Avaruudessa on enimmillään ollut 13 ihmistä, vuonna 1995 eri aluksissa ja vuonna 2009 Kansainvälisellä avaruusasemalla. Asemalla on aina useita ihmisiä, esimerkiksi tällä hetkellä kolme.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_spaceflight_records#Human_spacefl…
https://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition63/ind…
Evreka-haun kautta löysin Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaiden käpykakkureseptin. Reseptin osoite on : http://www.cs.tpu.fi/students/hzenjuga/kapykakku.html . Ohjetta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Arkistosta löytyi tämmöinen ohje:
"Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita, 1 dl kermaa, 2tl perunajauhoja, 1dl sokeria. Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa...
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Sukunimi Mäkelä oli vuonna 1998 yleisin "la"- ja "lä"-loppuisista sukunimistämme, muutoin viides. Uudempaa tietoa Mäkelän yleisyydestä tänä päivänä emme lähteistämme löytäneet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Sukunimeksi Mäkelä on juurtunut talonnimestä. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirpa Paikkala (Otava, 2000)
Töölön kirjastossa on varattava näyttelytila. Tässä tiedot:
Ilmaiseen näyttelytilaamme kirjaston 2. kerrokseen voit tuoda taideteoksiasi esille kahdeksi viikoksi. Tällä hetkellä näyttelytila on täyteen varattu vuoden 2022 loppuun asti ja siksi uusia hakemuksia 2. kerroksen näyttelytilaan ei toistaiseksi oteta vastaan. Myös kirjaston Lastenalueen on näyttelyseinä varattavissa lapsille sopiville näyttelyille. Vapaita aikoja voi tiedustella osoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Löydät kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen näyttelytilat kätevästi Helmet-verkkokirjastosta:
Tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjän työkalupakki | Helmet
Avaa kirjastojen kohdalta Palvelut-linkki. Sieltä löydät listauksen kirjaston palveluista ja Tilat -otsikon...
Hei,
En ole löytänyt laulua mistään cd-levystä. Mutta laulu löytyy internetistä YouTube:sta. Valittevasti siitä ei selviä, kuka laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=UiR5VVMTel8
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät...
Jos kyse on Martinlaakson kirjastoon tilatuista varauksista, niin ne ovat noudettavissa Myyrmäen kirjastossa. Jos kyse on Kivistön kirjastosta noudettavista varauksista, niin ne on Martinlaakson kirjaston vesivahingon vuoksi siirretty Kivistöön, joka aukeaa kahden viikon kuluttua.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi Myyrmäen kirjastoon, myyrmaki.kirjasto@vantaa.fi tai 043 825 1308. Viestiin on hyvä laittaa kirjastokortin numero sekä tieto, mistä varauksista on kyse.
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan...
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
Hei
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/
Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.
Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken...
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvät kysymykset kuuluvat terveydenhuollon alan ammattilaisille. Sairauksien määrittäminen, niihin liittyvät hoitosuunnitelmat ja toipumisen arvioiminen eivät kuulut Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun piiriin.
Kielitoimiston sanakirjan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sairaus mukaan sairaus on elimistön tai psyykkisen toiminnan häiriö, joka tuottaa fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa.
Yleisesti voidaan sanoa, että henkilön toipumisaikaan vaikuttavat useat tekijät sairauden lisäksi, niitä ovat ainakin henkilön terveydentila ja henkilöllä olevat muut mahdolliset sairaudet, hoidon aloitusaika ja käytetyt hoitomuodot. Henkilön heikentynyt terveydentila voi altistaa...
Somerjoen biisien sanoja löytyy useita esim. täältä:
http://kotisivu.mtv3.fi/badding/yla.htm
Yksittäisten kappaleiden sanoja kannattaa hakea yleisillä hakukoneilla, esim. Googlella, Altavistalla tai Allthewebillä.
Somerjoen kappaleita on kyllä melko hyvin julkaistu nuotteinakin (joihin sisältyvät tietenkin myös sanat), esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia pääset selailemaan osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708
Laita tekijäksi Somerjoki, Rauli Badding ja rajaa tulosta aineistolajilla nuotit. Lisäksi kannattaa tehdä myös kirjastorajaus.
"Rämsöö- tai puhekielen Rämpsöö-nimelle on useita perimätiedollisia selityksiä. Aamulehdessä 1912 mainitaan Kuralan pitkän metsäsaran nimeksi Ramsö. Kuralan maarekisterikylä jatkui Rämsööseen asti (ruots. 'rams' on pitkä jono). Rämsöö kylän nimenä ei liene kovin vanha, sillä vanhin toistaiseksi löydetty maininta on vuodelta 1879. Kirkonkirjoissa käytetään torppareidenkin kohdalla aina vain maarekisterikylän nimeä. Vanhoista kartoista Rämsöö-nimeä ei löydy. Ramsö-muodossa nimi on melko yleinen saaren nimenä etelärannikolla."Lähde: Vesilahti, Rämsöö, Suonola
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
