Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet, ISBN 951-1-15135-5, mukaan Alli on suomalainen linnunnimi, joka Kalevalassa esiintyy kaihomielen symbolina. "Alahan on allin mieli, uiessa vilua vettä". Nimi Alfhild korvattiin vuonna 1890 virallisesti almanakassa nimellä Alli. Lisää tietoja nimen alkuperästä saatte halutessanne kaikkien kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nimikirjoista.
En ole löytänyt mitään viitettä tai artikkelia tästä aiheesta. Harjula-trilogian ensimmäinen osa, Tummien perhosten koti, oli Landerin läpimurtoromaani jota on käännetty monelle kielelle ja se on saanut runsaasti kiitosta.
Tummien perthiosten koti-fili saa ensi-iltanbsa 11.1.2008.
Valitettavasti kirjastojen kautta ei kysymääsi nuottia löydy. - Kotimaisten elokuvien musiikkia ilmestyy nuoteilla kollegan mukaan hyvin harvoin. Ilmeisesti tämä kappale ei ole ehtinyt vielä mihinkään muihin kokoelmiin.
Vatikaanin ilmasto on sama kuin Rooman. Vatikaani on noin 0,44 neliökm ja sijaitsee keskellä Roomaa. Rooman kartoissa on myös Vatikaanivaltio, mutta suomenkielisiä karttoja alueesta ei taida löytyä. Englanglanninkielisiä löytyy toki.
Vatikaanin kartta löytyy englanninkielisenä tästä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Vt-map.png
Rooman ilmasto löytyy mm
http://fi.allmetsat.com/ilmasto/eurooppa.php?code=16242
Ei ole oikein kopioida esitelmää mistään. Se pitäisi kyllä itse koota ja työstää. Jos opettaja on antanut luvan käyttää Netiä lähteenä ja jos ilmoitat siitä lähdeluettelossa, niin kyllä saa siteerata. Siteeraaminen tarkoittaa sitä, että oman väittämäsi tueksi tai tekstisi selvennykseksi esität lainauksen jonkun toisen...
Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
Thor, Annika: Totuus vai tehtävä
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
Kirkegaard: Kumitarzan
Lisää vinkkejä löydät kirjastojen lastensivuilta, joita löytyy seuraavasta luettelosta, http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot .
Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/
Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Nimi Eija on ollut almanakassa vuodesta 1950. Se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Brita tulee ruotsalaisesta nimestä Birgitta, joka on ruotsalainen asu muinaiskelttiläisten tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia,jonka merkitys on korkea, korotettu.
Birgitan päivä on Suomessa omistettu Vadstenan luostarin perustajalle Pyhälle Birgitalle.
(Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta...
Suomen kansallisbibliografia-tietokanta "Fennicakaan" ei valitettavasti tunne etsimääsi teosta. Ainoa julkaisu, joka tulee yhtäänkään lähelle tarkoittamaasi on Husgafvel- seuran julkaisema "Husgafvel-sukuluettelon hakemisto" vuodelta 1982, jota on saatavilla Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista.
Suomen Sukututkimusseuran sivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi löytyy linkki sukuseuroihin ja sieltä edelleen linkki Husgafvel-suvun verkkosivulle . Sieltä löytyy mm. ennakkotieto sinua varmasti kiinnostavasta "Knaappi-kirjasta" sekä historia-linkin alta sukukaavioita.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Suomen Lähetysseura on julkaissut laulukirjan
Yhdestä suusta : Lauluterveisiä maailmalta 49 kansainvälistä laulua hengellisen musiikin lauluryhmille ja yksityisille laulajille. Yksiäänisiä ja kuorosovituksia lähes 30 kielellä suomennoksineen. Kokoelma Suomen lähetysseuran toimintaan liittyviä hengellisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Kirja on saatavana esimerkiksi HelMet-kirjastoista, tai ostettavana Suomen lähetysseuran kautta.
Suomen lähetysseuralla voi myös olla muita lauluja tai muita tekstejä jotka ovat peräisin kehitysmaista. Heidän CD-levyistäkin voi todennäköisesti löytää laulujen sanoja. Suosittelen, että käännytte heidän puoleen myös suoraan. He varmasti auttavat sisarjärjestön edustajia. Suomen lähetysseuran verkkosivut: https...
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
