Tässä on kaksi kirjaa, joihin antamasi kuvaus mielestäni sopii:
Amerikkalainen Betty Mahmoody julkaisi 1980-luvulla kirjan ”Not without my daughter”, joka ilmestyi suomeksi nimellä ”Lastani ette saa”. Mahmoody kertoo onnettomasta elämästään Iranissa iranilaismiehen vaimona. Kirja herätti ilmestyessään suurta huomiota ja siitä on tehty elokuvakin.
Toinen kirja, joka niinikään kertoo amerikkalaisnaisen onnettomasta avioelämästä Iranissa, on Sara Harrisin ja Barbara Mosallai Bellin ”The peacock princess”. Se ilmestyi suomeksi v. 1998 nimellä ”Riikinkukkoprinsessa”.
Kyseisen kohta on William Shakespearen näytelmän Julius Caesar ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 rivit kuuluvat näin:
On ihmisellä onnens' ohjat joskus.
Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme
On itsessämme eikä tähdissämme.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18512/pg18512.html
https://www.gutenberg.org/files/1522/1522-h/1522-h.htm
Lauri Siparin suomennoksessa vuodelta 2006 (s. 57) sama kohta kuuluu näin:
Mies voi olla kohtalonsa herra:
jos olemme alamaiset, hyvä Brutus,
syy ei ole tähdissä vaan meissä.
Hei, tästä linkin takaa löytyy Kirjastot.fi -palvelujen sosiaalisen median kanavia:
https://www.kirjastot.fi/kirjastosome
Kirjastot.fi-sivustolla on myös keskustelufoorumeita eri aiheista: https://www.kirjastot.fi/forum
Kirjastolainen kollegani kertoi esimerkiksi seuraavanlaisia FB-ryhmiä:
Kirjasto
Kirjallisuuden ystävät
Kirjastoklubi
Kirjallisuustapahtumat
Kirjailijanloput
Lukulamppu
Kirjastontädit
Kirjasto oppii - Biblioteket lär sig
Jossakin määrin kirjastoammattilaiset varmasti seuraavat myös eri kirjastojen omia Facebook-sivuja, jotka ovat myös asiakkaiden nähtävillä, kun nostetaan esille eri asioita, tiedotetaan ja vinkataan.
Hymni kotiseudulle on kirjoitettu vuonna 1932 ja omistettu Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle. Se ei ole ilmestynyt missään runokokoelmassa.
Lähde: V.A. Koskenniemi, Kootut runot. WSOY 1977.
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Taloussanomat-lehteä ei valitettavasti löydy Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista. Sitä tulee Seinäjoen korkeakoulukirjastoon, mutta sitä ei sielläkään säilytetä kuin edellinen vuosi. Jos tiedät artikkelista enemmän, varsinkin lehden numeron, voit mennä kirjastoon ja tilata artikkelista kopion kirjaston kaukopalvelun välityksellä. Kaukopalvelu on maksullista. Kaikista parasta kaukopalvelua varten olisi, jos tiedät artikkelin tekijän, artikkelin nimen, lehden, vuoden, numeron ja sivut. Mutta pienemmilläkin tiedoilla voi artikkeli joskus löytyä.
Toinen vaihtoehto, joka on tarkoitettu vain Taloussanomien tilaajille, on etsiä artikkelia itse lehden arkistosta Internetistä http://www.taloussanomat.fi Palveluun pitää ensin rekisteröityä.
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Ilmaisua "home and away" käytetään lähinnä jalkapallossa, mutta myös joissain muissa joukkuelajeissa, ja sillä viitataan koti- ja vierasotteluihin. Joukkue pelaa sekä kotikentällään (home game) että toisen joukkueen kotikentällä (away game).Sanoessaan "I've been home and away" kannattaja tarkoittaa, että hän on seurannut kannattamaansa joukkuetta uskollisesti käymällä kaikissa sen otteluissa, pelattiin ne sitten kotikentällä tai miten kaukana tahansa muualla.Muussa yhteydessä tällä voidaan sanoa, että on vuoroin kotona ja matkoilla tai muuten poissa normaaleista kuvioistaan. Joskus sitä on käytetty abstraktimmin kuvaamaan kaksijakoista olotila. Pitkään jatkuneen australialaisen saippuaoopperan nimenä se ilmaisee, että sarjan keskiössä...
