Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004, ISBN 952-99333-2-0 on sivulla 85 vuoden 1963 setelimarkan hinnat:
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, hinta on 0,50 € (painosmäärä 369.420.00)
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen ja kuuluu Tähti* -erään (painosmäärään 780.000), hinta on 12 €.
Lisätietoa rahoista löytää esimerkiksi Internetistä Suomen Numismaatikkoliitto ry.:n sivulta
http://www.numismaatikko.fi., kannattaa katsoa Linkit-sivulle. Asiantuntevia tietoja rahojen arvosta voi tiedustella Rahaliike Holmastolta - maksullinen puhelinpalvelu - Intenetissä sivut osoitteessa http://www.holmasto....
Tällaista kiinalaista sananlaskua ei löytynyt. Puun istuttamisen ja puutarhanhoidon tärkeyteen löytyviä kyllä on paljonkin, mutta veneen veistämiseen liittyviä ei löytynyt. Alla on kuitenkin pari puihin ja puutarhaan liittyvää:
Jos haluat olla päivän onnellinen, juo itsesi humalaan. Jos haluat olla vuoden onnellinen, mene naimisiin. Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhan hoito.
Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
Noa/Nooa-nimi on raamatullista perua (1. Moos. 6-9). Sanan alkuperäinen merkitys lienee epäselvä, se on johdettu joko 'lohduttaa, keventää mieltä' tai 'lepuuttaa' merkitsevistä heprean teonsanoista. Suomalaisessa kalenterissa nimi on ollut 23.12.heprealaisessa muodossa Noach v. 1740-1748 ja v. 1749 latinalaisessa muodossa Noachus. Viime vuosien aikana nimen suosio on suuresti noussut, nimi Noa on esiintynyt myös naisten nimenä. Tietoa nimien yleisyydestä löydätte Väestörekisterin nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
////Kirjallisuutta: Raamatun tietosanasto / Heikki Palva ////Suuri etunimikirja / Pentti lempiäinen////
Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ pääsee kirjaston erikoissivustoille ja sieltä Sanojen aikaan, josta löytyy tietoa Rosa Liksomista.
Netistä löytyy tietoa myös ainakin osoitteesta www.google.fi, laittamalla kirjailijan nimi lainausmerkkeihin.
Vastaaja on varmaankin tarkoittanut, että me täällä kirjastossa etsimme sinulle lähteitä, joista vastausta voi etsiä, mutta verohallinnosta saat henkilökohtaiset tietosi ja henkilökohtaista palvelua juuri sinun verotusasioissasi.
Vuoden 2020 tuloista toimitetaan verotus vuoden 2020 verokortin mukaan. Vero-sivulla kerrotaan, että vielä tammikuussa käytetään vuoden 2020 verokorttia. Veroprosentti on sama kuin vuoden 2020 viimeisimmässä verokortissa. Tuloraja nollataan kuitenkin vuoden alusta. Verokortti tammikuussa, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Mikä verokortti on, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Jos tarvitset tietoja henkilökohtaisista...
Kieltä oppivalle saatetaan sanoa molemmilla tavoilla.
Kotimaisten kielten keskuksen Iso Kielioppi kertoo vokaaleista: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu kahdeksan vokaalifoneemia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö". Linkki Kotus
Konsonatteja Kotus tunnistaa 13-17: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu seuraavat 13–17 konsonanttifoneemia: p, t, k, (b), d, (g), m, n, ŋ, (f), s, (š eli ʃ), h, l, r, v ja j. " Linkki kotus
Kielioppi siis laskee kirjainten äänneasuja eikä itse kirjaimia.
Arkiopinnoissa vokaaleja ja konsonatteja varmasti lasketaan myös kirjainmerkein eli 9 ja 20.
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
Euroopan virallisesta lehdestä löytyy asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen muutos karjalanpiirakan "tuote-eritelmästä" (2019/C 434/12) ,
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC12…. Kuvaus on tarkka, siinä ei ainoastaan kuvata karjalanpiirakan ulkomuoto, vaan myös valmistus paistolämpötiloja myöden. Tuote-eritelmässä on myös karjalanpiirakan historiaa.
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Kannattaa tutustua Suvi Aholan ja Satu Koskimiehen toimittamaan kirjaan Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt : Lucy M. Montgomeryn Runotyttö- ja Anna-kirjat suomalaisten naislukijoiden suosikkeina. Kirjaa saa useimmista kirjastoista, https://finna.fi/Record/helmet.1718637
Jos haluat listan erilaisista tyttökirjoista, kannattaa hakea Kirjasammosta haulla tyttökirjat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tytt%C3%B6kirjat
Halusit tietää lahtelaisen Ronny & The Loaferis -yhtyeen jäsenten nimet. Lahden Rytmin Ystävillä on netissä sivut Lahden alueella toimineista tai toimivista bändeistä. Sieltä löytyy valitettavasti vain yhtyeen nimi. Tarkempia tietoja kokoonpanosta ei löydy myöskään YLE:n Fono-tietokannasta, Suomen Äänitearkistosta, Viola-tietokannasta eikä niistä cd-kokoelmista, joilta löytyy kyseisen yhtyeen kappaleet.
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin...
Aineistoa löytyi melko niukasti. Lehtinen, Eeva-Liisa: Les géants de Raisio sisältää mm. Raision kirkon syntytarinan ja tarinoita jättiläisistä.Topelius, Zacharias: Le tomte du chateau d'Abo on tarina Turun linnan tonttu-ukosta. Topeliukselta löytyy myös satukokoelma Ruisseau et ruisslet. Kirjat Naïfs d'ici et d'ailleurs... sekä Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen... sisältävät monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Kunnas, Mauri: Le Pére Noel. Kuvakirja joulupukista.
