Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa.
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Kiljun eli kotitekoisen alkoholijuoman valmistaminen oli 1.3.2018 asti kiellettyä, elleivät sen ainesosat täyttäneet lain tarkoittaman viinin tai oluen valmistamista, mikä on ollut laillista. Kiljusta tuli laitonta 1932 eli kieltolain kumoamisen jälkeen, oletettavasti osana pyrkimyksiä pitää kansan juopottelu jossain rajoissa. Lain noudattamista ei ilmeisesti ole tutkittu, ainakaan kiljua käsittelevä Wikipedian artikkeli ei mainitse asiasta mitään. Nykyään on siis laillista valmistaa mitä tahansa alkoholijuomaa käymisteitse.
Sen sijaan alkoholin valmistaminen tislaamalla eli pontikanteko on edelleen Alkon yksinoikeus. Tislaamisen sivutuotteena syntyy aina halutun etanolin lisäksi myrkyllistä metanolia. Sitä on pidetty niin suurena...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
Kunkin alueen ev.lut. seurakunnalla on oma keskusrekisterinsä. Esim. Helsingin alueen seurakuntien keskusrekisteristä voi tilata sukuselvityksiä myös Internetin kautta, linkki sinne: http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Liikkeelle kannattaa lähteä sieltä seurakunnasta mistä tutkittava suku on lähtöisin, jos haluat tietoja Jyväskylän alueelta, tässä sinulle linkki Jyväskylän alueen seurakuntien sukututkimus-sivuille http://www.kirkkojyvaskyla.net/
Sieltä voit kysyä asiaa tarkemmin.
Etsimäsi laulu on nimeltään ”Ero”. Sen on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se löytyy Kake Randelinin cd-levyiltä ”30 suosikkia” ja ”Kake Randelin” sekä kokoelmalevyltä ”Tupla Finnhits 13 & 14”. Myös parista nuottikokoelmasta se löytyy: Randelin: ”Huoleton” ja Jori Sivonen: ”Lauluja”. Levyt ja nuotit kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja niiden saatavuuden voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/ . Kirjoita hakukenttään ”ero randelin” (ilman lainausmerkkejä).
P. S. Kake Randelinilla on myös ”En unta saa” –niminen kappale (”en unta saa, tartun kitaraan… ” jne.).
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
Tietoa ankoista löytyy mm. kirjasta Veden aateliset - kesyjen vesilintujemme hoito-opas. Kirjan ovat kirjoittaneet Miriam Soledad Ramirez ja Kaarina Valonaalto, kustantajana Art House, 1996.
Gummeruksen Kodin uusi eläinkirja (1990), osa Lemmikki- ja kotieläimet sisältää myös luvun Ankat ja hanhet (s. 84-87).
Internetistä löytyy tietoa ankoista mm. osoitteessa http://www.mmm.fi/el/julk/tavankkafi.html missä on maa- ja metsätalousministeriön yleisä ohjeita otsikolla " Tavoitteena terve ja hyvinvoiva ankka" Sen lisäksi internetistä löytyy Googlen avulla hakusanoilla "ankkojen hoito" mm. seuraavat sivut: http://www.geocities.com/laura_rytknen/Ankkojen_hoito.html ja http://papukaijayhdistys.fi/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&p=40...
Myöhästymismaksun voi maksaa kirjastokorttia tai henkilöllisyyspapereita näyttämällä kirjastojen infotiskeille, kun henkilökunta on paikalla.
Monissa kirjastoissa ei ole enää käteiskassaa, vaan maksut hoidetaan kortilla.
Sakot voi maksaa myös verkkopankkitunnuksilla Helmet-sivuilla. https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
En usko että se räjähtää, mutta uunia ei ole hyvä käyttää tyhjänä, koska se voi vahingoittua/rikkoontua.
http://www.agon.no/rl/ProdDok/KOC8H4T_(FIN).pdf (täältä löytyy muitakin hyviä ohjeita)
Monetan asiakaspalvelun mukaan juhlarahan tämänhetkisen arvon tietää parhaiten Suomen numismaattinen yhdistys. http://www.snynumis.fi/. Puhelinnumero yhdistykseen on (09) 662281 tai 050-588 1105.
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
Käytössäni olevien lähteitten mukaan Maya espanjalaisena nimenä tulisi sanasta Maia, joka tarkoittaa lisääntymisen kuningatarta kreikkalaisessa mytologiassa. Toisaalta taas nimeä on Espanjassa käytetty myös lempinimenä Amaliasta, jonka ajatellaan merkitsevän ahkeraa ja työteliästä. Intialaisen mytologian mukaan nimi Maya tarkoittaa Shivan puolisoa, jumalatar Deviä.
Maya on myös ”jumalien voima”.
Lähteet: Room, Adrian: Dictionary of first names,Lontoo, 2002; Norman, Teresa: The world of baby names, New York,1996.