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Hanna Sorsan kokoama luettelo maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin töistä löytyy verkosta. Tämän vuonna 2010 julkaistun dokumentin sivulla 26 mainitaan, että Rosenbröijerin piirustuskokoelma on luovutettu lahjoituksena Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2001.
Rosenbröijerin piirustuskokoelmiin oli yleisöllä tuolloin mahdollisuus tutustua Rakennustaiteen museossa. Museon nimi on nykyään Suomen arkkitehtuurimuseo (vuodesta 2012). Museon arkistossa voi vierailla ajanvarauksella tiistaista torstaihin. Pääsyä perehtymään Rosenbröijerin piirustuksiin voi tiedustella suoraan museosta. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta https://www.mfa.fi/tule-meille/
Maisema-...
Ylitornion kristillisen kansanopiston vuosikertomuksista löytyy oppilasluettelot. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmissa on opiston 1930-luvun vuosikertomukset.
Vuosikertomukset eivät ole lainattavissa, mutta niihin voi tutustua paikan päällä Lappi-osastolla. Vuosikertomuksia lainataan tarvittaessa muihin kirjastoihin lukusalilainaan.
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista...
Propofoli eli kemialliselta nimeltään 2,6-diisopropyylifenoli on lyhytvaikutteinen suonensisäinen anestesia-aine, jota käytetään sekä valmistelussa anestesiaan että sen ylläpidossa. Sveitsiläisen bioteknologiayritys Bachemin sivustolla kerrotaan propofolista seuraavaa:"Propofoli on laskimonsisäinen, lyhytvaikutteinen anestesia, jolla on nopea vaikutus ja jota käytetään anestesian induktiossa ja ylläpidossa. Propofolia käytetään myös rauhoittavana aineena, esimerkiksi tehohoidossa oleville hengityskonepotilaille. Propofoli helpottaa nopeaa ja sujuvaa siirtymistä tajuttomuuteen, jolloin lääketieteen ammattilaiset voivat suorittaa tarvittavat toimenpiteet tarkasti."Propofolin valmistuksesta kerrotaan sivustolla näin: "Bachem on...
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen.
Jan Frenkelin säveltämään valssiin Vals rasstavanija ei löytynyt suomennosta tai levytystä. Kappaleen nuotteja on useissa eri kokoelmissa, mutta niissä sanat ovat vain venäjäksi. Jos nuotit kiinnostavat, tästä listasta näet eri kirjastojen vaihtoehdot Finna-sivustolta: Vals rasstavanijan nuotteja.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Jonathan Emmett: Henkka Huimapää pelastaa maailman
Henkan vanhemmat huolestuvat, koska heidän poikansa ei pelkää mitään. Mitä tapahtuu, kun ulkoavaruuden hirmuiset ärmätit hyökkäävät Maahan?
H. I. Larry: Myrkkysaari
Zac Power on ihan tavallinen 12-vuotias poika... paitsi että hän on myös salainen agentti. Tällä kertaa hänellä on 24 tuntia aikaa löytää katala tiedemies huippuvaaralliselta Myrkkysaarelta.
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä
Hauska tarina jääkiekkojoukkueesta, joka on niin hyvä, että harjoitteleekin vain kerran viikossa. Lauri saa unelmiensa paikan maalivahtina, mutta huomaa, että torjunnat eivät olekaan tosielämässä yhtä helppoja kuin unelmissa. Mikä avuksi?
Paula Noronen: Yökoulu...