Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
Vaakaraidoitetun valkoisen aluspaidan ottivat käyttöön ensimmäisenä bretagnelaiset merimiehet ja kalastajat 1700-luvun lopulla. Tästä marinièrestä tuli Ranskan laivaston virallinen alusasu vuonna 1858. Tällöin määriteltiin myös tarkalleen sen ulkonäkö. Monien muiden valtioiden laivastot omaksuivat vastaavan mallin, Venäjän laivasto vuonna 1874.Vaatteen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä eikä myöskään sen keksijää. Sinisiä tai punaisia raitoja oli käytetty merisotilaiden vaatetuksessa jo 1600-luvulla.Lähteet:The ultimate symbol of French cool "Histoire et origines de la marinière"
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja....
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot...
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Tuhkaa voi mainiosti käyttää lannoitteena, kunhan muistaa ensinnäkin, että se on voimakkaasti emäksistä, ja toiseksi, että tuhka ei sisällä typpeä. Se toimii siis paitsi lannoitteena myös kalkituksena, mutta haluttaessa voimakasta vegetatiivista kasvua tarvitaan sen lisäksi myös ainakin typpilannoitusta.
"Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille." (http://puutarha.net/artikkelit/7598/tuhkan_kaytto_puutarhassa.htm)
Koska havukasvit eivät yleensä pidä kovin emäksisestä maasta, en välttämättä antaisi sitä pienille kuusentaimille, ainakaan runsaasti.
Tarkempia tietoja tuhkan käytöstä...
Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Museovirasto kertoo arvokkaiden kirjojen säilytyksestä:"Ihanteellinen ympäristö kirjoille on auringonvalolta suojattu puhdas tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50%. Kotioloissa ei aina ole mahdollista järjestää tällaisia olosuhteita, mutta jokainen voi huolehtia, ettei kirjahylly kylve auringonvalossa tai ole alttiina kosteusvahingoille. Ovellinen kaappi suojaa kirjoja valolta ja pölyltä.
Ullakot ja kellarit eivät sovellu kirjavarastoiksi, koska lämpötilan- ja kosteudenvaihtelut ovat niissä suuria. Kosteissa oloissa paperiin syntyy helposti mustaa hometta. Homeinen kirja kannattaa eristää muista, sillä home voi levitä niteestä toiseen.
Jotkut kasvit voivat saada aikaan pahoja vaurioita....
Sanakirjoissa viitataan ranskalaiseen ilmaukseen canard, "ankka", jolla on myös merkitys väärä uutinen, "uutisankka". Ilmauksen pohjalla on vanha sanonta "vendre un canard à moitié" puoliksi myydä ankka, joka merkitsee huijaamista, koska "puoliksi" ei mitään voi myydä. Esimerkiksi Suomalaisessa Fraasisanakirjassa (toim. Sakari Virkkunen) viitataan tähän ranskalaiseen ilmaukseen, joka on ollut käytössä jo 1500-luvulla. Ilmaus canard esiintyy tuossa muodossa myös englannin kielessä samassa merkityksessä. Suomeen se on näiden lähteiden mukaan siirtynyt käännöslainana.
Sanojen merkityksiä ja jonkin verran alkuperästä:
The Oxford English Dictionary
Le Petit Robert
Suomen kielen perussanakirja
Suomalainen fraasikirja
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
Laina-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1908 8.2., mutta kasteessa lienee Laina annettu lapselle nimeksi ensi kerran jo vuonna 1865. Nimi kuvaa Raamatun ajatusta lapsesta Jumalan lahjana, mutta lisää siihen vielä ajatuksen kasvatusvastuusta: lapsi on Jumalan lahja, mutta myös laina, jonka hoidosta on kerran tehtävä tili.
Virossa nimi Laina on Laine -nimen rinnakkaisnimi ja siellä Laine-nimeä käytetään myös miehen nimenä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannasta löytyivät seuraavat kartat, joista voisi löytyä haettua tietoa:
E44; 15/8-17 Valli; N:o 15 Mäkelä, halkomiskartta ja -asiakirjoja 1899; E44c: 7/45-48 Valli, 0,2042 N:o 6 Mäkelä RN:o 6: 14-16, lohkominen 1920; E44c: 7/71-74 Valli; 0,1666 N:o 15 Mäkelä RN:o 15: 13-18, v.al.lohkominen 1923. Kartat kuuluvat sarjaan Maanmittaushallituksen uudistuskartat ja -asiakirjat Vaasan lääni. Kartat ovat käytettävissä mikrofilminä, joiden kaukolainausta voitte kysyä lähikirjastostanne.
Arkistolaitoksen www-sivut: http://www.arkisto.fi/, VAKKA-tietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action
