Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Töölön kirjastossa on varattava näyttelytila. Tässä tiedot:
Ilmaiseen näyttelytilaamme kirjaston 2. kerrokseen voit tuoda taideteoksiasi esille kahdeksi viikoksi. Tällä hetkellä näyttelytila on täyteen varattu vuoden 2022 loppuun asti ja siksi uusia hakemuksia 2. kerroksen näyttelytilaan ei toistaiseksi oteta vastaan. Myös kirjaston Lastenalueen on näyttelyseinä varattavissa lapsille sopiville näyttelyille. Vapaita aikoja voi tiedustella osoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Löydät kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen näyttelytilat kätevästi Helmet-verkkokirjastosta:
Tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjän työkalupakki | Helmet
Avaa kirjastojen kohdalta Palvelut-linkki. Sieltä löydät listauksen kirjaston palveluista ja Tilat -otsikon...
Jos kyse on Martinlaakson kirjastoon tilatuista varauksista, niin ne ovat noudettavissa Myyrmäen kirjastossa. Jos kyse on Kivistön kirjastosta noudettavista varauksista, niin ne on Martinlaakson kirjaston vesivahingon vuoksi siirretty Kivistöön, joka aukeaa kahden viikon kuluttua.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi Myyrmäen kirjastoon, myyrmaki.kirjasto@vantaa.fi tai 043 825 1308. Viestiin on hyvä laittaa kirjastokortin numero sekä tieto, mistä varauksista on kyse.
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan...
Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
Hei
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.
Löytyy mm. PIKI-kirjastojen kokoelmasta Pirkkalasta, on tällä hetkellä lainassa ja varauksia on ennestään 1 kpl. Löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMetistä, mutta siellä varausjono on 7 varauksen pituinen.
Boksia voi tavoitella myös useimmista muista Suomen maakuntakirjastoista eli käytännössä kirjastokimpoista (Kyyti, Satakirjastot, Vanamo), joiden varaustilanteen näkee haun jälkeen. Hämeenlinnassa sarjaa näyttää olevan hyllyssä, mutta se on jaettu kuudeksi osaksi, jotka täytyy varata ja lainata erikseen, eivät siis ole pakettina. Kotkassakin on hyllyssä, mutta ei ole varmaa, antavatko kaukolainaksi.
Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/
Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.
Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken...
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja...
August Strindbergin näytelmän Dödsdansen (1916) suomennosta Kuolemantanssi ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Anna-Maria Tallgrenin suomennos löytyy Suomen Teatteriliiton julkaisemana monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomennos on tarkistettu vuonna 1987.
Lauri Sipari suomensi näytelmän vuonna 1997. Tämäkin suomennos löytyy näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta.
Näytelmä on suomennttu vielä vuonna 2010. Tuolloin asialla olivat Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen vuonna 2010. Tätä suomennosta ei kuitenkaan löydy kirjastotietokannoista, joten se ei liene lainattavissa.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://lapinylioppilasteatteri.net/vanhatsivut/naytelmat/kuolemantanssi…
"Rämsöö- tai puhekielen Rämpsöö-nimelle on useita perimätiedollisia selityksiä. Aamulehdessä 1912 mainitaan Kuralan pitkän metsäsaran nimeksi Ramsö. Kuralan maarekisterikylä jatkui Rämsööseen asti (ruots. 'rams' on pitkä jono). Rämsöö kylän nimenä ei liene kovin vanha, sillä vanhin toistaiseksi löydetty maininta on vuodelta 1879. Kirkonkirjoissa käytetään torppareidenkin kohdalla aina vain maarekisterikylän nimeä. Vanhoista kartoista Rämsöö-nimeä ei löydy. Ramsö-muodossa nimi on melko yleinen saaren nimenä etelärannikolla."Lähde: Vesilahti, Rämsöö, Suonola
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
