Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
Salmela-nimi ei ilmeisesti tarkoita varsinaisesti mitään vaan on useimmiten peräisin asuinpaikan nimestä. Salmela nimi on yleistynyt sukunimenä vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Nimeä suosivat 1900-luvun alussa ruotsinkielisten nimien suomentajat. Ainakin Strand-, Mironow-, Spännar- ja Stenholm-nimiset henkilöt ovat suomentaneet nimensä Salmelaksi. Tällä hetkellä Suomessa elää 5393 Salmela-nimistä henkilöä.
Lähde: Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkala, Sirkka Paikkala. Teoksessa Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki, 1988
tai
Suomelaiset sukunimet. Weilin+Göög, 1993
tai
Sukunimet. Otava, 2000
Väestörekisterikeskus
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Etsimäsi laulu on nimeltään ”Ero”. Sen on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se löytyy Kake Randelinin cd-levyiltä ”30 suosikkia” ja ”Kake Randelin” sekä kokoelmalevyltä ”Tupla Finnhits 13 & 14”. Myös parista nuottikokoelmasta se löytyy: Randelin: ”Huoleton” ja Jori Sivonen: ”Lauluja”. Levyt ja nuotit kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja niiden saatavuuden voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/ . Kirjoita hakukenttään ”ero randelin” (ilman lainausmerkkejä).
P. S. Kake Randelinilla on myös ”En unta saa” –niminen kappale (”en unta saa, tartun kitaraan… ” jne.).
Helmet-nettisivut löytyvät täältä: www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa "Omat tietoni". Seuraavaksi kirjoita kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Mikäli pin-koodi puuttuu, sen voi käydä pyytämässä kirjastosta. Uuden pin-koodin saa myös klikkaamalla samalta sivulta kohtaa "Unohditko tunnuslukusi". Kirjattuasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin, klikkaa "jatka". Nyt näet kaikki lainat. Valitse "Uusi kaikki lainat", mikäli haluat uusia kaikki lainat. Mikäli haluat uusia vain jonkin tietyn lainan tai joitakin lainoja, laita rasti lainan kohdalle ja valitse "Uusi merkityt lainat". Myös kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa pyytää HelMet-opastusta kirjastokäynnin yhteydessä.
Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
Rauha on 1850-luvulla käyttöön tullut suomalaisuusaatteen synnyttämä nimi. Almanakassa se on ollut 29.12. vuodesta 1908. Sitä on käytetty Salomonin ja Fredrikin suomalaisena vastineena. Miehennimenä on joskus esiintynyt myös Rauho. H.A. Reinholm mainitsi Rauhan nimiehdokasluettelossaan 1879. Nimi oli varsin suosittu naisennimi etenkin 1900-1930-luvuilla. Nimi voi ilmaista lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Lisää etunimistä: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Helmet-kirjastoilla ei ollut varaa hankkia elokuvapalveluita. Kirjastot maksavat elokuvapalveluiden tuottajille käytön mukaan ja koska alueella asuu yli miljoona ihmistä, käyttö olisi varsin isoa ja maksut korkeita (siis kirjastolle, asiakkaalle palvelu on tietenkin maksuton).
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila
Monetan asiakaspalvelun mukaan juhlarahan tämänhetkisen arvon tietää parhaiten Suomen numismaattinen yhdistys. http://www.snynumis.fi/. Puhelinnumero yhdistykseen on (09) 662281 tai 050-588 1105.
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut...
Käytössäni olevien lähteitten mukaan Maya espanjalaisena nimenä tulisi sanasta Maia, joka tarkoittaa lisääntymisen kuningatarta kreikkalaisessa mytologiassa. Toisaalta taas nimeä on Espanjassa käytetty myös lempinimenä Amaliasta, jonka ajatellaan merkitsevän ahkeraa ja työteliästä. Intialaisen mytologian mukaan nimi Maya tarkoittaa Shivan puolisoa, jumalatar Deviä.
Maya on myös ”jumalien voima”.
Lähteet: Room, Adrian: Dictionary of first names,Lontoo, 2002; Norman, Teresa: The world of baby names, New York,1996.
Koska en tiedä ikääsi, tässä muutamia ehdotuksia:
Nuoremmalle kauhu-kirjojen ystävälle::
Sommer-Bodenburg, Angela: Pikku vampyyri -sarjan kirjat
* kertoo Anton-pojan ja vampyyrin ystävyydestä, vampyyri esittelee Antonille myös perheensä
Hieman vanhemalle sopii:
Swindells, Robert: Huone 13
Kauhukirjoja löydät lisää Kirjasammon kirjahyllyistä, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6698
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5272
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot...
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
Tässä ehdotuksemme:
Kotimaista proosaa:
Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko
Köngäs, Heidi: Luvattu
Malkamäki, Sari: Urheat pienet naiset
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Waltari, Mika: Parhaat pienoisromaanit (Ei koskaan huomispäivää, Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kultakutri tai Koiranheisipuu) ovat ilmestyneet myös samassa niteessä
Kotimaisista runoutta, esimerkiksi:
Hän asuu vierashuonetta, valikoima rakkausrunoja. Lahden Runomaraton 2007
Laaksonen, Heli: Pulu uis, Raparperisyrän tai Sulavoi.
Käännösproosaa:
Coelho, Paulo: Alkemisti, ilmestynyt myös nimellä Santiagon unelmat ; tai Paholainen ja neiti Prym
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Schmitt, Eri-Emmanuel: Oscar ja Roosamamma, Herra Imbrahim ja koraanin...
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
Nettiosoitteessa http://koti.welho.com/ikantone/others/saintfaq.html kerrotaan lyhyesti, että SA-INT tarkoittaa: Suomen Armeijan Intendentuuri.
INT-leima tarkoittaa inventenduuria, joka on elin, joka ottaa vastaan armeijan omaisuuden ja pitää siitä kirjaa.
SA-leima puolestaan kertoo vain että varuste on Suomen armeijan hyväksymää tyyppiä.
Muita ”Inttiin” liittyviä osoitteita:
• Puolustusvoimat http://www.mil.fi/
• Epävirallinen slangisanasto http://www.mil.fi/hamr/slangi.htm
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
