Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta...
Hei!
Lähetin kysymyksesi suoraan Sweet Valley High -sarjaa kustantavalle Otavalle internetissä olevalla palautelomakkeella http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1007&dept0=1007
Otavasta vastattiin näin:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Sweet Valley High -sarjasta...
Kysymäsi säe on runosta "Ovella" ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas. Runo on ilmestynyt alkujaan v. 1931 kokoelmassa "Uni ja kuolema". "Jääkää, ystävät, pitoihinne" ei aloita kyseistä runoa vaan se on runon 2. viimeisen säkeistön ensimmäinen säe. Ovella- runo alkaa sanoilla: "Hankin lähtöä, - seisatun," ... Runossa on 16 säkeistöä.
Verotukseen vaikuttaa se, onko aviopuolisoiden keskinäinen testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Koska kysymyksessä mainitaan lasten maksavan perintöveron, kyse lienee hallintaoikeustestamentista, jonka mukaan leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Omistusoikeuden saaneiden perillisten kannalta lesken hallintaoikeus vaikuttaa heidän perintöverojaan pienentävästi, sillä hallintaoikeuden pääomitettu arvo pienentää sitä arvoa, josta heidän perintöveronsa lasketaan.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajilla ei ole lainopillista pätevyyttä, joten tarkempien tietojen tarpeessa on syytä...
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät aiheesta seuraavat teokset.
Halla, Tuulikki: Kovero (2002)
Murtovaara : kruununmetsätorppa Valtimolla = a crown forest croft in Valtimo (2008)
Pekkala, Mauno: Tutkimuksia kruununmetsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (1920) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Vauramo, Anu: Koveron kruununmetsätorppa 1859-1931, Seitsemisen kansallispuisto (1987) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Allaolevat teokset ovat saatavilla muista kirjastoista kaukolainoina.
Rossi, Päivi: Uudistorpasta asutustilaksi : Hohonmaan, Kankaisten ja Toivakan kruununmetsätorppa-asutus 1830-...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Kirjallisuutta aiheesta:
(olen maininnut Ylöjärven, jos siellä on teos ja Tampereen kaupunginkirjaston tai sitten jonkin muun kunnankirjaston, jos teosta ei ole edellä mainituissa):
HANSEN, Hans Jürgen: Europas Volkskunst und die europäisch Volkskunst Amerikas
kansanpuvut : koristelu : Eurooppa (Vammala)
WILCOX, R. Turner: Folk and festival costume of the world
kansanpuvut) mm. Ylöjärvi
Fox, Lilla M.: Folk Costumes From Eastern Europe. – 1977
Nokia
The Folk Costumes Of Croatia
Kangasala, Tampere
ARNÖ-BERG, Inga: Folk costumes of Sweden. – 1985
mm. Tampere ja Ylöjärvi
Snowden, James: The Folk Dress Of Europe / James Snowden. – 1979
Mänttä
Petrescu, Paul: Romanian Folk Costume. - 1985.
mm. Tampere
TRAETTEBERG, Gunvor Ingstad: Folk-costumes...
Novelli on analysoitu ainakin teoksessa Niemi, Juhani: Proosan murros ss.99-104.
Lisää lähteitä Antti Hyrystä löydätte tietokannasta Sanojen aika: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Novellikokoelma Maantieltä hän lähti on arvosteltu ainakin Parnassossa vuonna 1958. Varastokirjastosta voidaan tilata teille kopioita arvosteluista. Ottakaa yhteys kirjastoon.
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www....
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvasta aineistosta ei löytynyt varsinaista listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä. Suomenkielisistä paikannimistähän on hyvä ja kattava esitys Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet.(Tampere : [Tampereen kaupunki], 1999 (Hermes). - 304 s. : kuv. ; 26 cm. - Tampereen museoiden julkaisuja, ISSN 1237-5276 ; 51. - 951-609-105-9).
Pääkirjastossa sijaitsevassa Pirkanmaa-kokoelmassa on vanhoja karttoja, joissa kaupunkimme nimet ovat myös ruotsin kielellä, esimerkiksi:
· Calonius, F.L. Tampereen kaupungin asema-kartta vuonna 1892. - 1: 4000. Tässä kartassa on paikannimien hakemisto myös ruotsin kielellä
· Petterson, Lambert: Tampereen kaupungin asemakartta. 1896...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy kiinalaisesta horoskoopista kirjoja esim. Wilhelm, Hans: Kiinalainen horoskooppi sekä jokaisesta merkistä oma kirjansa, joissa tekijänä on Kwok Man-Ho. Niiden saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2
Hakusanaksi voi asiasanakenttään kirjoittaa kiinalainen horoskooppi. Ainakin näistä kirjoista löytyy kiinalaisin merkein horoskooppimerkkejä.
Lisäksi Internetistä löytyy esim. Google-haulla sivu, jossa on kaikki kiinalaisen horoskoopin merkit. Tämä sivu löytyy osoitteesta http://www.dlc.fi/~riksu/horosko.htm
Kiinan kieli perustuu kirjoistumerkkeihin, joista jokainen merkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös...
Olli Valkonen on yhdessä Hans Eklundin kanssa kirjoittanut 1993 Otavan julkaiseman 112-sivuisen kirjan nimeltä Tuomas von Boehm. Kirjassa kuvataan hänen elämänsä ja taiteensa vaiheita. Kirjassa on myös kuvia hänen töistään.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Valitettavasti en onnistunut löytämään pihakeinun piirustuksia verkosta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy kuitenkin teoksia joista piirustukset/ohjeet löytyvät:
Tee itselle tai lahjaksi. 106 : Keinu / [tekijä:] Jani Johannes
More garden woodwork in a weekend / Richard Blizzard
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hakusanalla "pihakalusteet" löydät lisää aiheeseen liittyviä teoksia.
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Etelä-Koreasta ei suoraan löydy paljoa tietoa, mutta Linda Jakobsonin teokseen "Perinteen taika" (2001) kannattaa varmaan tutustua. Matkaoppaat sisältävät parhaimmillaan tietoa myös kulttuureista ja tavoista (esim. Robinson, Martin: Korea. Lonely Planet 2004). Kun hakua laajentaa koskemaan Aasiaa, löytyy tapakulttuuria ja kulttuurieroja koskevia teoksia, esim. Pukkila, Jaana: Kulttuurisukellus - kohteena Aasia (2002) ja Kulttuureja ja käyttätymistä: Aasia (Finntra 1999) sekä Worldmark encyclopedia of cultures and daily life. osa 3. Hakusanoja ovat Aasia ja siihen yhdistettynä tapakulttuuri, kulttuurierot, ruokakulttuuri.