Päätöksentekopuu on tiedon mallintamiseen käytetty tapa visualisoida tai määritellä jokin asia tai ongelma. Käsiteltävän aihekokonaisuuden kannalta keskeisistä käsitteistä piirretään puu ("tietämyspuu", "ongelmaavaruus" tms.), jossa puurakenne tarjoaa mahdollisuuden asioiden välisten suhteiden esittämiseen. Puumallin "oksat" voivat olla esim. syy-seuraussuhteita, tai jokin muu toiminnallisesti järkevältä vaikuttava asiantila.
Mind Mapping -tekniikassa käytetään myöskin käsitemalleja päätöksenteon apuna, mutta niissä ei hyödynnetä sitä visuaalista etua, jonka puumallin "oksat", "solmukohdat" ja itse rakenteellinen hierarkia merkityssisältönsä kautta tarjoaa. Jos puurakenteella visualisoidaan vaikkapa ongelma-avaruutta, puun huippu voi olla...
Kysyjän etsimä laulu on perinteinen suomalainen kansanlaulu, josta on tehty lukuisia sovituksia (mm. Armas Maasalo, Oskar Merikanto, Selim Palmgren, Erkki Melartin, Ilkka Kuusisto ja Martti Turunen). Perinteisten tekstien kohdalla on tavallista, että yksittäiset sanat ja ilmaisut vaihtelevat vähän sen mukaan, mistä tekstin variantti on merkitty muistiin, joten tässäkin tapauksessa lienee mahdotonta sanoa, mikä on se "alkuperäinen" teksti. Esimerkiksi Melartinilla tuossa kohdassa on sanat "nyt päivän työt jo loppunee ja pääsen lepohon".
Kysymyksestä ei voi päätellä, etsitäänkö todisteeksi äänitettä vai nuottia. Molempia on tästä laulusta tarjolla varsin paljon, joten ei oikein voi muuta kuin suositella käyntiä kirjastossa, jossa on...
Facta tietosanakirja määrittelee käsitteen länsimaat alkujaan Länsi-Rooman keisarikunnan alueeksi, myöhemmin islamilaista maailmaa vastaan taistelleeksi Euroopan osaksi. Nykyään länsimaihin luetaan Factan mukaan koko Eurooppa ja tavallisesti muutkin eurooppalaisen kulttuurin omaksuneet maat. Länsimaat eli oksidentti, vastakohta itämaat eli orientti.
Teoksessa Mitäs me länsimaalaiset - Suomi ja lännen käsite määritellään "lännen" alkaneen historiallisesti antiikin kreikkalais-roomalaisesta sivilisaatiosta ja kristinuskon synnystä liittyen siten suoraan Euroopan historiaan. Renessanssin, uskonpuhdistuksen ja valistuksen kautta vähitellen kehittynyt länsimaalainen kulttuuri on sitten...
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
16-vuotias saa muuttaa toiselle paikkakunnalle asumaan aikuisen opiskelijan kämppäkaveriksi. Alaikäisyyden vuoksi mm. nämä seikat on huomioitava:
- Alaikäiset eivät ole Suomessa oikeustoimikelpoisia. Täten hänen allekirjoittamansa vuokrasopimus ei ole sitova ilman hänen edunvalvojansa (yleensä huoltaja eli vanhemmat) lupaa ja hyväksyntää.
- Lapsen muutto pois kotoa ei lopeta vanhempien elatusvelvollisuutta, vaan se jatkuu siihen asti kun lapsi täyttää 18-vuotta.
Kysymykseen liittyvä lainsäädäntö
- Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
- Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704
- Vuokra-asumisen lainsäädäntö http://www.ymparisto.fi/default.asp?...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia...
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
"Maaliskuu jo aurinkoinen", kertoo tämä aikaisempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/comment/65423?language_content_entity=fi
https://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Kuukausirunot.htm on samaa mieltä.
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Nummelin, Juri: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä -kirjassa kerrotaan, että vasta viime aikoina suomalaiseen etunimistöön tullut Isla on alun perin skotlantilainen nimi. Nimi lienee siellä peräisin Islayn saaresta. Espanjan kielessä 'isla' tarkoittaa saarta.
Kyseinen kappale on kaiketikin David Leen ja Herbert Kreztmerin säveltämä "Goodness gracious me" vuodelta 1960. Kappale sai suomeksi nimen "Voi hyvä tavaton". Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa. Kappaleen levyttivät vuonna 1961 Esa Saario ja Maikki Länsiö sekä Brita Koivunen ja Eino Virtanen.
https://finna.fi
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Kosmologi Tommi Tenkanen sanoo Ylen Prisma studiossa mm. näin: "Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia." Lisää tietoa alkuräjähdyksestä mm. Prisma studiosta, Ylen uutisista ja geologia.fi-sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/03/vaarinkasitys-alkurajahdys-oli-kaiken-alku
https://yle.fi/uutiset/3-10944052
http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/big-bang-alkurajahdys/