Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :...
Helsingin kaupunki, mm. kaupunginkirjasto, palkkaa jonkin verran 16-17-nuoria kesätöihin. Palkka on 1000 euroa kuukaudessa kokoaikaisena työaikana. Osa-aikatyössä palkka on suhteessa työaikaan. Hakuaika alkaa tammi-helmikuussa. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivuilta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ukk-kesa/
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Pastakirjoja on runsaasti. Tuorepastan teko-ohjeet ja reseptejä löytyy ainakin kirjoista :
• Suuri pastakeittokirja, 2004
• Franco, Silvano : Pasta, 2003
• Mansfield, Sally : Pastaruoat, 2002
• Castellucci, Leonardo : Italialaisia pastoja, 1998
• Pasta, 1998
• Della Crore, Julia : Maailman paras pasta, 1998
• Jäntti, Eeva : Kaiken maailman pastat, 1994
• Enkovaara-Astraldi, Maarit : Pastatieto, 1996
• Hazan, Giuliano : Klassinen pasta, 1994
Makkaran valmistuksesta on uudehko mainio kirja Haapio, Markku : Nakit ja muusi : suomalaisen makkarakirja, 2002. Suolen puhdistusta ei kirjassa tarkkaan selitetä, vaan neuvotaan tilaamaan suolet lihakauppiaalta. Vielä joitakin linkkejä verkolta : joulumakkaran teko-ohje http://www.finfood.fi/finfood/...
Lukumääriä tai prosenttiosuuksia Korkeasaaren eläintarhan luontoon palautettavien eläinten määristä ei löytynyt, mutta Korkeasaaren sivuilta löytyy tietoa hankkeista, joissa eläimiä on palautettu luontoon:
https://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/#6bc57931
Tarvittavat tiedot asian selvittämiseksi löydät tutkimalla wikipedian luetteloa valtioista pinta-alan mukaan sekä luetteloa valtioista väkiluvun mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
Kyseessä on todennäköisesti äänite Kissa kehrääväinen : venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran äänilevynä vuonna 1977. Sittemmin äänite on julkaistu myös CD:nä. Laulut on sovittanut Marjatta Meritähti. Äänite kuuluu Kirkes-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.379626
Sukunimistä Viuhko ja Viuhkonen löytyy viitteitä Karjalasta 1500-luvulta lähtien. Samaa juurta oleva Viuhkola on esiintynyt myös talonnimenä sekä kylännimenä Luumäellä, jossa asuu myös Viuhkoja. Nykyisin sukunimeä Viuhko esiintyy pääasiassa kaakkoisessa Suomessa.
Erityisesti Karjalassa esiintyneen viuhko-sanan alkuperäksi on epäilty merkitystä ”vauhko, humu railakka”. Sanan merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty täysin vahvistamaan.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava: 2000. s. 759.
Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta.
http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Nita (ja myös Nitta) on lyhentymä -nita-loppuisista nimistä, esim. Anitasta. Nette on lyhentymä joistakin -nete-loppuisista nimistä, mm. Agnetesta. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999) Neta-nimelle ei köytynyt selitystä.
Kuvan esine näyttää Nuutajärven Päivikki-kulholta tai -vadilta. Sen on suunnitellut Markku Salo 1987. Päivikkiä on ollut jonkin verran myynnissä antiikkikaupoissa, pyyntihinnat ovat olleet 30 - 40 €.
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Kirja on suhteellisen arvokas, mutta ei kuitenkaan mikään keräilyharvinaisuus. Kannattaa kysyä tarkempaa arviota kirjan arvosta jostakin antikvariaatista. Esimerkiksi Vetelin Luther-divarista saat varmasti asiantuntevan hinta-arvion.
Kaupunginkirjastoilla ei ole mahdollisuuksia ylläpitää harvinaiskirjojen kokoelmaa, mutta Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) saattaisi olla kiinnostunut ottamaan teoksen kokoelmiinsa. Heiltä kannatta siis kysyä asiasta.
Linkit:
http://www.luther-kirjat.fi/
http://www.lib.helsinki.fi/
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Fyysinen kirjastokortti on edelleen käytössä. Saadaksesi uuden HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
Jos tietosi ovat vielä kirjaston käyttäjärekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa (lapsilta kaksi euroa). Jos tietojasi ei löydy rekisteristä, saat kortin ikään kuin uutena käyttäjänä ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on hyvin laaja ja hieman sekava.
Äänestäminen vaatii ennakkorekisteröitymisen ja se hankaloittaa monien äänestämistä. On hankala tietää miten, missä ja milloin rekisteröidyt. Rekisteröinti vaihtelee liittovaltioittain ja se täytyy uusia aina muutettuaan tai vaihdettuaan nimeä. Hyvä selvitys systeemistä löytyy Janne Isosävin artikkelista 2017. http://janne.isosavi.com/usa/usan-vaalijarjestelma/
Rekisteröitymisen lisäksi äänestämistä voi vaikeuttaa mm. vaatimus kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Todistuksen hakeminen voi joissain paikoin olla mahdollista vain tiettynä kellonaikana ja tiettynä päivänä viikosta. Se hankaloittaa monen työssäkävijän elämää. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/...
Herttoniemen siirtolapuutarha voi sijaita nykyisen Kulosaaren alueella, mutta kun kaupunki 1927 osti alueen siirtolapuutarhaksi, alueen nimi oli Kulomaa. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan ollut vakiintunut käyttöön. Heerttoniemen ja Kulosaaren välinen salmi oli vuosien saatossa maan kohoamisen myötä kasvanut umpeen, joten puutarha-alue oli luontevaa nimittää Herttoniemen siirtolapuutarhaksi.
https://1591134.168.directo.fi/@Bin/95889b013911f790ff1797252ca62f35/15…
Räjähdyksen jälkeen tehtiin kokeita ja tutkimuksia, joiden perusteella räjähdyksen lähtökohta oli patruunoiden latausrobotti ja vielä tarkemmin joko robotin ruudittajan annostelusylinterin annostelukuppi tai annostelusylinterin tiivisterengasura. Patruunoissa käytetyn ruudin palaminen muuttui räjähdykseksi ja jatkui syöttöputkiston kautta ruutiullakolle. Ruuti on voinut syttyä hankauksen, kitkalämmön, iskun tai pintapaineen seurauksena. Annostelukupista löytyi myös painaumia, jotka saattaisivat viitata siihen, että sinne olisi joutunut vieras esine, joka olisi voinut vaikuttaa ruudin syttymiseen.Jos syttymispaikka oli annostelusylinterin tiivisterengasura, on mahdollista, että hylsyn suun supistuspuikot osuivat hylsyelementtiin ja...
Ryhmän tarkkaa perustamispäivämäärää en onnistunut löytämään, mutta Talouselämä-lehdessä, joka on ilmestynyt 16.6.2006, sanotaan:
"Kari Puron johtama ryhmä on neuvotellut 15 vuotta kaikki Suomen työeläkejärjestelmän uudistukset. Ryhmällä on legendaarinen maine."
Puron itsensä kerrotaan sanoneen näin:
"1990-luvun alussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pyysivät minua hoitamaan kokoonkutsumista."
Näiden tekstien perusteella näyttäisi siis siltä, että ryhmä olisi perustettu vuonna 1991.
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
