"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Tässä lienee kyse kansan suusta kummunneesta laulusta "Sotapojat marssivat", joka löytyy ainakin seuraavasta laulukirjasta:
Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta
Espoo : Fazer Musiikki, c1994
951-757-313-8 (sid.)
Laulun sanat löytyvät ja sen voi myös kuunnella netissä sivulla http://www.fkhalbe.net/halbelieder/freiwillige/fin1.htm
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on omatoimiaika, voit käyttää kirjaston asiakastietokoneita ja myös tulostaa, mikäli tulostustililläsi on tarpeeksi saldoa. Tulostustilille voi lisätä saldoa vain kirjaston asiakaspalvelussa. Koska omatoimiaikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla, saldon lisääminen tulostustilillesi ei ole mahdollista.
Mikäli et ole tulostanut viimeisen kolmen kuukauden aikana, voit tulostaa viisi sivua ilmaiseksi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot/Hel…
Mikään Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa ei näyttäisi viittaavan siihen, että Harrylla olisi jonkinlainen ennakkoaavistus yhdennentoista syntymäpäivänsä erityisestä merkityksestä. Syntymäpäivä tulee hänen mieleensä sattumalta, hän ei erikseen sitä ole sen kummemmin ajatellut tai siihen valmistautunut. Kirjan lause "Mutta ei kukaan silti yhtätoista joka päivä täytä" voidaan Harryn kannalta lukea yksinkertaisena toteamuksena siitä, että seuraava päivä olisi Harryn syntymäpäivä ja että hän täyttäisi 11 vuotta. Päivän erityisyys ennakolta on pelkkää tavanomaista syntymäpäivän erityisyyttä lapselle.
Kokonaan eri asia tietenkin on se, että Harryn täydellinen tietämättömyys omasta velhoudestaan on tarinan tässä vaiheessa merkittävä...
Alankomaiden virallinen nimi on monikkomuotoinen Koninkrijk der Nederlanden. Kun Alankomaista 1500-luvun lopulla tuli itsenäinen tasavalta ("Yhdistyneet provinssit"), se koostui kirjaimellisesti seitsemästä alankomaasta, jotka olivat Hollanti, Zeeland, Utrecht, Geldern, Groningen, Overijssel ja Friesland. Nykyinen Alankomaiden kuningaskunta muodostuu kahdestatoista provinssista.
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot. 1
The difference between Holland and the Netherlands explained - Holland.com
Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http...
Venäläisiä kansansatuja on suomennettu kiitettävän paljon,
esimerkiksi teokset Taikasormus, Tsaarintyttären merkki ja Tulilintu.
Lisää näitä satuja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanoilla kansansadut ja Venäjä saa sieltä 38 teosta, joiden saatavuutta voi myös tarkastella.
Haussa kannattaa varmaankin rajata kieleksi suomi ja materiaaliksi kirja.
Yksittäisiä venäläisiä kansansatuja voi hakea myös Tampereen kaupunginkirjaston Satumetsosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form 2
Kun siellä yhdistää asiasanat kansansadut ja Venäjä, tuloksena on 57 satua.
Selailimme kirjastomme Martti Lindqvistin kirjoja läpi, mutta etsimäsi sitaatti ei vain osunut silmään. Nyt kysymmekin palstamme lukijoilta apua: muistaisiko joku Martti Lindqvistin tuotantoon syvällisesti perehtynyt, mistä kyseinen sitaatti löytyisi?
Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12., Ilmatieteen laitos, Tähtitieteelliset vuodenajat.
Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, Ensi vuonna 2013 talvipäivänseisaus on 22.12.
Seuraavat merikartat sisältävät Joensuun lähivesistön ja muun Pyhäselän syvyydet:
Saimaan vesistö : Oravisalo, karttalehti 414 ja Saimaan vesistö : Joensuu, karttalehti 415.
Karttoja voi tutkia kirjastossa, Joensuun kaupunginkirjastossa ne ovat käsikirjaston ja maakuntakokoelman aineistoa.
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
Kirjallisuudessa vihannespunkin torjuntaan suositellaan esimerkiksi petopunkkeja. Toinen vaihtoehto on sumuttaa kasveja (etenkin lehtien alapuolia) vedellä, koska vihannespunkki ei menesty hyvin kosteassa ilmassa. Wikipedia-artikkelin mukaan vihannespunkeista voi olla vaikea päästä eroon, jos niitä on paljon ja ne ovat jo ehtineet kutoa seittiä. Onkin suositeltavaa tutkia kasveja ja etenkin lehtien alapuolia suurennuslasilla jo ennen kuin seittiä ilmestyy, eristää vihannespunkkien valloittama kasvi muiden joukosta mahdollisimman pian ja ryhtyä torjuntatoimiin jo ennen kuin punkkien määrä lisääntyy liikaa. Kasvihuoneessa myös lämpötilan laskeminen vaikeuttaa punkkien selviytymismahdollisuuksia.
