Volter Kilven teoksesta "Alastalon salissa" ei valitettavasti ole tehty äänikirjaa.
Juha Hurmeen Nälkäteatteri on tehnyt Alastalon salissa -teoksesta kuunnelman. Tallenne kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta on lainattavissa vain lukusalikäyttöön
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Käypä hoito -suosituksen mukaan itsemurhaa yrittäneen mahdolliset elimelliset vammat hoidetaan ensin ja sen jälkeen hänen tilanteensa arvioidaan psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito -käypä hoito suositus löytyy alta:
https://www.kaypahoito.fi/hoi50122?tab=suositus
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen...
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Kaik lutviutuup -niminen sarjakuvakirja sisältää Aku Ankka -tarinoita Etelä-Karjalan murteella. Muita Aku Ankan murrekirjoja on
-Joulu on jo ovela: Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela
-Voe tokkiisa, Aku (savon murre)
-Avojalakanen Ankka (pohjalaismurteita)
-Kyä viksup päriää (hämäläismurteita)
-Isoon taloon Ankka (Etelä-Pohjanmaan murretta)
Aku Ankan murrekirjat löytyvät tietokannoista hakusanoilla murteet ja Aku Ankka.
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Vapo on avannut aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin https://yle.fi/uutiset/3-11538206
Kannattaakin kääntyä Vapon puoleen https://www.vapo.fi/yhteystiedot/
Asiasta tietävä taho voisi olla myös Bioenergia ry https://www.bioenergia.fi/
1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä.
Lähteet:
Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958)
Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962
Hei
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaan on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto. Kuvan teos sen verran kastunut, että se pitää poistaa lainauskierrosta. Kirjan voi korvata asiakaspalvelussa joko maksamalla tai vaihtoehtoisesti tuomalla vastaavan teoksen tilalle.
Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
