Tarkkaa syntymäaikaansa voi tiedustella synnytyssairaalasta, jossa on syntynyt. Myös Tilastokeskuksessa on suomalaisten syntymätodistukset vuosilta 1975-1988, mutta näiden ulkopuoliselta ajalta todistukset ovat vain synnytyssairaalassa ja äidillä/vanhemmilla. Tietojemme mukaan syntymätodistus lähetetään myös maistraattiin, KELAan ja seurakuntaan tai väestörekisteriin.
Magnetoituvia aineita ovat mm. rauta, nikkeli ja koboltti, joita kutsutaan ferromagneettisiksi. Heikommin magnetoituvia aineita ovat paramagneettiset aineet, kuten mm. alumiini ja platina. Diamagneettiset aineet pyrkivät magneetin läheisyydestä pois. Niitä ovat mm. sinkki, lyijy, hiili, hopea ja kupari. Kuumennettaessa ferromagneettiset aineet muuttuvat paramagneettisiksi. Samannapaiset magneetit hylkivät toisiaan.
Lähteenä on käytetty Galilei 7 : sähkömagnetismi sekä
http://www.edu.fi/julkaisut/iloailmioista.pdf
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Nimeä Pääkkö esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Nimen pohjana lienee Pääkkösten asuman talon nimi.
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoa 1500-luvulta alkaen ja että henkilö Viljo Nissilä on katsonut osaan Pääkkö-nimistä sisältyvän "itsepäistä, omavaltaista", merkitsevän pääkkö-sanan.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyy tilastotiedot sukunimistäkin http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kirjan nuotteja ei suoraan netistä löydy, mutta kirjaa nuotteineen on monissa kirjastoissa ja se on myös kirjakaupasta ostettavissa. Laihian kirjastossa sitä ei ole, mutta voit kysyä kirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kirjastokorttisi on jo valmiina puhelimessasi. Kirjaudu sisään Vaskiin https://vaski.finna.fi/ sivun oikeasta ylälaidasta omalla kirjastokorttisi käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sen jälkeen pääsen samasta valikosta valitsemaan kohdan Kirjastokortit ja saat oman korttisi viivakoodin esille puhelimesi näytölle.
Kaikissa Vaski-kirjastoissa tämä puhelimessa oleva kortti ei silti toimi. Joissakin kirjastoissa ja monessa omatoimikirjastossa laitekanta on sen verran vanhaa, ettei puhelimen käyttö vielä onnistu.
Liitä kirjastokortti -toiminto liittyy siihen, että voit lisätä esim. oman lapsesi tai vanhempasi kortin omaan korttiisi, jolloin pääset esim. uusimaan hänen lainojaan. Kun lisäät kirjastokortin tiliisi, tallennetaan...
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/...
Ainakin YouTubessa on ladattuna kyseisen sarjan kaikki jaksot. Ne löytyvät, kun kirjoitat hakukenttään sarjan nimen. Lisäksi, jos sinulla on käytössäsi dvd-soitin, Helmet-kirjastosta sarja on saatavilla myös dvd:nä.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Youtube. https://www.youtube.com/
Tätä on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Poimin tähän arkistosta vastauksen, löydät sen myös arkistosta esim asiasanalla Minea.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Lisäksi tarkistin useammasta nimikirjasta mutta nimeä Minea ei niistä löytynyt.
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Suomen avioliittolaki sanoo näin:
"7 § (16.4.1987/411)
Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa.
Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon.
8 § (20.1.2012/23)
8 § on kumottu L:lla 20.1.2012/23.
9 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa.
9 a § (20.1.2012/23)
Mitä 7 ja 9 §:ssä säädetään, sovelletaan myös, kun sukulaisuussuhde on syntynyt adoption seurauksena."...
Väestörekisterikeskus tarjoaa sivuillaan maksuttoman Nimipalvelun, jonka osoite on
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Se kautta voi kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Jokainen etunimi täytyy hakea erikseen. Siksi en voi kertoa, kuinka monta sellaista henkilöä Suomessa on, jolla olisi molemmat etunimet samat kuin sinulla. Mutta nimihaun voi rajoittaa koskemaan tiettyä syntymävuotta, jolloin haun tulosjoukko pienenee ja päätelmiä on helpompi tehdä. Nimipalvelun sivuilta löytyvät hakuohjeet, joiden avulla on helppo itse hakea etunimien lukumääriä. Tietosuojan vuoksi sukunimistä ei ilmoiteta tarkkaa lukumäärää. Tein haun sukunimelläsi ja tulos oli, että alle viidellä...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Johannes merkitsee heprean kielellä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'(hepr. muoto Yochanan). Nimi on kristikunnan yleisimpiä, mistä kertovat myös siitä kehittyneet kymmenet muunnokset ja lyhentymät, suomen kielessä mm. Hannu, Janne, Juha ja Joni. Suomen kalenterissa on perinteisesti muun läntisen kristikunnan tapaan ollut useampia Johanneksen päiviä vuodessa, mainittakoon vaikkapa Johannes Kastajan syntymäjuhla 24.6. sekä apostoli ja evankelista Johanneksen juhla 27.12. Tarkempia tietoja historiallisista Johanneksista saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta, joka kuuluu useimpien kirjastojen kokoelmiin. Katso myös linkki http://www.behindthename.com/php/view.php?name=john
Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
Pienten hyönteisten tunnistaminen valokuvista tapaa olla vaikeaa, eikä tästäkään ötökästä voi sanoa mitään varmaa.
Kun kyse on pitkään käyttämättömästä asunnosta, saattaisivat otukset olla rakennuksen sisätilossa viihtyviä, eikä esim. avoimista ikkunoista sisään lennähtäneitä. Kodeissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy verkostakin hyvin tietoa.
Esimerkiksi turkiskuoriainen on tyypillinen sisätilojen tuhohyönteinen https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/
Tällä sivustolla on muitakin kodin hyönteisiä https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
Tuholaisesite tunnistamiseen https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Jos ötökkä kuitenkin vaikuttaisi olevan ympäröivästä...
Yhtään suomenkielistä nettiopetussivustoa emme onnistuneet löytämään. Alla linkki englanninkieliseen, alkeista lähtevään kurssiin:
http://www.langintro.com/kintro/
Koreaa voi opiskella myös esim. kulttuurikeskus Caisassa. Tämänkeväinen kurssi on jo päättynyt, mutta kannattaa kysellä syksyn kursseista Caisasta. Kurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kurssi- ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.caisa.fi/kurssit/kielet
