellan päivän säästä on ennustettu tulevan kasvukauden ilmoja. Pyhä Petronilla on antanut nimensä almanakkaan. Petronella on muinaisroomalaiseen Petronius-sukuun kuuluva naisen nimi: Se lienee johdettu kreikan sanasta petra= kallio.
Etunimimuunnoksia slangin näkökulmista tutkivan nettisivuston mukaan Nita on muunnos nimestä Anita. Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)tietää kertoa sivulla 31, että Anita ja Anitta ovat espanjalaisen Anna-nimen hellittelymuotoja.
Psykiatrian sanastossa 1995 mainitaan oidipuskompleksista, että lapsuudessa kiintymymystä vastakkaista sukupuolta olevaa vanhempaa kohtaan ja kateutta ja vihaa samaa sukupuolta vastaan olevaa vanhempaa esiintyy, latenssivaiheessa kompleksi tavallisesti väistyy, puberteetin edetessä alkuperäinen tilanne nousee esiin ja torjutaan, oidipuskompleksista selviytymättömyys on tavallista psykiatrisilla potilailla.
Hannu Säävälän väitöskirjassa Isänsä surmannut poika- psykiatrinen tutkimus 2001 käydään läpi oidipusmyytin erilaisia psykologisia ja antropologsia tulkintoja eri aikakausina. Tutkijat kiistelevät keskenään. Mielestäni tässä teoksessa oli uusin ja tarkin tieto aiheesta, kannattaa tutustua.
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