Teepuuöljyn käytöstä vihannespunkkien...
Pentti Lempiäinen kirjoittaa kirjassaan Suuri etunimikirja (Wsoy, 2004) Ada-nimestä:
Nimi juontaa heprean kielen sanasta, joka tarkoittaa jalokivikorua. Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarrka Jaakobin pojan Esaun vaimo. Kirkkohistoriassa tunnetaan myös Ada-niminen ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulla, tämän pyhimyksen muistopäivä on 4.12. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Adan nimipäivä oli vuoteen 1999 asti 30.10. Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä kuten Adalberga, Adalberta jne. Silloin nimi viittaisi aatelista tai jalosukuista tarkoittavaan sanaan. Suomessa Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona. Vuoden 2000...
Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tiedusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin:
Katariina on peräisin kreikankielisesta nimestä Aikatherinee. Nimen merkitys on "alati puhdas".
Lisää Katariinasta voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Katariina.
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Annika Thor on kirjailijan oikea nimi. Hän ei käytä taiteilijanimiä. Alkuperäiseltä sukunimeltään hän on Katz.
Kirjailijan mahdolliset toiset etunimet eivät ole tiedossa.
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin useita kertoja. Löydät vastaukset arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx käyttämällä hakusanaa Thor Annika.
Inka on intiaanikansan nimi, mutta suomalaisena etunimenä se on lyhennelmä Inkeristä (Lempiäinen: Suuri etunimikirja). Äänteellinen yhdenmukaisuus on sattumaa. Toinen intiaanikansan nimi, joka muistuttaa suomalaista etunimeä, on Maya (Maija).
Aitoja intiaanityttöjen nimiä löytyy mm. osoitteista
http://www.babynameworld.com/indian-girl.asp
http://www.babynameworld.com/indian.asp
http://www.babynamenetwork.com/baby_names/origins/Native_American_baby_…
Ainakin ensimmäisestä luettelosta löytyy tuttu nimi Nita, joka kuitenkin meillä on Anitan/Anittan lyhennelmä. Äänteellinen yhdenmukaisuus on taas sattumaa. Aidot intiaaninimethän usein tarkoittavat jotain ja intiaaninimenä Nita tarkoittaa karhua. Luettelossa nimien merkitykset ovat...
Hei,
Rautakausi ajoittuu Suomessa vuosien n. 500 eKr.-1300 jKr. välille. Euroopassa siirryttiin vuosien n.1000-500 eKr. aikana pronssista rautaan. Rautakausi päättää esihistoriallisen ajanjakson, joka jatkui Pohjoisessa pidempään kuin muualla. Rautakaudella maatalous vakiintui ja naisen asema yhteisössä oli työvoiman synnyttäjänä tärkeä.
Tässä muutamia hyviä linkkejä rautakauteen
! Museoviraston rautakausi-sivu http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm
- Mikkelin museoiden rautakausi-toteutus. Klikkaa"elämää rautakaudella" http://www.mikkeli.fi/museot/rautakausi/main.htm
- Eva Kochin artikkeli http://home3.inet.tele.dk/evakoch/drik-uk.htm
! Jenny Kangasvuon laaja tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta. http://www.student.oulu.fi...
Viipurin kaupunki perustettiin 1200- ja 1300-lukujen lopulla rakennetun Viipurin linnan yhteyteen, kaakkoisen linnansalmen toisella puolella olevalle niemelle. Tarkalleen ei tiedetä, milloin ensimmäinen asukas sinne asettui, kuten ei tiedetä sitäkään, oliko siellä jo vanhastaan ollut jokin maalaisasutus. Viipurin kaupunkialueelta tai lähiympäristöstä ei kuitenkaan tunneta yhtään myöhäisrautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, joka osoittaisi keskiaikaista Viipuria edeltävän pysyvän asutuksen.
1300-luvun alussa kauppias- ja käsityöläisasutus levittäytyi linnasaarelta nykyisen vanhankaupungin ranta-alueelle. Kauppapaikkana Viipuri mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336 ja "kauppalaksi" se nimetään myös vuonna 1347. Novgorodin kronikassa...
